Ooops... I did it again! Ilmoittautuminen Frankfurtin maratonille lähti sisään jo viime kuussa - mönkään menneen Tukholman jälkeen revanssi on ollut koko ajan mielessäni. Kun siskoni ja pari muuta kaveriani ilmoittautui Frankfurtin maratonille, ei minunkaan tarvinnut kauaa miettiä, ennen kuin olin laittanut ilmoittautumisen eteenpäin.

Frankufurtin maraton juostaan 26.10., joten treeniaikaa on vielä reilut pari kuukautta. Tuntuu, että kunnon kehittäminen on vielä ihan kesken, joten nämä viikot tulevat kyllä tarpeeseen! Ilmoittautuminen maksoi vain 65 euroa, joten mitenkään kallista lystiä maratonin juokseminen Frankfurtissa ei ole verrattuna esimerkiksi Tukholmaan tai Berliiniin, joista molemmista pulitin pitkälle päälle satasen. Reitin pitäisi olla kuulemma tasainen, joten kun ottaa huomioon myöhäisen ajankohdan ja mahdollisesti viileät säät, reitti on kuin tehty uutta enkkaa varten. :)

Polvea voisi ehkä nostaa hieman??

Mun treenaaminen on mennyt oikeastaan koko kesän entiseen malliin. Kilpailuja ja kovaa juoksua tuli ehkä lomakautena vähän enemmän, ja nyt on siirrytty sitten maratonpainotteisempaan harjoitteluun. Kuten eilen kirjoittelenkin, harjoittelussa on satsattu tehojen sijasta määrään, ja viime viikolla juoksinkin yhteensä 93 kilometriä, mikä on varmaan mun ennätys! Ihme ja kumma mitään kolotuksia eikä edes orastavia kremppoja tuosta määrästä ei tullut. Pitää kuitenkin olla tarkkana ja muistaa kehonhuolto ja lepo.

Kunto tuntuu menneen nyt kesän aikana ylöspäin, vaikkakaan mitään mahtavia tuloksia en käymissäni kilpailuissa ole saanut. Toisaalta olen juossut kaikki kisat ilman mitään valmistautumisia ja kovassa helteessä, joten turhapa sitä on kuvitellakaan, että mitään ennätyksiä tulisi. Runner´s Twilight antoi hieman positiivisia ajatuksia juoksukunnosta, ja ainakin viime vuoteen nähden kehitystä on tullut - siitä pitää aina muistaa iloita!

Juoksu on kyllä välillä sellaista mystiikkaa, että ei aina tiedä, mistä hyvä tai huono kulku johtuu. Joskus kaiken pitäisi olla kohdillaan, mutta ei vaan kulje, ja joskus surkeistakin lähtökohdista voi ponnistaa huippusuoritukseen. Siksi en pahastukaan huonoista juoksuista tai ei-niin-hyvistä tuloksista - aina ei voi olla parhaimmilaan, ja huono kisa on aika usein parempi kuin itse tehty treeni. Vaikka joskus tuntuu, että homma on yhtä tervassa tarpomista, luovuttaa ei saa. Toisaalta taas mielessä on hyvä pitää se, että en ole mikään huippu-urheilija, ja juokseminen on minulle vain harrastus, jonka tarkoitus on tuoda iloa eikä liikaa stressiä. No, onneksi en ole nyt joutunut ottamaan sitä stressiä, vaan treenit ovat sujuneet omalla painollaan. Siitäkin pitää muistaa olla kiitollinen!

Toivotaan, että hyvä kulku jatkuu ja voin tavoitella Frankfurtissa uusia ennätyslukemia! :)

Kommentit (4)

Vierailija

Niin, joskus tosiaan kulkee hyvin ja joskus ei, mutta eikö ookkin vapauttavaa tosiaan, kun ei lla huippu urheilijoita, saa treenata ja mennä vapaasti ja omaa kehoaan hoitaa, ei ole sellaista painetta kuin huippu urheilussa.  Tsemiä sinulle paljon ja iloa maraton treeniin:) Kivaa lukea näitä juoksu juttuja:) Olen itse tosiaan kanssa oman elämäni juoksijatar, pittää taas lähtee tässä aamu treeniin, kun aika koittaa:) No heihei Sansu ja hyvää päivää sinulle:)!

Vierailija

.. vielä pitää lisätä äskeiseen kommenttiin; olet kyllä hienot kilsamäärät saanut kasaan:)

-Liisa

Vierailija

Hei, postaustoiveena olisi kiva lukea viikkotreeniohjelmaasi nyt kun olet vielä maratonille valmistautumassa. Kuuluuko treeniisi esim. jotain muuta kuin juoksu, ja millaisia lenkkejä jne. Ihan toteutunut viikko ohjelma kiinnostaisi. Olen kesän alusta seurannut blogiasi ja on ollut kiva lukea näitä juoksujuttuja. Ja tietenkin kaikkia muistakin postauksia :)

  -Dansku

Vierailija

Onko sulla ollut ongelmia nesteiden kanssa maratoneilla? Mulla on joka ikinen kerta. Kahdesti on pitänyt keskeyttääkin sen takia, kun nesteet eivät vain imeydy ja maha on kuin "pallo". Juomat, geelit yms. on testattu - mikään ei toimi. Lämpimällä säällä vesikään ei imeydy kisavauhdissa, ei myöskään mikään syötävä.

Tiedän, että tämä on aika yleinen ongelma. Mutta mitään kunnon apua ei tunnu olevan mistään... :(

- Yksi keski-ikäinen rouva

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat