Ulkosuomalaisten kesken keskustellaan usein koti-ikävästä, kulttuurieroista ja kieliasioista, mutta ulkosuomalaisten äitien keskusteluryhmissä tulee usein esiin myös isovanhempien ikävä. Ulkomailla pitempään asuminen on täynnä kaikenlaisia vaiheita: välillä on mahtavaa saada asua ulkomailla, välillä taas koti-ikävä on valtava. Lapsen kanssa kulttuurierot, kielen ja sukulaisten kaipuu korostuvat usein entisestään.

Joskus tilanne lapsen kanssa ei muistuta lainkaan sitä toivekuvaa, jonka oli mielessään (joskus jopa itseltään salaa) maalannut. Yhtäkkiä voi tajuta lapsen elävän lähes kokonaan ilman isovanhempia, kun molempien vanhempien vanhemmat asuvat kaukana tai eivät syystä tai toisesta voi olla mukana lapsen elämässä. Ulkosuomalaisten äitien keskusteluissa mietitäänkin usein, miten tilanteeseen voi sopeutua, kun sitä ei kovin helposti voi lähteä muuttamaankaan, Suomeen muutto olisi kuitenkin suuri askel, joka toisi mukanaan taas läjän ihan toisenlaisia haasteita.

Omat keinoni tilanteen helpottamiseen ovat tietenkin olleet suhteellisen säännölliset vierailut Suomessa tytön kanssa, mutta myös niinkin yksinkertainen juttu kuin Skype- ja FaceTime-puhelut. Kun joutuu olemaan paljon yksin lapsen kanssa, on kiva "viettää aikaa" suomalaisten sukulaisten kanssa Skypessä, tyttö pystyy jopa leikkimään suomalaisten isovanhempiensa kanssa kameran välityksellä ja tunnistaa heidät loistavasti. Aika kuluu nopeammin ja yksinolo on kevyempää, kun voi jutella samalla Suomeen.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat