Aika menee hirveää vauhtia, ja vaikka nyt tuntuu, että tammikuuhun ja Etelä-Afrikkaan muuttoon vielä pitkä aika, tulee kolme kuukautta hurahtamaan taatusti ihan älyttömän nopeaa. Itse asiassa kun miettii aikaa kolme kuukautta taaksepäin, heinäkuuhun, tuntuu, että sehän oli ihan vasta!
 
Tekisi mieli sanoa, että muuttovalmistelut on jo aloitettu, mutta valitettavasti emme oli kumpikaan ehtineet kauheasti vielä järjestellä asioita. No, viisumihakemukset on kutakuinkin kirjoitettu, kämppä on löytynyt ja lennot ostettu. Hhhmm, eihän tuo itse asiassa niin pahalta kuulostakaan! Ja eipä sitä ole nyt hirveästi hoidettavaakaan: suurin ponnistus lienee kamojen muutto varastoon täällä Suomen päässä. Matkaan olisi tarkoitus lähteä yhdellä suht kevyellä matkalaukulla.

 
Monet kyselee, että jännittääkö lähtö jo. Mua ei varsinaisesti jännitä, olen vaan todella innostunut! En malttaisi odottaa tammikuuta, muuttoa, koulun alkamista ja uusia seikkailuja. Toisaalta on surku lähteä taas noin kauan ja jättää perhe ja ystävät tänne. Tilannetta lieventää huomattavasti se, että poikakaverini lähtee kanssani samaan paikkaan opiskelemaan eikä tarvitse viritellä mitään kaukosuhdetta.

Olen saanut yllättävän vähän osakseni ihmettelyä suunnitelmieni järkevyydestä. Jotenkin kai odotin, että ihmiset ihmettelisivät päätöstäni lähteä jälleen opiskelemaan näinkin pian valmistumisen jälkeen, varsinkin, kun suuntaan ulkomaille. Toisaalta läheiseni ovat tienneet intresseistäni työskennellä tulevaisuudessa kansainvälisesti, joten siinä mielessä tämä ei varmastikaan tullut heille yllätyksenä. Jotkut ovat ihmetelleet, että kuinka raaskin ottaa taloudellisesti takkiin, kun en saa mitään opintotukeakaan. No, eipä näitä kokemuksia mitata rahassa! Nyt onkin säästökuuri meneillään.

Se on myös varmaa, että vuosi vuodelta tällaiset ratkaisut käyvät yhä hankalammiksi. Oravanpyörä pyörii koko ajan kiivaammin, ja uraputkesta ei pääsekään enää niin helposti irti. Ensi vuonna kilahtaa myös maagiset kolmekymppiä mittariin, mikä taas muistuttaa siitä faktasta, että jossain vaiheessa olisi kiva miettä myös perheen perustamista... Nyt siis todellakin on h-hetki ottaa ja lähteä vuodeksi opiskelemaan!

Jos teidän lukijoiden joukossa on muita, jotka ovat opiskelleet toisen tutkinnon ulkomailla, kuulisin mielelläni kokemuksianne. :)

(Kuvat Kenian ja Tansanian reissuiltani)

Kommentit (2)

Sazou

Moi,

Yksi vuosi on ihan todella lyhyt aika, ja ainakin Keski-Euroopassa (missä siis asun) on suht yleistä että muutaman työvuoden jälkeen tehdään vaikka MBA tai muu tiettyyn erityisalaan valmistava lyhyt maisterintutkinto. Pariisiissa on myös ainakin kahdessa lääkiksessä erikseen MBA-linja jossa saa nimekkään Business Schoolin tutkinnon vuoden lisäopinnoilla.

Suomi on maana ei niin kovin tunnettu, ja vaikka suomalainen kielitaito ja peruskoulutuksen taso tiedetään, voi olla ihan hyvä veto tehdä toinen tutkinto ulkomailla. Ja muutenkin, nythan saat itse tutkinnon lisäksi kaikki verkostot ja kokemukset mukana! Kielitaitokin kehittyy.

Jos ajattelit mennä vaikka lääkärit yli rajojen tai SPR tms. paikkoihin ulkomaille töihin, voi olla vaikea perustella  miten pärjäisi kansainvälisessä yhteisössä ilman sen suurempaa ulkomaankokemusta. Vaikka oletkin ollut vaihdossa, erilaiset vaihtot ovat Euroopassa paljon suositumpia kuin Suomessa, ja pelkällä vaihdolla on vaikea erottua edukseen.

Eli kiteytettynä - mun mielestä ihan todella loistava päätös :)  Myöskään älä mieti tulonmenetystä vaan opinnot kannattaa ajatella investointina. Itselläni tuli ulkomaanopintoihin tehdyt investoinnit parissa vuodessa takaisin kun sain  "paremman" työpaikan kuin suomalaisella tutkinnolla. Jos päädyt esim Sveitsiin jollekkin suurelle järjestölle hommiin, voi tulla takaisin nopeamminkin.

Tsemppiä, hyvin se menee :)

Fortune favours the brave!

teetee

Hei, upeaa, Etelä-Afrikka on varmasti ihana. Mitä opiskelet?siis lähdetkö erikoistumaan vai? Kyllä ehdottomasti kannattaa lähteä kun pystyy, rahaa kerkeää aina tekemään lisää. Varsinkin lääkärinä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat