Nenäliinavuorten keskeltä, antibioottisumun seasta. Jossain välissä taidettiin juhlia jouluakin.
Tässä siis muutamia kuvia joulusta 2015, kun sain tietää, että joulunpyhinä lääkärikeskuksessakin on glögitarjoilu,
Tyttö sai pikkujoululahjaksi heti Suomeen saavuttuamme korvatulehduksen molempiin korviin sekä keuhkokuumetta (!!). Kun antibiootit alkoivat purra, ja tyttö alkoi (onneksi!) voida paremmin, päätin itsekin sairastua, ihan vain joulunodotuksen kunniaksi... Korvakipua itkevän tytön jälkeen sainkin sitten valvoa oman tukkoisen nenän takia.
Joululahjavalvojaiset menivä siis iloisesti glögiä - ja muita droppeja nappaillen.
No, pääasia, että tyttö on parantumassa ja että huomenna on jouluaatto kaikesta (ilmastonmuutosjoulusta, maailman älyttömyydestä, kuluneen vuoden hulluudesta jne.) huolimatta.
Rauhaa ja ilon täyteistä joulua kaikille - valo voittaa taas!
Kira
Ehdin ennen Suomeen pyrähtämistä käydä pitkästä aikaa teatterissa Pariisin La Villettessä. Kuten kuvitella saattaa, Pariisin teattereista löytyy jokaiselle jotakin: musiikaaleja ja vaudevillea, kabareeta ja kokeilevaa teatteria sekä perinteisiä peruukkiohjauksia Molièren klassikoista. Itse olen ennen kaikkea kokeilevamman teatterin ystävä, oman teoriani mukaan ns sohva-näytelmät eivät ole minua varten, toisin sanoen, jos lavastuksessa on näyttämön keskellä sohva, voin saman tien kävellä salista ulos hehe. Se kertoo (ihan vain oman käsitykseni mukaan) laiskasta ohjauksesta...
La Villette on Pariisin 19. kaupunginosassa sijaitseva kulttuurikeskus/-alue, jossa on musiikkitalo, parikin konserttisalia (mm. Pariisin Filharmonia), erikokoisia tetterisaleja, sirkusteltta sekä suuri puistoalue, jossa toimii kesäisin mm. maksuton ulkoilmaelokuvateatteri.
Ystäväni kanssa menimme katsomaan fyysistä teatteria tekevän englantilaisen DV8-ryhmän esityksen John La Villetten suureen saliin, joka sijaitsee entisessä teurastamorakennuksessa.
Sohvasta ei esityksessä ollut jälkeäkään ainakaan keskellä näyttämöä. Näytelmä perustui aidon John-hahmon rajuun elämäntarinaan, joka kerrottiin fyysisen teatterin keinoin hienosti. Lavastus oli rakennettu pyörivän estradin päälle ja näytteljät tekivät vaikutuksen sekä näyttelijäntyöllään että tanssitaidoillaan. Esitys oli tekstitetty ranskaksi.
Tässä ote esityksestä:
La Villette
211, avenue Jean Jaurès, 19e
Metro: Porte de Pantin (5)
Vaikka lahjojen miettiminen, hankkiminen, pakkaaminen ja jakaminen onkin kivaa hommaa, voi suuren suvun kanssa kuvio kääntyä välillä stressin puolelle. Siksi keksimmekin äitini puolen suvun kanssa muutama vuosi sitten järjestää yhteisen pikkujouluhetken muutama päivä ennen joulua, jossa lahjapussit voi kätevästi jakaa kaikille sukulaisille samaan aikaan. Lahjojen keksimisen, hankkimisen ja pakkaamisen aiheuttamaa mahdollista stressiä se ei tietenkään poista, mutta on todella mukavaa tavata sukulaisia rennosti ennen joulua ja hoitaa samalla joulutervehdykset perille.
Tapaamisen järjestäjä vaihtuu joka vuosi, mutta tunnelma on aina yhtä iloisen jouluinen. Eilen saimme jakaa lahjanyssäköitä tätini Päivin ihanan tunnelmallisessa kodissa, jonne hän oli järjestänyt myös lapsille oman, kuvassa näkyvän piirustuspisteen. Ohessa muutama kuva myös herkullisista tarjoiluista.
Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.
Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com
Seuraa minua Bloglovinissa.
