Kirjoitukset avainsanalla Liikunta

Pariisilaisena saa Helsingissä ihastella liikkumisen helppoutta.

Pariisissa kuntosalille meno on todellinen projekti. Vaikka uudenlaisia salejakin on viime vuosina tullut, suurimpaan osaan vaaditaan edelleen vähintään vuoden sitoutuminen ja vuoden kortin hinta onkin sitten about tuhat euroa. Esimerkiksi kuntosalin ja ohjattujen tuntien välillä ei voi/tarvitse valita, jokainen kuntosalin jäsen maksaa könttäsumman, johon kuuluu koko salin tarjonta. Hieman edullisemman hinnan saa, jos ei halua joka kerta salille tullessaan puhdasta pyyhettä...

Lenkkeilypolutkin ovat ainakin omilla kulmillani Pariisissa melkoien kaukana tai ainakin melkoisen saasteisia. Ajatus lenkille lähtemisestä metrolla tuntuu suomalaisesta omituiselta...

Siksi olenkin nyt Helsingin lomani aikana nauttinut täysillä vanhan kotikaupungin liikuntamahdollisuuksista. Motivus-kuntosali Kampissa tuntuu aivan taivaalliselta luksukselta Pariisin nuijalla täyteen lyötyjen tanssi-/kunto- tai joogasalien jälkeen. Pukuhuoneissa on tilaa aivan ylellisen paljon, sauna on lämmin, suihkut toimivat hienosti eikä niihin tarvitse jonottaa, ohjaajat ovat huippuystävällisiä ja tunneillakin mahtuu pyörimään. Ja ennen kaikkea kaupungissa vain käymässäkin oleva voi hypätä vaikka vain parilla tunnilla tai kuntosalilla silloin tällöin.

Myös lenkkipolut esimerkiksi Hietaniemen hautausmaan ympärillä ovat aivan upeita. Meren lähellä on helppo hengittää ja tilaa on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pariisissakin harrastetaan baseballia

Kuten jo aiemmin kävikin ilmi mieheni pelaa baseballia mestaruussarjatasolla. Moni sunnuntai kuluukin siis kentän laidalla PUC - Paris Université Club -joukkuetta kannustamassa. Bebekin tykkää luonnon siimeksessä istuskelusta, otteluiden ympärillä on aina kiva tunnelma erityisesti kauniina kesäpäivinä, kun pelaajien perheet tulevat mummoa ja vauvaa myöten tsemppaamaan suosikkejaan.

Tällä viikolla Pariisissa järjestettiin Euroopan parhaiden joukkueiden Eurooppa Cup, jonka finaali pelattiin tänään. Pariisin joukkue sijoittui vähän ikävästi kuudesta joukkueesta viidenneksi, mutta tämänpäiväistä finaalia Bolognan Fortitudan ja Amsterdam Piratesien välillä oli silti hauska katsoa. Baseball on sekä Italiassa että Alankomaissa suosittu laji, ja siellä pelata voi jopa ammattikseen.

Suomalaisen ei ole vaikea ymmärtää baseballin sääntöjä oman pesäpallomme ansiosta, mutta vaikka Ranskassa alkaa baseballin harrastajia olla yhä enemmän (nykyään jo n. 11 000 ) suurin osa ranskalaisista ei kyllä tajua baseballin kuvioista paljon mitään.

Finaali päättyi lopulta Bolognan voittoon 2-1, ja matsin jälkeen heitimme pienen kävelykierroksen Bois de Vincennes-metsäalueella, jonka keskellä pesäpallokenttä sijaitsee.

Kommentit (0)

Uskalsin vihdoin palata bikram-joogatunnille

Oksettaa. 40-asteinen huone tuntuu jo nyt liian kuumalta. Miten olen ikinä voinut selvitä tästä tunnista hengissä?

Makaan mintunvihreällä joogamatolla ja tuijotan bikram-joogasalin tuttua kattoa. Edellisestä tunnista on 14 kk. Niiden aikana on tapahtunut kaikenlaista, kroppa on kuin jyrän alle jäänyt. Viisi kuukautta sitten en jaksanut edes kävellä korttelin ympäri, nyt edessä on 90 minuuttia tiukkoja jooga-asanoita 40 asteen lämmössä.

Juon vielä kulauksen vettä. Otetaan hetki kerrallaan. Hengitellään. Kun nyt kerran joogatunnilla ollaan...

Tunti alkaa. Vieressäni hikoilevat ensikertalaiset katsovat ihmeissään, kun väännän itseni kummallisesta asennosta toiseen. Kroppa tuntuu muistavan kaiken. Vain polvet ovat edelleen todella kipeät.

"Bikram-jooga puhdistaa kropan ja mielen", opettaja sanoo ja on oikeassa.

Tuntuu kuin kaikki viime kuukausien stressit ja vaikeudet valuisivat hien mukana pois.

Yllättäen juuri pää jaksaa tunnin hyvin, ehkä synnytyksen ja sen jälkeisten haasteiden takia bikram-tunti tuntuukin tauon jälkeen helpommalta kuin ennen...

Viimeisessä savasanassa silmistä valuu pari kyyneltä. Pakko myöntää, että olen ylpeä itsestäni.

Namaste.

Kommentit (0)

Vatsalihasten kuntoutusten jälkeen taidan vihdoin olla valmis palaamaan joogatunnille.

Kuten aiemmin olen jo kertonut, Ranskan "kela" korvaa äideille synnytyksen jälkeen sekä lantionpohja- että vatsalihasten kuntoutuksen. Molempia lihasryhmiä treenaillaan kymmenen sessiota kätilön ja/tai fysioterapeutin kanssa.

Tammikuussa alkanut kuntoutusjaksoni on nyt vihdoin saatu kunnialla päätökseen: lantionpohjalihakset toimivat ja vatsalihaksetkin on herätetty henkiin. Vatsalihastreeni tosin jatkuu (tai ainakin niin on tarkoitus): joka päivä pitäisi jaksaa vielä treenailla syviä vatsalihaksia esim. lankku-liikkeen avulla. Tärkeää on kuulemma, ettei ala treenata perinteisiä, suoria vatsalihaksia; niiden treenaus ei tee hyvää selälle eikä lantionpohjalihaksillekaan.

Mutta kun peruskuntoutus on nyt takana, olisi ehkä jo aika palata raskautta edeltävään liikuntaohjelmaani. Harrastin ennen raskautta bikram-joogaa kolme kertaa viikossa. Bikramia kutsutaan myös alkuperäiseksi hot joogaksi, sitä harjoitetaan 40 C-asteisessa salissa, tunti kestää 90 minuuttia ja sen aikana käydään läpi aina samat 26 asanaa aina samassa järjestyksessä.

Olen elämäni aikana harrastanut vaikka mitä liikuntalajeja tankotanssista pesäpalloon, mutta bikram-jooga on mielestäni kokonaisvaltaisin ja kaikin tavoin tehokkain kokeilemani laji. Tunti on fyysisesti raskas, se kehittää niin lihasvoimaa, kestävyyttä kuin notkeuttakin, mutta eniten tunnilla vaaditaan ehkä kuitenkin henkistä kestävyyttä. Koska salissa on niin kuuma, että hiki valuu virtana pitkin koko kroppaa, ei voimia ole minkään muun kuin juuri tämän hetken ajattelemiseen: teen nyt vielä tämän liikkeen, katsotaan sitten, mitä vielä jaksan. Ensikertalaisille sanotaankin, että päämärä ensimmäisellä tunnilla on vain pysyä salissa loppuun saakka. Tunti on samalla kuin 90 minuuttia kestävä meditaatiosessio, ja sen jälkeen olo on täydellisen rentoutunut; juuri niin kuin joogan jälkeen kuuluukin.

Bikramia ei voi raskauden ensimmäisellä kolmanneksella harrastaa lainkaan, enkä tuntenut itseäni tarpeeksi reippaaksi lähteäkseni hikoilemaan asanoita läpi raskauteni muillakaan kolmanneksilla, joten takana on nyt yli vuosi ilman joogailua. Vaikka joogasalin keskittynyttä tunnelmaa onkin jo ikävä, tuntuu paluu tietenkin myös vähän hurjalta...

Katsotaan, miten selviän....

Tässä vielä kiinnostuneille pieni esittelyvideo bikram-joogasta

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat