Sain Garminilta tässä hiljattain testiin heidän aktiivisuusrannekkeensa Vivofitin. Olen käyttänyt aktiivisesti sykemittareita viidentoista vuoden ajan, mutta hyvinvointimittareita minulle ei ole koskaan aiemmin ollut käytössä. Oli ihan hauskaa päästä testaamaan ihan erityyppistä mittaria!

Vivofit mittaa nimensä mukaan aktiivisuutta päivittäin otettujen askeleiden perusteella. Mittari antaa heti aamulla tavoitteeksi askelmäärän, joka tulee päivän aikana saavuttaa. Mitä enemmän mittaria käyttää, sitä paremmin se oppii tuntemaan käyttäjänsä aktiivisuuden ja asettamaan tavoitteet sen mukaan. Omalla kohdallani kävi niin, että ekan päivän tavoite oli kohtuullisen iisi saavuttaa, mutta heti seuraavalle päivälle olikin vuorossa heti haastavampi tavoite saavutettavaksi.

Askeltavoite oli minulle yleensä tosi helppoa saavuttaa varsinkin niinä päivinä, kun kävin juoksemassa. Lepopäivänä askelia tuli vähemmän, mutta useimmiten niinäkin päivinä saavutin tavoitteen. Pienenä miinuspuolena sanottakoot se, että Vivofit ei tunnistanut pyöräilyä urheiluksi - tosin eipä taida muutkaan aktiivisuusrannekkeet tunnistaa. Työmatkapyöräilyni menivät siis mittariaktiivisuuden suhteen vähän harakoille.

Askelten mittaamisen lisäksi Vivofit mittaa paikallaan istuttua aikaa. Liian istumisen välttäminen oli minulle huomattavasti vaikeampaa kuin askelten kerääminen, ja sain välillä todella tehdä töitä sen eteen, ettei mittarissa olisi palanut punainen valo. Jostain ihmeellisestä syystä olen aina ajatellut, että työni on jollakin tapaa aktiivista (!?). No, Vivofit todisti tämän väitteen vääräksi, ja todellisuudessa työpäiväni on melkoinen istumismaraton.

Omalla kohdalla Vivofitin parasta antia olikin juuri liiasta istumisesta hälyyttely. Kun mittarissa alkoi näkyä punaista, kävin pikku kävelyllä terveysasemalla. Muutenkin yritin lisätä päivän aktiivisuutta käymällä yläkerrassa vessassa, kävelemällä mutkan kautta kahvihuoneeseen tai nousemalla kotitalon rappuset kuudenteen kerrokseen. Valitettavasti osa tästä aktiivisuudesta loppui, kun Vivofit ei ollutkaan kädessä, mutta osa jäi pysyväksi tavaksi.

Vivofit mittaa myös unitunteja, mutta sitä ominaisuutta en itse kauheasti käyttänyt. Kulutetut kalorit mittarista näkyi myös, mutta niitäkään en arkipäivässä hirveästi hyödynnä. Kalorimäärät tuntuivat kyllä äkkiseltään aika suurilta, vaikka syötinkin mittariin oman pituuteni ja painon ennen käyttöönottoa. Erityisplussa mittarille tulee siitä, että se oli erittäin helppo ottaa käyttöön! Jopa kaltaiseni tekninen tumpelo onnistui siinä ongelmitta, ja muutenkin mittarin käyttö oli yksinkertaista.

Aktiiviselle kuntoilijalle ei mittari askelmittauksen puolesta tarjoa hirveästi haastetta, mutta kuntoilijat eivät varmaan ole sitä kohderyhmääkään. Voisin kuvitella, että ei-niin-runsaasti liikkuvaa henkilöä Vivofit kyllä motivoi saamaan lisää liikettä elämään. Itseäni eniten motivoi liian istumisen välttäminen, ja pieni arkiaktiivisuuden ja kävelytuokioiden lisäys antoi kyllä uutta potkua ja jaksamista työpäivään! :)

Kiitoksia Garminille testimahdollisuudesta!

(Postaus toteutettu yhteistyössä Garminin kanssa)

Kommentit (2)

Vierailija

Ihan ensin kiitos blogistasi, olen viime syksystä saakka sitä seurannut, ja tykännyt tosi paljon. Niin vanhasta kuin uudestakin blogista!

Nyt on kuitenkin ihan pakko kysyä, että miten käytännössä ratkaisit rannekkeen käytön töissä? Kun potilastyössä ei kuitenkaan hygieniasyistä saa pitää sormuksia, rannekelloja, pitkiä hihoja jne... Olen nimittäin itse miettinyt vastaavan rannekkeen ostoa, mutta ajatus on tyssännyt juurikin siihen että töissä en voi sitä ranteessa pitää.

 

Sansu
Liittynyt21.5.2013

Vierailija, työpäivinä nostin rannekkeen ylemmäs kyynärvarteen siten, että se peittyi hihalla eikä muutenkaan haitannut hygienian toteutumista. :) työpäivän jälkeen laskin sen takaisin ranteeseen. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat