To do-listani on mennyt uuden vuoden kunniaksi uusiksi viime vuoden yritysten ja erehdysten seurauksena.

Lapsen saaminen muuttaa aika lailla ajankäyttöä (hehhehe) ja vaikka aikaisemmin olisikin paininut organisoinnin ja järjestelmällisyyden mestarisarjassa, voi käydä niin, etteivät entiset kuviot enää toimikaan. Erityisesti tämä koskee freelancereita, jotka saavat (joutuvat?) itse päättää työpäiviensä aikatauluista.

Viime vuoden lopulla arkipäivien to do-listani näytti suunnilleen tältä:

1. Pidä lapsi hengissä: syötä, vaihda vaippa, pue vaatteet

2. Vie lapsi päiväkotiin - tai delegoi vieminen toiselle vanhemmalle

3.Pukeudu (mikäli vien lapsen päiväkotiin hoidan kohdan 3 useimmiten ainakin osittain ennen kohtaa 2)

4. SIivoa keittiö aamupalakaaoksesta, käynnistä astianpesukone, stressaannu kotitöistä

5. Siivoa muut huoneet lapsen jättämästä kaaoksesta, kiroa mielessäsi puoliso, stressannu lisää

5. Vastaa kiireellisiin viesteihin ja soittopyyntöihin, hoida juoksevia paperiasioita (ja näitähän riittää...)

6. Ala kääntää / kirjoittaa

7. Syö jotain

8.Jatka kääntämistä / kirjoittamista

9. Meikkaa

9. Hae lapsi päiväkodista

10. Lue viisi lastenkirjaa lapsen kanssa pari kertaa läpi, leiki (no, leiki, leiki!)

11.Pidä lapsi hengissä: syötä, vaihda vaippa, kylvetä, pue pyjama, laita nukkumaan

12. Kirjoita 

13. Käy suihkussa

14. Tervehdi töistä tulevaa puolisoa

15. Syö 

16. Katso telkkaria / lue / keskustele mielenkiintoisesta päivästäsi

17. Nukahda n. klo 23.30

Ei listassa sinänsä mitään hirveän väärää ole, mutta kun taustalla on superuupumus, eivät kroppa ja mieli pääse tässä rytmissä oikein koskaan kunnolla palautumaan. Sillä vaikka tyttö nukkuu tosiaan n. 12 tuntia yössä, hän herää yleensä viimeistään seitsemältä. Minulle täydelliset yöunet kestäisivät 8,5 tuntia ja jos menen nukkumaan esim. klo 23.30 joka ilta (niinpä, aikaisemmin pitäisi mennä!), jää univelkaa joka yö yli tunti. Monessa lapsiperheessä tämä olisi ehkä luksustilanne, mutta taustalla on tosiaan vaikea synnytys ja leikkaukset, joista toipuminen vei pidempään kuin kuvittelin. Ja tytön yöunia häiritsee tietenkin tasaisin väliajoin milloin korvatulehdus, milloin hammas, milloin joku muu kiva ylläri.

Terapeutin kanssa olemme käyneet läpi päivärytmiä ja sitä, miten saisin viime vuotta vaivanneen masentuneen ja yliväsyneen fiilikseni pois.

Tässä siis uusi to do-listani:

1. Pidä lapsi hengissä: syötä, vaihda vaippa, pue vaatteet

2. Vie lapsi päiväkotiin - tai delegoi vieminen toiselle vanhemmalle

3. Käy suihkussa, pukeudu, meikkaa

4. Laita herätyskello herättämään aikaisintaan 20 minuutin kuluttua ja nuku päiväunet (!!!)

5. Meditoi / käy joogassa  tai liikkumassa (n. 2krt viikossa)

6. Ala kääntää / kirjoittaa

7. Syö lounasta (ystävän kanssa jos mahdollista)

8. Vastaa kiireellisiin viesteihin / soittopyyntöihin

9. Jatka kääntämistä / kirjoittamista

10. Pidä kahvitauko

11. Hae lapsi päiväkodista

12. Lue viisi lastenkirjaa lapsen kanssa pari kertaa läpi, leiki (no, leiki, leiki!)

13.Pidä lapsi hengissä: syötä, vaihda vaippa, kylvetä, pue pyjama, laita nukkumaan

14. Hoida kotitöitä rennommalla otteella

15. Kirjoita 

16. Tervehdi töistä tulevaa puolisoa

17. Syö 

18. Katso telkkaria / lue / keskustele puolison kanssa

19. Nukahda viimeistään klo 23

Lista voi vaikuttaa radikaalilta, kun jokaiseen työpäivään kuuluu rento päikkärihetki, mutta jo kolmen päivän kokeilun jälkeen huomasin suuren muutoksen mielialassani, fyysisessä jaksamisessa ja tehokkuudessa. En siis päiväunien seurauksena saanutkaan vähemmän vaan enemmän aikaiseksi. Päiväunien ottaminen ei tietenkään (valitettavasti) ihan jokaisella työpaikalla ole mahdollista, tämä etu freelancerin työssä siis ainakin on. Toinen tärkeä muutos oli meditaation ja liikunnan ottaminen jälleen tärkeäksi osaksi päivää. Uni, hiljentyminen ja liikunta ovat siis hyvän mieleni tukipilareita, elämää ilman niitä on kokeiltu katastrofaalisin tuloksin hehe.

Rennon tehokasta ja iloista viikkoa kaikille!