Pariisi on pääsiäisenä rauhallinen, vaikka pyhäpäiviä on vain kaksi: pääsiäissunnuntai ja -maanantai. Turisteja kaupungissa on sitäkin enemmän, ja tunnetuimmat nähtävyydet ovat täynnä ihmisiä.

Kommenteissa kyseltiin yleisestä tunnelmasta Pariisissa nyt, lähinnä siis viime aikojen terrori-iskujen jälkeen.

Ranskaan marraskuussa julistettu poikkeustila on edelleen voimassa - vaikka monet ovat sitä myös vastustaneet. Tiistain isku Brysseliin vaikutti pariisilaisiin voimakkaasti, se palautti tietenkin marraskuun karmeat muistot mieleen, mutta myös koska Bryssel on pariisilaisille hyvinkin tuttu kaupunki, jonne pääsee helposti junalla ja jossa käydään usein viikonloppumatkalla (ehkä vähän niin kuin Tukholma helsinkiläisille). Myös yhteinen kieli lähentää kaupunkeja. 

Toissapäivänä uutisissa kerrottiin myös jälleen viime hetkellä estetystä terrori-iskuyrityksestä Pariisissa. Tuollaisiin uutisiin ei oikein osaa suhtautua mitenkään... Ilmeisesti Brysselin ja Pariisin iskujen takana on sama, laaja terroristiverkosto, jota nyt ollaan pikkuhiljaa hajottamassa. Uhka ei kuitenkaan ole ohi, pääministeri Valls toistaa lähes jokaisesssa puheessaan Ranskan  - ja Euroopan - olevan sodassa, ja sotilaat marssivat vastaan luotiliiveissään vähän väliä, ainakin täällä 11, kaupunginosassa ja keskustan tunnetuimmissa kohteissa.

Kuten olen aiemminkin sanonut, en ole missään vaiheessa kuitenkaan aistinut vihaa tai aggressiivisuutta pariisialisten keskuudessa iskuihin liittyen - se tuntuu ehkä yllättävältä, kun kuulee ulkomailta tulevia kovia kommentteja. Iskuihin liittyvä suru on niin suuri, että vihaan keskittyminen tuntuisi täällä lähes loukkaavalta uhreja kohtaan. Lähikorttelissamme olevat baarit La Belle Equipe (jonka terassilla 19 ihmistä menetti henkensä 13. marraskuuta) sekä Le Comptoir Voltaire (jossa terroristi räjäytti itsensä ilmaan samana marraskuun iltana) ovat juuri saaneet remonttinsa valmiiksi ja avanneet jälleen ovensa. Henkinen jälleenrakennustyö on hidasta, esimerkiksi 11. kaupunginosan traumapsykologien kalenterit ovat kuulemma olleet täynnä jo monta kuukautta.

Uhka pyörii väkisinkin mielessä, kun astuu metroon tai kävelee suuressa väkijoukossa keskustassa, mutta koko kaupunki tuntuu sanattomasti päättäneen jatkaa elämää kaikesta huolimatta aivan niin kuin ennenkin. Uskon, että samoin käy Brysselissä.

Turisti ei välttämättä huomaa tunnelmassa mitään ihmeempää: laukut ja takit pitää avata turvamiehille kauppojen ovilla, ja sotilaita näkyy tosiaan isoimpien turistikohteiden ja esimerkiksi synagogien edessä. Teattereissa ja konserttisaleissa on myös lentokenttätyyppiset metallinpaljastinportit. Mutta muuten Pariisi on kuten ennenkin: kaunis ja kuolematon. :)

Toivorikasta pääsiäisen aikaa kaikesta huolimatta!

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat