Kuten eilen kirjoittelin, juoksumotivaatio on ollut hakusessa muutamien viikkojen ajan. Tänä aamuna päätin kuitenkin lähteä etsimään kadotettua motivaatiota Cape Town 12 -kisasta, ja kieltämättä pikku kisailu antoi hieman buustia alamaissa olleille juoksufiiliksilleni!

Täällä Cape Townissa ja kaupungin lähiympäristössä juoksikisoja on tosiaan kuin sieniä sateella, joskin kausi on selvästi näin talvea kohden hiljentymässä. Se hyvä puoli näissä "talvikisoissa" kuitenkin on, että ne alkavat myöhemmin kuin kesäkisat. Kesällä kisat alkavat yleensä kuudelta, jopa aikaisemmin - aamuseiskan starttia pidetään myöhäisenä. Tämänaamuinen kahdentoista kilsan rypistys starttasi vasta yhdeksältä, eli kyseessä oli tosi myöhäinen kisa paikallisella skaalalla arvioiden.

Kisa alkoi kesustan ulkopuolelta, Century Citystä ja päättyi ydinkeskustan Bree Streetille, ja niinpä maalialueelta oli bussikuljetus lähtöviivalle. Me kuitenkin fiksuina päätettiin hypätä Uberiin kisavermeissä ja skipata turhan bussilla ajelun, ja niinpä meidän tarvitsi lähteä matkaan vasta kahdeksalta. Se huono puoli suunnitelmassamme kuitenkin oli, että aamulla oli tosi kylmä, vain kahdeksan astetta! Niinpä startin odottelu oli aikamoista värjöttelyä, kun emme ottaneet mukaan mitään vaihtovaatetta.

Juoksukisan suuruus paljastui meille oikeastaan vasta lähtöviivalla: paikalla oli yli 30 000 juoksijaa, mikä on Euroopankin mittakaavassa jo tosi paljon! Voi varmaan yhden käden sormilla laskea, kuinka monta kertaa olen osallistunut näin suureen skabaan. Ilmassa oli todellakin suuren urheilujuhlan tuntua, kun noin suuri juoksijamäärä valmistautui lähtöön.

Paikan päällä huomasimme myös sen, että meidät jälki-ilmoittautuneet oli sijoitettu kaikista viimeiseen lähtöryhmään. Sinnepä siis jouduimme, kävelijöiden ja naamiaisasujen sekaan! Jouduimme myös odottamaan starttiamme kaksikymmentä minuuttia, koska kaikki muut lähtöryhmät lähtivät meitä ennen.

Hölkättiin poikakaverin kanssa yhdessä neljä kilsaa, sillä siinä ihmismäärässä ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä juoksemaan kovaa. Oikeastaan oli tosi kiva vaan juosta hiljaa ja nauttia kisan tunnelmasta! Kannustajia oli todella paljon, samoin kuin kadun vierillä soittavia muusikoita. Neljän kisan jälkeen pääsimme vähän väljemmille vesille, ja päätin tehdä viimeisistä kahdeksasta kilsasta itselleni vauhtitreenin. Juoksin viimeiset kilsat pääasiassa 4.20-4.10min/km -vauhtia, koko ajan ihmisiä väistellen. Välillä jouduin myös hölkkäämään ja jopa kävelemään, kun reitti puuroutui niin.

Maalissa fiilis oli kepeä, ja kieltämättä pikku kisailu antoi buustia juoksuinnostukseen! Pitäisi osata enemmänkin hyödyntää tätä paikallista juoksutarjontaa, sillä kisa tarjoaa aina hyvän mahdollisuuden treeniin. Niinpä taidankin selata kisakalenterin läpi, josko pääsisin vielä seuraavan kolmen viikon aikana kertaalleen juoksemaan. :)

Kommentit (2)

Vierailija

Hei!

Voisitko kirjoittaa postauksen juoksijan vuodesta? Eli mitä kausia milloinkin ja minkätyyppistä treeniä kausien tulisi sisältää? Ellet ole ehtinyt sellaista jo kirjoittaa, Olen siis vasta aloittanut juoksemisen, joka puolella puhutaan peruskunnosta ja on kisaohjelmia yms. mutta silti tuntuu etten kehity, vaikka vaihtelevia lenkkejä teen. Mukavaa päivää! :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat