Nyt se sitten tapahtui.

Kuten jo aiemmassa postauksessani totesin (täällä), Pariisisissa osattiin odottaa terrori-iskua, ja Charlie Hebdo -satiirilehti tiesi provosoineensa ääri-islamisteja useammin kuin kerran mm. julkaisemalla kohutut Muhammed-pilapiirrokset vuonna 2005, silti tämän päivän isku Charlie Hebdon toimitukseen oli kaikille pariisilaisille  - ja ranskalaisille - valtava järkytys.

Charlie Hebdo oli tunnettu todella provosoivista pilapiirroksistaan, jotka eivät unohtaneet ketään: naurun kohteeksi pääsivät niin kristityt, juutalaiset kuin muslimitkin. Lehden toimitus oli vuosien varrella joutunut useiden uhkausten kohteeksi, vuonna 2011 toimituksessa syttyi jopa tulipalo, kun polttopullo heitettiin sen ikkunasta sisään. Toimitus on kuitenkin aina halunnut seistä lehdistönvapauden takana ja vastata uhkauksiin naurulla ja uusilla provokaatioilla.

Tämän päivän iskussa kuolikin neljä pilapiirtäjää, jotka tunnettiin Ranskassa nimenomaan provoisivista, rohkeista piirroksistaan: Cabu, Charb, Tignous ja Wolinski.

Isku tapahtui omassa korttelissani, vain muutaman kadun päässä kodistani. Pariisin Plan Vigipirate - valmiustila nostettiin välittömästi iskun jälkeen korkeimmalle mahdolliselle tasolle: mm. kouluja ja muita julkisia rakennuksia tarkkaillaan, vartiointia lisätään entisestään metrossa ja muissa kulkuvälineissä.

Tätäkin siis on elämä Pariisissa. Suuressa kaupungissa on suuren kaupungin ongelmat...

Toivon kaikesta huolimatta, ettei tämän päivän isku herätä uusia äärireaktioita (en usko, että äärioikeiston FN-puolueen ratkaisumallit toimisivat tämän päivän Ranskassa).

Toivon myös, ettei isku tapa Ranskan lehdistönvapautta tai uskoa siihen, että vaikka piirroksen tai sanan voima onkin suuri, ei se tarkoita, että sen vastustamiseksi olisi tartuttava aseisiin.

Vive la liberté, l'égalité, la fraternité. - Eläköön vapaus, veljeys, tasa-arvo.

Kommentit (8)

Vierailija

"Samassa korttelissa, muutaman kadun päässä."

Onko kaikesta pakko vetää linkki itseen? Oikeasti?

Vierailija

Kiitos blogista, Kira. On varmasti tosi järkyttävää, että jotain noin kammottavaa tapahtuu omassa korttelissa. Voimia sinne!

Vierailija

Ajatukseni ovat lehden piirtäjässä (naisessa), joka tyttärineen joutui päästämään terroristit sisään... Hän tarvitsee nyt kaiken voiman ja tuen, samoin muut eloonjääneet. Miltähän hänestä mahtoi tuntua, ja miten lapsi toipuu siitä, että on nähnyt terroristien uhkaavan aseella äitiään (ja itseään). Mitä lapselle aiheutuu siitä, että näkee verilöylyn ja kokee hengenvaaraa. Toivon, että tämä nainen ja hänen tyttärensä selviävät tapahtuneesta edes joten kuten. Pitkät jäljet se varmasti jättää. Toivottavasti nainen ei koe syyllisyyttä siitä, että joutui päästämään asemiehet sisään. Syyllisiä ovat tappajat, ei hän. Hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Hirvittävää. Uskon kuitenkin, että Ranskan kaltaisessa maassa eloonjääneille on tarjolla ammattiapua tapahtuneen käsittelyyn - he tuskin jäävät yksin.

Vierailija

Järkyttäviä tapahtumia siellä - pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!!

Vierailija

Onpa outoja nuo kaksi ekaa kommenttia.

Minusta tämä on hyvä kirjoitus, kuten koko blogisi muutenkin.

Täällä kanaalin toisella puolen Lontoossa pelottaa myöskin.

Rohkeutta.

 

käyttäjä-3385
Liittynyt4.6.2014

Suurkiitos kaikille tuesta!

Kieltämättä tosiaan nainen, joka joutui päästämään terroristit sisään, joutuu varmasti pitkään käsittelemään tapahtunutta - kuten valitettavasti niin moni muukin... 

Vierailija

Levottomassa maailmassa et ole turvassa missään! Myös väärä uskonto tai uskonnottomuus vai olla kohtalokasta!  On tiettyjä asioita myös jotka ovat hyvien tapojen vastaisia vaikka onkin ns.(lehdistön vapaus) myös kaikenlainen terrorismi on tuomittavaa! 

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat