Kiitos tuesta!

Kiitos kaikille synnytyspäiväkirjan kommenteista ja koskettavista viesteistä. Matka oli tosiaan aikamoinen, onneksi en ennen sen alkua tiennyt, mitä oli edessä.

Pääsimme vihdoin kymmenen sairaalapäivän jälkeen tytön kanssa kotiin, ja sen jälkeen olemme saanee rauhassa totutella yhteiseen elämään. Toistaiseksi homma on lähtenyt sujumaan aika kivasti (ja onneksi en tiedä, mitä vielä on edessä, heh), väsymyskin on pysynyt joten kuten aisoissa fiksulla työnjaolla.

Leikkausten vuoksi jouduin valitettavasti luopumaan imetyssuunnitelmastani. Kroppa oli yksinkertaisesti liian väsynyt kaiken pyörityksen jälkeen, ja imetyksen käynnistämiseen olisi vaadittu kovaa stimulointia, johon voimani eivät nyt vain riittäneet. No, asiat eivät tosiaan aina mene ihan suunnitelmien mukaan, ja olen päättänyt kieltäyä jyrkästi kaikenlaisista syyllisyydentunteista tytön alkuelämän kuvioihin liittyen.

Ranskan sosiaaliturva on osoittanut näinä ensimmäisinä viikkoina myös hyvät puolensa. Vaikean tilanteen vuoksi kätilö ja lasten sairaanhoitaja ovat käyneet meitä kotona moikkaamassa useamman kerran. Tyttö on punnittu ja minun leikkausarpeani on seurattu. Tämä palvelu on kaikille täysin ilmainen.

Viidenteen kerrokseen ilman hissiä kipuaminen on vielä aikamoinen ponnistus, joten olen päässyt ulkoilemaan vasta pari kertaa. Huomenna mieheni pääsee vihdoin 11 päivän isyyslomalle ja tarkoitus on käydä kolmisin ulkoilemassa vähän useammin.

Kommentit (3)

Vierailija

Onnittelut pienestä tytöstä ja pikaista toipumista leikkauksista! 

Hurja synnytyskertomus ja varmasti säikäytti, mutta onneksi kaikki meni lopulta hyvin. Tsemppiä vauva-arkeen! 

terveisin, se suomalainen äiti Pariisin läheltä 

 

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat