Sanotaan, että elämä menee seitsemän vuoden sykleissä. Mietin asiaa tässä hiljattain ja hoksasin, että 28 on tosiaan seitsemällä jaollinen, eli ehkä tosiaan elän paraikaa yhden aikakauden päätösaikaa. Vai pitäisikö mieluummin sanoa, että uuden aikakauden alkamista?

Minua on aina ärsyttäneet bloggaajat, jotka kirjoittavat salaperäisiä vihjailupostauksia, mutta eivät sitten lopulta viitsi paljastaa, että mistä on todella kyse. Mua moiset postaukset ovat suorastaan raivostuttaneet - hemmettiäkö sitä ylipäätään pitää asioista kirjoittaa, jos niistä ei voi suoraan puhua? Nyt ehkä ymmärrän heitä paremmin, kun olen itsekin kinkkisessä tilanteessa. Elämä on muuttunut monella tapaa todella lyhyessä ajassa ja muutokset, jotka vyöryivät niskaani varoittamatta ovat alkaneet muodostua jo todellisuudeksi. Kuitenkin itse vasta varovaisesti tutustun kaikkeen uuteen, enkä vielä uskalla tai osaa pukea sitä kaikkea sanoiksi.

Miksi ylipäätään sitten kirjoitan tällaista rivien välistä tulkittavaa tekstiä? No, kai sitä haluaa sanoa edes jotain. Kun omassa elämässä myllertää monella saralla, on normaalien arkirutiinien pyörittäminen vie jo pelkästään aika paljon energiaa. On pakko antaa itselle vähän siimaa ja keventää taakkaa niiltä osin kuin se on kevennettävissä, mikä tarkoittaa vaikkapa blogia ja harrastuksia. Haluan kai vaan sanoa, että älkää ihmetelkö, jos täällä on vähän hiljaisempaa pari viikkoa. Palaan kyllä, entistä ehompana! Ja ehkä myös valotan tilannetta paremmin.

Yksi aikakausi siis jää taakse ja uusi odottelee edessä alkamistaan. Luopuminen on aina vaikeaa, mutta jos ei luovu, ei voi saada mitään uutta tilalle. Mieli on haikea, mutta luottavainen ja katson tulevaisuuten odottavaisena. Siivet kantaa kyllä.

Kommentit (12)

Vierailija

Moi Sansu!

Olen lukenut blogiasi melkein alusta saakka melkein päivittäin ja halusin vain tulla sanomaan, että täällä ollaan mukana vaikka blogissa olisi hetken aikaa hieman hiljaisempaa. Kiitos että avasit ajatuksiasi meille lukijoille ja ehkä myöhemmin valotat asioita enemmän, jos susta siltä tuntuu :) Hyvää syksyä ja tsemppiä uuteen aikakauteen! :)

T. uskollinen lukijasi Sanna :)

Vierailija

Hei Sansu:) Se on tosi, että elämässä kaipaa välillä muutosta, tsemmii sinulle ja odotellen sinun kirjoituksiasi, tää on niin ihana blogi, kiitos kun meille kirjoittelet:)

Vierailija

Tsemppiä! Siivet kantaa kyllä. Ite olen monesti miettinyt, että vaikka kaikki muu menisi, niin harrastuksia ei voi multa kukaan viedä. Nyt olen jo vuoden elänyt niin, etten ole silläkäön saralla saanut sitä mitä olisin halunnut (loukkaantumiisen ja muiden muutosten takia), mutta ihmeesti sitä silti sopeutuu.

 

Riitta

 

Vierailija

Mielenkiinnolla kyllä odotan postaustasi! Olenkin jotain tällaista aavistellut. :)

Terveisin pitkäaikainen lukijasi

Vierailija

Paljon tsemppiä elämän myllerrykseen, kyllä se aurinkokin taas sieltä paistaa :)

Vierailija

Sanna hei! Kirjoittelehan ajatuksistasi ja muutoksesta joka myllertää kun jaksat. Mielestäni on erittäin hieno juttu, että haluaa kertoa jotain muutakin kun vain " kaikki on niin hyvin pintaliitoa " jota elämä ei aina ole. Itse olen kanssa lääkäri ja blogisi on aivan huippu, tykkään ja suosikkini. Voin sanoa, että tämä syksy on ollut kohdallani ja pikku perheelläni pohjanoteeraus, puhumattakaan työstä jonka luulin olevan antoisa ja hieman kevyempi kuin aiemmat hommat. Mutta pieleen meni ja nyt rämmitään. Terkkuja ja tsemiä - Lotta

Vierailija

Tsemppiä! Kauniiista sanottu tuo "siivet kantaa kyllä", sopii todella hyvin myös omaan elämäntilanteeseen tällä hetkellä.

Vierailija

Tsemppiä Sansu muutosten keskelle, koskevat ne sitten mitä tahansa.

Mä käyn lukemassa aina postauksesi, vaikka ihan liian harvoin kommentoinkaan!

Törmäillään taas.<3

 

alma

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat