Kirjoitukset avainsanalla päiväkoti

Ranskassa koulujen kesäloma alkaa yleensä kesäkuun lopussa, tytön päiväkoti on kuitenkin auki kansallispäivään 14.7 saakka. Päiväkoti on kiinni koko elokuun ja avaa ovensa uudestaan vasta maanantaina 5.9.

Ranskassa on kuitenkin ajateltu myös kesällä töitä paiskiva vanhempia, ja jokaisessa korttelissa on ainakin yksi päiväkoti, jonne lapset voivat mennä myös kesällä. Kesäksi pitää kuitenkin ilmoittautua ajoissa, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Pienimmille päiväkotilapsille kesän "regroupement"-päiväkotia ei suositella, koska paikka on usein vieras ja hoitajatkin uusia.

Itse pakenen tytön kanssa Suomeen kesäiseen kielikylpyyn - ja toivon, että Suomessa myös sataa vähemmän kuin täällä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terästyttömme täytti juuri 17 kk. Hän on ollut läheisessä päiväkodissa nyt jo lähes 7 kuukautta ja kuten olen jo kertonutkin, homma on alusta alkaen mennyt siellä hyvin, hymy huulilla saavutaan ja joskus tyttöä on jopa vaikea saada lähtemään päivän päätteeksi kotiin.

Ilmeisesti tytöllämme ei ole mitään kiirettä lähteä kävelemään, koska ensimmäisiä askelia odotellaan edelleen. Ilman tukea toki jo seistään ja tätä taitoa esitellään videon välityksellä jopa ympäri Eurooppaa hehe (lue: Skypessä isovanhemmille). Puhe on sitten kehittyneempää. Tämän hetken hittijuttu ja -sana on kissa, josta on kehitetty mielenkiintoinen suomen ja ranskan (chat) kissa-sanojen sekoitus "ssa". Kissoja on yllättävän paljon vähän joka paikassa, tyttö huomaa niitä kirjojen kyljissä hyllyssä tai pienenpieninä piirustuksina kalenterissa. Muita suomiranska-sekasanoja ovat mm. sanojen "tutti" ja "tétine"sekoitus "tetti" ja sanojen "pupu" ja "lapin" sekoitus "papin".  Myös sana "vauva", lausuttuna "hhva", kuuluu ohjelmistoon. Papa, maman, äiti ja mamma (mummu) kuullaan usein. Uutuutena myös oma nimi, joka lausutaan aina omien valokuvien kohdalla. Jännä nähdä, miten puhe ja kielet alkavat tästä vielä kehittyä.

Piirtämistä on harrastettu myös viime aikoina paljon ja hienoja ehkä hiukan abstrakteja töitä on luotu monta. Ykkösharrastus on kuitenkin edelleen lukeminen: ennen kaikkea suomalaiset, lapsiperheiden elämään keskittyvät lehdet kiinnostavat, mutta nykyään myös esimerkiksi kirjallisuutta käsitteleviä lehtiä on selailtu. Kirjat kuluvat myös kovasti käsittelyssä, ja päiväkodissakin on huomattu tytön erityiskiinnostus lukemiseen.

Yöt sujuvat pääosin hyvin, vaikka hammaskipu on herätellyt jonkin verran myös viime viikkoina. Ainoa ongelmallisempi juttu on viime aikoina ollut kuitenkin syöminen. Tyttö ei oikein tunnu haluavan syödä "kunnon ruokaa" iltaisin, tuttipullo ja hedelmäsose kyllä putoavat. Haaste vanhemmille on siinä, että yrittää pysyä rauhallisena, vaikka kaikesta ruoasta maistamatta kieltäytyvä bebe turhauttaa...

 

Kommentit (1)

tiedetään mistä puhe
1/1 | 

Tytöille on monesti tyypillistä, että kehityksessä on muita kärkiä kuin kävely. Oma kuopustyttö oli 1v3kk, kun otti ensimmäiset askeleet. Muistan aina, miten kovin satutti, kun oltiin uimahallissa tytön ollessa n. 1v 2kk ja hän lähti innoissaan konttaamaan kohti pesutiloja. Tytön saman ikäisen pikkuserkun äiti kivahti "eikö se nyt vieläkään kävele!?" Nykyisin meidän kuopus on monipuolinen, palkittu ja lahjakas liikkuja, harrastaa yleisurheilua ja jalkapalloa. 9kk vanhana kävelemään lähtenyt pikkuserkku taas jotakin aivan muuta.

Koita bebelle iltaruokana sormiruokaa. Omenalohko, näkkileipä, terveellinen keksi tms. käteen, mitä voi nällystää, pehmittää ja syödä pikkuhiljaa. Myös pieneksi kuutioitu ruoka ja käteen annettu haarukka innostaa ruokailuun. Koska bebe on esikoinen, niin voin kuvitella, että tulee oltua vähän arka ja annettua aina vaan sosemaista ruokaa lusikalla syötettynä, jolloin ruokailuhetki on lapselle tylsä.

Moni on kysellyt, millaisia päivät pariisilaisessa päiväkodissa ovat. Tässä vastauksentynkää.

Tyttömme aloitti päiväkodissa noin 11 kuukauden iässä. Ranskassa lapset kuitenkin voivat aloittaa seimessä tai päiväkodissa aikaisemminkin, jopa 3kk iässä. Aluksi totuteltiin oloon uudessa paikassa ja uusien ihmisten kanssa, totuttelua kesti noin pari viikkoa. Ensin syötin tytön päiväkodissa ja pikkuhiljaa jätin hänet sinne pidemmäksi aikaa. Nyt n. 17kk iässä hän on päiväkodissa klo 9.30-16.30.

Viime vuoden terrori-iskujen seurauksena lasten jättö- ja hakuaikaa on rajattu: Aamulla lapsen voi tuoda päiväkotiin klo 7.30-9.30 välisenä aikana ja hakea pois klo 16.30-18.30. Näin vaunuliikenne keskittyy lyhyempään aikaan, ja muulloin tulevat vieraat huomataan selvemmin.

Aamupäivällä lapset leikkivät tietenkin pääasiassa vapaasti, mutta usein heille on jotakin järjestettyä ohjelmaakin. Viime viikolla tehtiin esimerkiksi palapelejä ja käytiin päiväkodin omassa pallomeressä. 

Lounas tarjoillaan lasten aamupala-ajan mukaan (aikaisin syöneet saavat lounaan ensimmäisenä), ja 17-kuinen tyttö saa jo istua pienen pöydän ääressä syömässä omalla tuolillaan. Lounas on vihannessose (esim. papu, peruna, porkkana jne.) sekä lihaa tai kalaa pieninä palasina. Lisukkeena on pieni pala patonkia sekä tietenkin vettä. Jälkiruoaksi hedelmäsose. Kaikki ruoat valmistetaan päiväkodissa luomuraaka-aineista.

Ruoan jälkeen lapset menevät päiväunille. Jokaisella on oma sänkynsä päiväkodin unihuoneessa. Tyttömme nukkuu päiväkodissa noin kahden tunnin päikkärit.

Päiväunien jälkeen, noin kolmen maissa on välipalan aika. Välipala, le goûter, on Ranskassa perinteisesti jotakin makeaa. Joko jugurtti ja hedelmäsose tai joskus jopa pala kevyttä sokerikakkua.

Välipalan jälkeen tietenkin leikitään. Päiväkodissa on paljon kirjoja, lasten keittiö, valtava määrä leluja, kiipeilytyynykasa (? ehkä joku ymmärtää mikä se on :) ), usein kuunnellaan myös musiikkia ja lauletaan. Lapsia on taaperoiden ryhmässä noin kymmenen. Hoitajia on kaksi tai kolme.

Päiväkodissa työskentelee myös psykologi, jonka kanssa voi sopia tapaamisen, jos jokin lapsen kanssa mietityttää, samoin tapaamisen voi sopia myös psykomotoriikan asiantuntijan kanssa.

Kerran parissa kuukaudessa päiväkodissa järjestetään "le café des parents", vanhempien kahvihetki, jolloin päiväkoti tarjoaa vanhemmille kahvit ja croissantit, jotta vanhemmat voivat jutella keskenään vähän pidempään. 

Olemme olleet tosi tyytyväisiä päiväkotiin, ja onnellisia siitä, että saimme tytölle paikan 5 minuutin kävelymatkan päästä kotoa. Tyttökin on aina jäänyt hymyssä suin hoitoon ja haettu taas iloisena takaisin kotiin.

 

 

Kommentit (2)

Päivi Mansesta
1/2 | 

Hei! Luin blogistasi pariisilaisen päiväkodin elämästä. Entisenä "alan ihmisenä" jäin miettimään, että ulkoilevatko lapset hoitopäivän aikana?

käyttäjä-3385
Liittynyt4.6.2014
2/2 | 

Hei Päivi, 

Päiväkodissa on oma piha, jossa isommat lapset (2-3v) ulkoilevat, pienet ulkoilevat pienellä aidatulla terassilla. Crèche (seimi) -päiväkoti on Ranskassa tosiaan vain ihan pienimmille, koska kolmevuotiaana lapset menevät jo "kouluun", eräänlaiseen esikoulun ja päiväkodin välimuotoon. Kiitos kommentistasi! Kira

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat