Traumaattisesta kokemuksesta oppineena tässä parit vinkit sylilapsen kanssa lentämiseen.

1. Älä lennä yksin sylilapsen kanssa.

Hehe. Siis jos se vain on mahdollista. Pyydä kaveri / lapsen toinen vanhempi / muu sukulainen mukaan. Tai ystävysty vierustoveriisi koneessa - tämä tietenkin varsin haastavaa lapsen kanssa hehe, moni on kauhuissaan jo tajutessaan joutuneensa potentiaalisen huutajan viereen.

2. Lennä mieluummin aamulla kuin illalla.

Väsyneen vauvan on illalla vaikea nukahtaa valoisaan ja meluisaan koneeseen. Seurauksena on huutoa, paljon huutoa.

3. Hengitä. 

Saat yhteyden lapseesi ja omaan itseen. Kaikki on hyvin, kyse on vain yhdestä lennosta eikä kukaan tiettävästi koskaan ole kuollut lapsen itkuun... Et lopulta ole vastuussa tai voi oikeasti vaikuttaa muiden tunteisiin tai mielialoihin.

4. Varaa perustavarat (passit, maihinnousukortit, tutti, unilelu ja muut toimivimmat lelut...) esim laukun sivutaskuun, josta saat ne vedettyä mahdollisimman helposti esiin.

5. Huolehdi omasta hyvinvoinnista: käy vessassa, syömässä ja juomassa ennen lentoa, koska kaikki tämä on lennon aikana vaikeaa, kun vauva on jatkuvasti sylissä.

6. Älä ala pyydellä anteeksi kanssamatkustajilta.

Vauva on vauva on vauva. Ne jotka eivät sitä tajua, eivät todennäköisesti osaa myöskään arvostaa anteeksipyytöjäsi. (Etkä sitä paitsi ole tehnyt mitään väärää...)

7. Ota lentokentältä taksi kotiin / hotelliin tai pyydä kaveria hakemaan autolla. 

Olet lennon jälkeen todennäköisesti aika poikki, olet taksimatkasi ansainnut.

Voilà. Usein, esim. työn vuoksi, yksin vauvan kanssa lentävillä on varmasti vaikka mitä muita vinkkejä. Olisi kiva kuulla niitä!

Kommentit (3)

Vierailija

Niin tuttu tilanne. Meillä neiti lensi ensimmäisen kerran 3kk ikäisenä ja sen jälkeen tasaisin väliajoin. Onneksi hän oli rento markustaja ja yleensä nukkui lennolla eikä häiriintynyt pienestä. Hän oli kyllä yli vuoden ennen kuin uskaltauduimme kaksin koneeseen. Silloin viihdyttäminen oli jo isompi ongelms kuin itku. Miten pitää vilkas taapero penkissään 4 tuntia. Huoh!

Yksi loistava vinkki jonka sain oli syöttää lasta nousujen ja laskujen ajan. Juotin maitoa vauvalle aina koneessa. Koska silloin vauva nielee ja korkeuden muutos ei tunnu niin pahalle. Ja jos mahdollista venytin aikatulua niin että syöminen ja nukkuminen normi rytmissä osuivat lennolle. Käytin myös "korva tulpia" ja räsyjä pimentääkseni vauvan ympäristöä.

Oma rauhallisuus on kyllä kaiken a ja o. Meillä aina mies sai vauvan nukkumaan tai köllimään onnellisena kun minunsylissä lapsi kitisi ja oli rauhaton. Taisi johtua siitä että jännitin itse tilannetta. Mieheni on viilipytty joka ei hermostu mistään.

 

Mirka

Olemme tulossa Pariisiin lomalle muutamaksi päiväksi, ja kiinnostaisikin miten sylivauvan kanssa suhtaudutaan tilattaessa taksia. Onko turvaistuin oltava mukana, jotta taksit ottavat kyytiin?

Seuraa 

Olen Kira Poutanen, kirjailija ja toimittaja Ranskassa. Kirjoitan elämästä ja ihmisyydestä kotikaupungissani Pariisissa - lapsen kanssa ja muutenkin.

 

Ota yhteyttä:
kira.poutanen@gmail.com

Seuraa minua Bloglovinissa.

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat