Huhhuh, se olisi nyt kesäloma ja kolme viikkoa autuasta vapautta! Vaikka tykkään töistäni eikä koskaan ole sellaista aamua, ettenkö menisi töihin mielelläni, on kesäloma kyllä poikaa.

Kun tänään suljin työpaikan oven, tuntui, että kropan läpi hulahti aivan valtaisa väsymys. Teki mieli ottaa bussi puolentoista kilometrin työmatkalleni, ja kun pääsin kotiin, riisuin takin olohuoneen lattialle ja menin suoraan päikkäreille. Väsymys oli varmaan jotenkin psykologista, ikään kuin annoin itselleni luvan luovuttaa. Enää ei tarvitse tsempata!

Onneksi sain kammettua itseni ylös pehkuista ja vieläpä lenkille. Hetken mietin, että pitäisin suosiolla lepopäivän, niin hyytynyt oloni oli. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että luultavasti treenillä on virkistävä vaikutus, ja oikeassa olin. Juoksin keskuspuistossa ja välillä satoi, välillä paistoi aurinko. Vesipisarat valuivat pitkin kasvojani ja metsä tuoksui ihan huumavalta. Askel askeleelta aloin olla vapaampi huolistani.

Kotiin päästyäni olin kuin toinen ihminen. Edelleen väsynyt, mutta kuitenkin virkistynyt, hiukset kastuneena ja jalat sopivasti maitohapoilla. Kuin tilauksesta puhelimeni piippasi viestin ja pian istuinkin Korjaamolla ystäväni kanssa edessäni sushi-lajitelma ja kädessäni lasi valkkaria. :)

Nyt voi loma viimein alkaa!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat