Viime kuukausina on tullut tehtyä aika paljon elämänmuutoksia, kuten täältä blogista on käynyt ilmi. Samoissa mainingeissa tein päätöksen lähteä ensi vuonna puoleksi vuodeksi vapaaehtoistöihin Tansaniaan. Kaiken tiimellyksen tuoksinnassa koko vapaaehtoistyöasia on ollut jotenkin taka-alalla, varsinkin, kun lähtöön on aikaa vielä noin vuosi. Olen lähinnä ehtinyt miettiä, että mitähän sitä tuli taas tehtyä, mutta kuluneen viikonlopun jälkeen on sellainen olo, että sitä vissiin ollaan oikeasti lähdössä puoleksi vuodeksi Tansaniaan!

Vietin tosiaan kuluneen viikonlopun Kirkkonummella muiden ensi vuonna Etvon kautta vapaaehtoistöihin lähtevien kanssa. Viikonloppu oli todella inspiroiva, mutta samalla todella tiukkaa tykitystä informaation osalta! Käytiin läpi niin terveys- ja turvallisuusasioita kuin hankehallintoa ja kehitysmaita köyhdyttäviä rakenteita. Paljon mielenkiintoista ja tärkeää asiaa siis! Viikonloppu oli ihanan leirikoulumainen: yövyttiin neljän hengen huoneissa ja oltiin täysihoidossa, kuin riparilla konsanaan.

Jos jota kuta kiinnostaa tarkemmin Etvon vapaaehtoistyöprojektit, suosittelen lukemaan lisää informaatiota täältä. Itse menen tosiaan Tansaniaan, Mtwara-nimiseen kaupunkiin Liike Ry:n ja Sports Development Aidin yhteisprojektiin. Työtehtäväni ovat vielä  vähän auki, mutta todennäköisemmin tulen työskentelemään naisten ja lasten terveyskasvatuksen parissa.

Viikonlopun aikana tuli mietittyä tosi tarkkaan omia motiiveja vapaaehtoistöihin lähtemiselle. On niitä monet multa suoraan kysyneetkin, ja olen saanut osakseni tosi paljon kummastusta. "Etkö sä todellakaan saa siitä yhtään rahaa? Etkö sä menekään tekemään lääkärin töitä? Mitä järkeä tuollaisessa hommassa on?" Ihan adekvaatteja kysymyksiä tavallaan, ja noita oon itsekin tietenkin pohtinut. Toki primääristi haluaisin tehdä mahdollisimman oman alan hommia vapaaehtoisenakin, mutta valitettavasti lääkärin työt kehitysmaissa tällä kokemuksella ei ole vielä mahdollisia. Pitää saada vähän työvuosia alle, että kehtaa itseä lääkäriksi kutsua ja pärjää myös vähän alkeellisimmissa oloissa.

Toinen kysymys tietenkin on se, että tarviiko kaiken olla aina kaiken kannalta ihan superhyödyllistä? Ehkä tässä elämässä ei ole niin kiire, etteikö voisi viettää puoli vuotta ilman, että erikoistumispalvelut karttuu tai ASP-tilin saldo kasvaa. Ehkä tuollaiselta reissulta voi tarttua käteen jotain sellaista, jota ei opi muualta. Ehkä lääkärillekin hyödyllisiä taitoja voi oppia vähän erilaisestakin työstä ja työympäristöstä?

Huh, siltä tosiaan vaikuttaa, että lähdössä ollaan! Mulla on nyt Suomessa aika hyvä olla ja tavallaan olen saanut monet asiat hyvään järjestykseen - siksi vähän hirvittääkin lähteä. Toisaalta ehkä juuri silloin, kun asiat on mallillaan, on oikea aika lähteä.

Kommentit (1)

Vierailija

Oi että, olisinpa mäkin noin rohkea, että lähtisin! :) Toivon kaikkea parasta sulle sinne! Mahtavaa, että et jätä käyttämättä tuollaista hienoa tilaisuutta vain sen takia, että muut ihmiset eivät tee samoin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat