Kirjoitukset avainsanalla Vauva

Paljain jaloin Pariisissa

Keskustan salainen suosikkikahvila

klo 21:41 | 3.7.2016

Pariisin keskusta voi pahimmillaan muistuttaa karmeata betoniaavikkoa, jossa jokaisen keitaan ja juomapaikan edessä on tunnin jono. Siksi onkin hyvä pitää mielessä pari suosikkipaikkaa, joihin voi tiukan turistikävelyahdingon tullen paeta.

Löysimme ystävän kanssa Hotel de Villen läheltä sattumalta todella hyvätasoisen ja sijaintiin nähden edullisen kahvilan Bagel Bagetin pari vuotta sitten. Tarjolla on herkullisia bageleita ja sämpylöitä, maukkaita leivonnaisia ja huippuhyvää kahvia. Pariisilaiset kahvilat eivät yleensä tarjoile erityiskahveja, mutta Bagel Bagetista saa mm. latte macchiatton creme brulee-vaahdolla.

Lisäksi kahvila on tilava, vessa siisti ja sisään mahtuu kätevästi rattaillakin - hoitopöytää ei tosin ole..

Bagel Baget Café

91, rue verrerie, 4eme

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paljain jaloin Pariisissa

Kuninkaiden Pariisia lasten kanssa

klo 21:57 | 15.5.2016

Pariisi voi lasten kanssa olla melkoinen betoniviidakko, mutta mukavia puistojakin löytyy lopulta yllättävän paljon, kun niitä osaa etsiä. Yksi yllättävimmistä lapsille sopivista paikoista on kuuluisa Place des Vosges, Pariisin vanhin aukio Marais'ssa. Se henkii 1600-luvun kuninkaiden tunnelmaa upeine porvaistaloineen ja Ludvig XIII:n patsaineen.

Puistoaluetta reunustaa symmetrinen arkkitehtuuri ja aukion laidalla voi myös kierrellä tunnelmallisten kaariholvien alla kuuntelemassa musiikkia ja kurkistamassa sunnuntaisinkin auki oleviin pikku putiikkeihin. Myös kirjailijan Victor Hugon kotimuseo sijaitsee aukion laidalla.

Lapsille aukiolta löytyy hiekkalaatikko ja pari kiipeilytelinettä, keskellä aukiota sijaitseville nurmikentille voi myös istuutua vaikka piknikille.

Sijainti on oivallinen aivan Chatelet'n ja Bastillen aukion välissä, aukio on siis loistava paikka esimerkiksi turistikävelijän hengähdyspaikaksi.

Maison de Victor Hugo

6, place des Vosges, 4ème

http://maisonsvictorhugo.paris.fr/en/visitor-information/your-visit-paris

Kommentit (0)

Paljain jaloin Pariisissa

Ranskalaisesta lastenkasvatuksesta...

klo 16:03 | 16.4.2016

Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko Francoise Dolto (1908-1988) on ranskalaisen lastenkasvatuksen avainhenkilö, jonka ajatuksia ja työtä arvostetaan edelleen kovasti. Dolton työn pääkohtia on mm. ajatus lapsesta itsenäisenä ihmisenä, jolle asiat on selitettävä totuudenmukaisesti jo pienestä pitäen. Kuten olen aiemmin jo todennutkin, Ranskassa tätä ajatusta noudatetaan lähes kaikkialla: jo vastasyntyneille vauvoille kerrotaan, miten synnytys meni, mitä seuraavaksi tapahtuu, miksi äiti on väsynyt jne. Puheen tarkoituksena on tietenkin rauhoittaa vauvaa ja luoda hänelle turvallinen olo maailmassa, inhorealismista ei ole kysymys.

Hyvä esimerkki tästä on nukkuminen. Kun tyttömme alkoi pari kuukautta sitten heräillä uudelleen öisin, oli päiväkodin hoitohenkilökunnalla, lastenlääkäparisuhteestaan huolta. Lapsen on tärkeä ymmärtää, ettei hän ole ykkönen, ettei hän päätä kaikesta.rillä ja terapeutilla meille yksi ja sama ohje: selittäkää lapselle, että olette väsyneitä, että teidän täytyy nyt saada nukkua öisin. Noudatimme ohjetta, ja ihme kyllä homma toimi loistavasti. "Lapsen on opittava rauhoittumaan itsenäisesti, se on paras lahja, jonka vanhemmat voivat lapselleen antaa", selitti terapeuttimme Dolton ajatuksia mukaillen. Tämä ei tarkoita, että lasta huudatettaisiin koko yö, jos lapsi itkee, häntä käydään rauhoittelemassa unikoulutyyliin tasaisin väliajoin.

Toinen vinkki Doltolta koskee parisuhdetta. Dolto oli suuri lastenoikeuksien puolustaja, mutta siitä huolimatta - tai juuri siksi - hän korosti myös vanhempien parisuhteen merkitystä. Hänen mukaansa lasten on ehdottoman tärkeää nähdä, että vanhemmat pitävät myös itsestään ja parisuhteestaan huolta. Lapselle on tärkeää tietää, että hän ole ykkönen, että hän ei päätä kaikesta. Tiedän, että jotkut näistä ajatuksista voivat Suomessa kuulostaa hurjilta, mutta päämääränä on Ranskassa - niin kuin kai kaikkialla muuallakin - aina lapsen hyvinvointi. Ranskassa tuntuu, että mielessä pidetään vähän enemmän myös vanhempien hyvä olo.

Kommentit (5)

Tiedetään mistä puhe

1/5 |

klo 21:48 | 16.4.2016

Ennen omia lapsia minäkin uskoin näihin lapsenkasvatusteorioihin ja -malleihin. Että on olemassa jokin ohjenuora, mikä toimii aina ja kaikkiin lapsiin. Sittemmin kahden täysin erilaisen tytön äitinä en enää näihin usko. Yksi tapa toimii yhden lapsen kanssa ja toinen tapa toisen lapsen. Myös saman lapsen kanssa vaihtelee, mikä toimii tänään, mutta ei enää huomenna. Tarkoitan tällä siis juuri jutustelua ja syvempiä verbaalisia keinoja. Käytännön toiminta, rutiinit ja ohjenuorat on hyvä pitää aina samoina. Varsinkin pienten lasten kanssa.

Varsinkin kuopus heräili lähes 6-vuotiaaksi öisin. Välillä hän rauhoittui sillä, että kiekaisin alakerrasta "nyt hiljaa!", välillä piti mennä lohduttamaan ja joskus useamman kerran. Joskus huutelu lakkasi sillä, että isosisko hermostui ja huusi "nyt hiljaa, täällä ei saa nukuttua!".

Suoraan sanottuna ei olisi tullut mieleenikään alkaa diskuteeraamaan yöllä känkkäävän 2-vuotiaan kanssa ja perustella väsymystäni. Nopea selvitys, mikä mättää ja napakka kehotus unien jatkamiseen toimi meillä.

Niin, vanhemman oikeudet ja hyvinvointi on mielestäni Suomessa tappiin hiottu tällä hetkellä ja näistä osataan kyllä pitää kiinni. Surullisena seuraan montaakin tapausta, missä isovanhemmat pyörittävät arkea, mutta vanhemmat näyttäytyvät hyväntekijöinä koulun vanhempainyhdistyksessä ja muissa lapsiin liittyvissä "edustustilaisuuksissa". On myös tapauksia, missä toinen vanhempi hoitaa kaiken ja toinen huinii, missä sattuu. Iso osa perheistä toki hoitaa leiviskänsä hyvin. Mutta missään tapauksessa ei ole mitään yleistä vajetta vanhempien hyvinvoinnissa ja sen huomioimisessa.

th-opiskelija

2/5 |

klo 21:53 | 16.4.2016

Jännää lueskella sinun blogista että minkälaisia neuvoja Ranskassa annetaan. Itse opiskelen terveydenhoitajaksi ja suoritin sen tiimoilta 3kk harjoittelun Ranskassa. Tosin harmikseni en päässyt lasten pariin siellä, vaan jouduin suorittamaan sairaanhoitaja-opintoihin (jotka kuuluvat samaan pakettiin) liittyvät harjoittelut aikuisten parissa. Jonkin verran on varmasti samaa, mutta varmasti eriäkin. Esim. tuo että pitäisi opetella nukahtamaan itsekseen, sitä ainakin korostettiin kovin eräässä kirjassa, jota meidän unihoitaja-opettaja kovin suositteli - itsellä ei lapsia ole ja uniongelmia ei harjoittelussa juuri tullut vastaan joten tietoa on pitänyt toistaiseksi imeä kirjoista. Itse tein opinnäytetyön liittyen vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen raskauden ja pikkulapsivuoden aikana. Monessakin lähteessä puhuttiin siitä, että vanhempien keskinäinen aika ei ole lapsilta pois vaan lapset hyötyy vanhempien hyvinvoinnista.

Mutta niin sepä onkin kokonaan toinen asia, kuinka moni terveydenhoitaja sitten seksuaalisuudesta tai parisuhteesta oikeasti puhuu. Riippuu siis tosi paljon terveydenhoitajasta. Mun oma ohjaaja (rautainen ammattilainen ja ihana tyyppi) usein kyseli aina lopussa, että miten on mahdollisuutta järjestää keskinäistä aikaa, mutta ei varmaankaan kaikki kysele. Varsinkaan lastenneuvolassa, jossa aika on rajallista ja tekemistä jo ihan lapsen kanssa paljon. Enkä tiedä korostetaanko sitä kuitenkaan ihan yhtä paljon täällä kuin Ranskassa. Erityisesti mieleeni jäi äiti, jonka toive oli saada omaa aikaa. Kahvihuoneessa aihetta kommentoitiin tyyliin "ei sitä omaa aikaa vain ole niin silloin kun lapset on pieniä". Tuli vähän sillein että jaa, kyllä mullakin voisi pää hajota jos ei yhtään missään välissä olisi yhtään omaa aikaa (edes kauppareissun verran). Mutta no, sillä äidillä taisikin olla aikalailla epärealistiset kuvitelmat, että ongelma oli varmasti siinä...

käyttäjä-3385

Liittynyt4.6.2014

klo 15:52 | 17.4.2016

Hei! Oli varmasti jännää tehdä harjoittelua Ranskassa, muutenkin tuo vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen kuulostaa tosi mielenkiintoiselta aiheelta! Musta kyllä tuntuu, että Ranskassa lähdetään ehdottomasti siitä, että vanhempien on saatava myös omaa ja kahdenkeskistä aikaa. Minut käskettiin jo synnytyssairaalassa pari kertaa yksin kävelylle sairaalan pihalle, kun vaikutin väsyneeltä. Olen blogissa jo aiemmin puhunut esim. lantionpohjan ja vatsalihasten kuntouttamisesta, jotka kuuluvat kaikkien ranskalaisten äitien ohjelmaan pian synnytyksen jälkeen. Se on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että myös äidin hyvinvointi ja palautuminen on tärkeää. . Kaikkea hyvää opintoihisi! <3 Kira

Vierailija

3/5 |

klo 13:24 | 17.4.2016

Hei Kira, kiva lukea blogiasi. Olemme miehen kanssa tulossa jälleen Pariisiin pikkulomalle. Olemme käyneet monta kertaa, mutta koska emme ole kumpikaan siellä koskaan asuneet, emme ole oikein perusnähtävyyksiä ihmeempiä aiemmin löytäneet. Uskon että sinun vinkeilläsi saamme vähän uudenlaisia kohteita katsottavaksi ja alueita löydettäväksi. Taidamme myös kokeilla jotain ravintolasuosituksiasikin. Näiden turistivinkkien lisäksi on toki mielenkiintoista lueskella ranskalaisesta elämänmenosta ja fiilistellä samalla 20vuoden takaisia aupair-kokemuksia :) Laura

käyttäjä-3385

Liittynyt4.6.2014

klo 15:42 | 17.4.2016

Kiitos, Laura, kiva kuulla, että vinkeistä on hyötyä! Ja tervetuloa Pariisiin! <3 Kira

Paljain jaloin Pariisissa

Beben kuulumisia

klo 23:02 | 2.4.2016

Terästyttömme täytti juuri 17 kk. Hän on ollut läheisessä päiväkodissa nyt jo lähes 7 kuukautta ja kuten olen jo kertonutkin, homma on alusta alkaen mennyt siellä hyvin, hymy huulilla saavutaan ja joskus tyttöä on jopa vaikea saada lähtemään päivän päätteeksi kotiin.

Ilmeisesti tytöllämme ei ole mitään kiirettä lähteä kävelemään, koska ensimmäisiä askelia odotellaan edelleen. Ilman tukea toki jo seistään ja tätä taitoa esitellään videon välityksellä jopa ympäri Eurooppaa hehe (lue: Skypessä isovanhemmille). Puhe on sitten kehittyneempää. Tämän hetken hittijuttu ja -sana on kissa, josta on kehitetty mielenkiintoinen suomen ja ranskan (chat) kissa-sanojen sekoitus "ssa". Kissoja on yllättävän paljon vähän joka paikassa, tyttö huomaa niitä kirjojen kyljissä hyllyssä tai pienenpieninä piirustuksina kalenterissa. Muita suomiranska-sekasanoja ovat mm. sanojen "tutti" ja "tétine"sekoitus "tetti" ja sanojen "pupu" ja "lapin" sekoitus "papin". Myös sana "vauva", lausuttuna "hhva", kuuluu ohjelmistoon. Papa, maman, äiti ja mamma (mummu) kuullaan usein. Uutuutena myös oma nimi, joka lausutaan aina omien valokuvien kohdalla. Jännä nähdä, miten puhe ja kielet alkavat tästä vielä kehittyä.

Piirtämistä on harrastettu myös viime aikoina paljon ja hienoja ehkä hiukan abstrakteja töitä on luotu monta. Ykkösharrastus on kuitenkin edelleen lukeminen: ennen kaikkea suomalaiset, lapsiperheiden elämään keskittyvät lehdet kiinnostavat, mutta nykyään myös esimerkiksi kirjallisuutta käsitteleviä lehtiä on selailtu. Kirjat kuluvat myös kovasti käsittelyssä, ja päiväkodissakin on huomattu tytön erityiskiinnostus lukemiseen.

Yöt sujuvat pääosin hyvin, vaikka hammaskipu on herätellyt jonkin verran myös viime viikkoina. Ainoa ongelmallisempi juttu on viime aikoina ollut kuitenkin syöminen. Tyttö ei oikein tunnu haluavan syödä "kunnon ruokaa" iltaisin, tuttipullo ja hedelmäsose kyllä putoavat. Haaste vanhemmille on siinä, että yrittää pysyä rauhallisena, vaikka kaikesta ruoasta maistamatta kieltäytyvä bebe turhauttaa...

Kommentit (1)

tiedetään mistä puhe

1/1 |

klo 9:16 | 4.4.2016

Tytöille on monesti tyypillistä, että kehityksessä on muita kärkiä kuin kävely. Oma kuopustyttö oli 1v3kk, kun otti ensimmäiset askeleet. Muistan aina, miten kovin satutti, kun oltiin uimahallissa tytön ollessa n. 1v 2kk ja hän lähti innoissaan konttaamaan kohti pesutiloja. Tytön saman ikäisen pikkuserkun äiti kivahti "eikö se nyt vieläkään kävele!?" Nykyisin meidän kuopus on monipuolinen, palkittu ja lahjakas liikkuja, harrastaa yleisurheilua ja jalkapalloa. 9kk vanhana kävelemään lähtenyt pikkuserkku taas jotakin aivan muuta.

Koita bebelle iltaruokana sormiruokaa. Omenalohko, näkkileipä, terveellinen keksi tms. käteen, mitä voi nällystää, pehmittää ja syödä pikkuhiljaa. Myös pieneksi kuutioitu ruoka ja käteen annettu haarukka innostaa ruokailuun. Koska bebe on esikoinen, niin voin kuvitella, että tulee oltua vähän arka ja annettua aina vaan sosemaista ruokaa lusikalla syötettynä, jolloin ruokailuhetki on lapselle tylsä.

Suosituimmat

Kirjakauppojen luvattu maa

Synnytyspäiväkirja - osa 6

Rauhaa, rakkautta ja elefanttikaulakoruja

Pieniä syitä rakastaa Pariisia - osa 2

Merci ja au revoir!

Kuinka selvitä hengissä helleaallosta

Sunnuntaifiiliksiä

Finkkareiden jäljillä

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoitukset avainsanalla Vauva

Keskustan salainen suosikkikahvila

Kommentit (0)

Kuninkaiden Pariisia lasten kanssa

Kommentit (0)

Ranskalaisesta lastenkasvatuksesta...

Kommentit (5)

Beben kuulumisia

Kommentit (1)

Blogiarkisto

Kategoriat

Merci ja au revoir!

Kuinka selvitä hengissä helleaallosta

Sunnuntaifiiliksiä

Finkkareiden jäljillä

Asusteiden ilotulitusta Stockmannilla

Helsingin paras pirtelöpiste

Suosituimmat

Kirjakauppojen luvattu maa

Synnytyspäiväkirja - osa 6

Rauhaa, rakkautta ja elefanttikaulakoruja

Pieniä syitä rakastaa Pariisia - osa 2

Merci ja au revoir!

Kuinka selvitä hengissä helleaallosta

Sunnuntaifiiliksiä

Finkkareiden jäljillä

Alatunniste

Main menu (Full structure)

Sidebar extra menu

Tapahtumat

Kirjoitukset avainsanalla Vauva

Keskustan salainen suosikkikahvila

Kommentit (0)

Kuninkaiden Pariisia lasten kanssa

Kommentit (0)

Ranskalaisesta lastenkasvatuksesta...

Kommentit (5)

Beben kuulumisia

Kommentit (1)

Blogiarkisto

Kategoriat

Lue myös

Merci ja au revoir!

Kuinka selvitä hengissä helleaallosta

Sunnuntaifiiliksiä

Finkkareiden jäljillä

Asusteiden ilotulitusta Stockmannilla

Helsingin paras pirtelöpiste

Suosituimmat

Kirjakauppojen luvattu maa

Synnytyspäiväkirja - osa 6

Rauhaa, rakkautta ja elefanttikaulakoruja

Pieniä syitä rakastaa Pariisia - osa 2

Merci ja au revoir!

Kuinka selvitä hengissä helleaallosta

Sunnuntaifiiliksiä

Finkkareiden jäljillä

Tapahtumat

Tilaa Hyvän terveyden uutiskirje!