Kirjoitukset avainsanalla kulttuurierot

Vietimme miehen synttäreitä eilen läheisessä baarissa. Synttäreiden vietto sujuu Ranskassa tietenkin suht samaan tyyliin kuin muuallakin maailmassa, mutta pari synttäritapaa tuntuivat aluksi täällä vähän erilaisilta kuin Suomessa.

Oman kokemukseni mukaan ystävät hommaavat synttärisankarille Ranskassa usein yhteislahjan, jotta saadaan hankittua kerralla vähän isompi lahja. Yhteinen kortti ja kirjekuori johon rahat saa työntää kiertävät bileissä pöydästä toiseen tietenkin sankarilta salaa. 

Toinen perusjuttu on se, että kakku nautitaan keskiyöllä samppanjan kera ja samalla sankarille ojennetaan yhteislahja, jota hän saa kaikkien edessä kommentoida - jos lahjoja on enemmän ne kaikki avataan vieraiden edessä. Sen jälkeen syntymäpäiväsankari antaa jokaiselle lahjaan osallistujalle kiitokseksi la bisen eli ranskalaisen poskisuudelman. Kierroksessa voi vierasmäärästä riippuen mennä kauankin.

Syntymäpäiväkakku ei Ranskassa ole kermalla kuorrutettu vaan useimmiten leivosmainen esim mansikka- tai suklaakakku. Ennen tarjoilua kakku leikataan tarkasti sen mukaan, kuinka paljon syöjiä on. Vasta sen jälkeen palat jaetaan kaikille.

Ei ole myöskään tavatonta, että nelikuiset vauvat osallistuvat baarissa aikuisten synttäribileisiin kuten kavereideni vauva eilen- pieni prinsessa nukkui iloisesti koko juhlien ajan aika yhteen saakka yöllä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vietin viikon Helsingissä. Muistikirjaan kirjasin nämä huomiot.

1. Suomessa voi vappuna olla lämmintäkin.

2. Vappu on kyllä kiva juhla.

3. Hernesaarenranta on kauniina kevätaamuna aivan upea.

4. Rakastan Forumin Wayne's Coffee -kahvilaa.

5. Kaupunkipyörät ovat kivan keltaisia ja toimivat yhtä kätevästi kuin pariisilaiset serkkunsa.

6. Kirjakaupoissa myydään nykyään myös ompelutarvikkeita.

7.Voisin elää pelkällä graavilohella.

8. Kaupungilla voi aivan yllättäen törmätä keheen tahansa tuttuun viimeisen 35 vuoden ajalta - ole siis valmis mihin vain.

9. Hissi on loistava keksintö.

10. Helsinki-Vantaan lentokenttä on ihana: ilmainen wifi toimii ilman vaikeita kirjautumisia, lapsia on ajateltu vähän joka käänteessä Family Gate -turvatarkastuksesta lainarattaisiin, liikevalikoimasta löytyy myös samppanjabaari ja karkilta tuoksuva Victoria's Secret -putiikki.

Viimeisenä viikon hienoin ja järisyttävin huomio:

11. Palaverissa suomalaiset kuuntelevat toisiaan eikä kukaan keskeytä toisia! Olen Ranskassa tottunut tuntemaan itseni mykäksi idiootiksi nurkassa, kun ranskalaiset kollegat riehuvat palavereissa jauhaen kaikenlaista peetä suu vaahdossa unohtaen täysin, että kokouksessa saattaisi olla muitakin osanottajia. En pitkään aikaan ole tehnyt tiimityötä suomalaisten kanssa, ja kokemus oli hieno: puheenvuorosta ei tarvinnutkaan taistella, vaan jokaisen kommentit kuunneltiin loppuun saakka, puheenvuoroa saatettiin jopa pyytää!

Vive la Finlande, sanon minä.

Kommentit (3)

Näin on näkkileipä
1/3 | 

Ihana kuulla ulkosuomalaisen sanovan jotain hyvää kotimaasta. Pidetään me vaan kiinni omasta, harvasanaisesta kulttuuristamme ja ollaan helkutin ylpeitä puhtaasta, rauhallisesta, turvallisesta ja toimivasta kotimaastamme. On niitä muitakin hyviä paikkoja, mutta me vaan ollaan parhaita ja muut tulee perässä :D

Nuoret sukupolvet ovat oivaltaneet hommat hienosti. Katsokaa vaikka pikku-Leijonia. Eivät ymmärrä nuoret jannut yhtään pelätä voittamista.

Anna
2/3 | 

Vietin samoin melkein 2 viikkoa kotimaassa samoihin aikoihin kanssasi. Aivan samaa mieltä huomioistasi!!! Vieläkin tuntuu koti-Suomen raikas vaikutus enkä vielä ole takaisin tässä ranskalaisten joskus ahdistavassa ja agressiivisessa elämän rytmissä... saas nähdä kauan kestää tällä kertaa ;)

Parikymmentä vuotta Pariisissa muuttaa kielitaidon lisäksi myös ruumiinkieltä. Ranskaan kuuluvat oleellisena osana tietyt eleet, tuhahdukset ja muut äännähdykset :)

Mitä esimerkiksi tarkoittaa, kun ranskalainen vetää etusormellaan silmän alaluomea alaspäin?

Tai pyöräyttää nyrkkiä nenän edessä?

Näitä ei ehkä ihan ensimmäiseksi ranskantunnilla opeteta, mutta eleiden hallitsemisesta  - ja ymmärtämisestä - voi olla yllättävän paljon hyötyä.

Silmäluomiele tarkoittaa suurinpiirtein tätä "Pidätkö minua tyhmänä, tiedän, että valehtelet" ja nyrkin pyöräytys kuvaa humalassa olevaa ihmistä, ja tulee ranskankielen ilmaisusta "avoir un coup dans le nez", kirjaimellisesti suomennettuna: "hänellä oli jo pari iskua nenässä", hän oli siis jo vähän humalassa. Isku viittaa tässä nenän punaisuuteen.

Eleitä ja ilmeitä on toki paljon enemmänkin, tässä suosikkikoomikkoni Gad Elmalehin USAssa tekemässä videossa esitellään vielä muutama :

Kommentit (2)

Ranskassa ei pahemmin joulukortteja lähetetä. Hyvän joulun toivottaminenkin on harvinaista. Maa on laïque, eli maallinen, eikä koskaan voi tietää, miten eri perheissä joulunpyhiä vietetään. Kuten olen jo aiemmin todennut, Ranskassa on suuri muslimi- ja juutalaisyhteisö, eivätkä niiden jäsenet tietenkään vietä joulua, mutta voivat silti kokoontua jouluaattona perheen kesken syömään tai viettämään iltaa yhdessä. Monet muslimi- ja juutalaisystävistäni käyvät myös esimerkiksi ravintolassa syömässä 24.12 illalla.

Jos haluaa Ranskassa toivottaa oikeaoppisesti joulua (vaikka sitten 11 kuukauden kuluttua :) ), on parasta käytää sanontaa "Bonnes fêtes", joka vastaa esimerkiksi englannin "Happy Holidays" -toivotusta, "Hyviä juhlapyhiä" noin niin kuin vapaasti suomennettuna.

Uusi vuosi onkin sitten eri asia. Uuden vuoden toivottaminen on Ranskassa tärkeä juttu, ja vielä nykyäänkin, Facebookin, Twitterin ja muiden somepiipittimien aikakaudella, tekstiviestin lähettäminen ystäville uuden vuoden kunniaksi on voimissaan. Uudenvuodenkortteja lähetetään myös, ja esimerkiksi suuri osa yrityksistä toivottaa asikkailleen nimenomaan hyvää uutta vuotta.

Perinteen mukaan uutta vuotta saa Ranskassa toivottaa tammikuun loppuun saakka.

Hyvää uutta vuotta 2016 siis vielä kaikille!

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat