Kirjoitukset avainsanalla jännitys

Tekeillä  Lysi Omega 3 - mainos hurmaavan Anna Sainilan "Anna palaa" - tanssikoulun salissa Käpylässä
Tekeillä Lysi Omega 3 - mainos hurmaavan Anna Sainilan "Anna palaa" - tanssikoulun salissa Käpylässä

Tähänkö olen tietämättäni valmistautunut pari viimeistä vuotta?

 Viikko on hujahtanut säädyttömän nopeasti. On treenattu kahta tanssia, kengät ja tossut vaihtuvat lennossa...tai ei nyt ihan niin nopeasti...en nimittäin viitsi kaivaa laukusta lukulaseja nähdäkseni vakio-korkkareiden lukitus-systeemiä ja niinpä saa ope toimia myös kengän sulkijana sekä avaajana...                                                                                 

Tunnelma on tiivistynyt. Halu oppia lisää ja tosiasia, että kuka tahansa saattaa joutua lopettamaan kisan sunnuntaina, tuo selvästi jo maustettaan harjoitussalille. 

Tässä perjantain tauko. Hetki tämän jälkeen molemmat nukahti lattialle. Mitenniin täysi treeniviikko takana... Kroppa ja pääkin kaipaisi välillä vähän lepoa, mutta nyt ei ole aika miettiä moisia. Täysillä mennään niin kaun kuin vaan saa tätä herkkua

              

Havaittavissa välillä myös lievää hepulia - voihan sitä varustautua tansseihin näinkin...

Ajelen kotiin treenien päälle päivä päivältä kiitollisempana tästä kaikesta. Tuntuu kuin aistitkin toimisivat paremmin. Muistan myös välillä sanoa itselleni, että mahtavaa Raxu, kun zemppasit itsesi kuntoon. Ajattele, mitä nyt saat kokea!

 Tänään oli vapaa aamupäivä. Ehdin nauttimaan perheen kanssa ulkoilusta ja hitaasta heräilystä. Ilman herätyskelloa. Luksusta! Nyt jo päivän pienet tanssitreenit takana. On aika luottaa, että harjoittelu ja meidän fiilis kantavat huomenna. Onkin tiedossa haipakkaa: kaksi rivakkaa tanssia +  kaksi pukua =  kiireinen vaihto. Noh, mennään vaikka sukkahousuissa, jos ei muuten ehdi :-)

 Pitäkää peukkuja! Jännittää enemmän kuin ehkä ikinä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (11)

2/11 | 

Valitettavasti täytyy todeta, että blogistasi ja kaikesta missä nykyään julkisuudessa naamasi vilahtaa - on mennyt maku. Aluksi seurasin blogiasi tiiviisti, pidin sinua fiksuna,aikuisena ja maanläheisenä naisena.Sitten aloit näkyä naistenlehdissä, televisiossa jne. Jatkuvasti.Aina sama teema, minä, minä, laihtuminen ja minä. Ja nyt olet tuotteistanut itsesi, hankit tuolla kaikella rahaa, ns. bisnestä...ja ehkäpä nautit ollessasi keskipisteenä, minä, minä. Nykyään blogisi on yhtä tanssihöppää ja kuvia itsestäsi, minä, minä. Janoatko nykyään niin kovasti keskipisteenä olemista, huomiota ja narsismisi ruokintaa menneiden vuosiksi jälkeen. - Marita Wiik

 

 

 

3/11 | 

Pian taas ihaillaan, jännätään ja äänestetään! Mä hymyilin täällä sun tuolle sun omalle kannustukselle,  kun tsemppasit itses kuntoon. Voin niin samaistua omissa jutuissani tuohon tunteeseen. En ois useitakymmeniä kiloja sitten voinu esim. juosta. Ihanaa sysksyn jatkoa ja toivottavasti teidän tanssit jatkuvat!

terkuin Kati

5/11 | 

Voi kuinka kaunis oletkaan! Etenkin tuossa peilisalikuvassa! Saat hyvillä mielin olla ylpeä itsestäsi!! Itse potkin edelleen siellä lähtökuopassa tympiintyneenä omiin neljäänkymmeneen ylikiloon.

-Hanna-

6/11 | 

Mina olen taalla Englannissa jo pitkaan asuneena ihmetellyt etta miksi suomalaiset ovat niin kateellista kansaa kun kaikki bloggailijat saavat niin paljon negatiivista palautetta! Tama on todellakin suomalainen piirre ja huokuu varmasti siita paljon puhutusta huonosta itsetunnosta! Raxun blogi on  todella kiva ja antaa paljon motivaatiota muille painonsa kanssa kamppaileville! Jatka siis samaan malliin! Terveisin, Tonja

7/11 | 

En ole aikaisemmin kommentoinut, mutta nyt oli ihan pakko kommentoida, että kaikenlaisia idiootteja näitä blogeja viitsii kommentoida. Kannattaisi varmaan hankkia oma elämä, jos ei ole muuta tekemistä kuin heittää tuollaista tekstiä blogiin, jota, ei edes "seuraa".

Raksulle aivan huikea hatunnosto mahtavasta elämänmuutoksesta! Työni kautta näen valitettavan usein ylipainon aiheuttamia ongelmia ja aivan liian vähän näitä onnistumisia ja uskon, että sinun esimerkkisi ja kokemuksesi on todella tärkeää monelle elämänmuutoksesta haaveilevalle ja tekevälle. Joten hehkuta niin paljon kuin vain jaksat, positiivista itsetuntoa ja ylpeyttä näkee Suomessa aivan liian vähän, kyräilyä ja kateellisuutta ihan liiaksi.

Olet ihana nainen:)

8/11 | 

Komppaan edellistä. Olen sinulle kateellinen, sillä kamppailen itse samojen ongelmien kanssa. Olet Suomen upein nainen. Olet todella kaunis myös silloin kun olet pullukampi. Älä välitä pösilöistä, taitavat olla vain kateellisia. Olet U.P.E.A. NAINEN.

10/11 | 

Minusta kommentoija oli todella rohkea, kun antoi palautetta omalla nimellään. Onhan Raakelin remppa hienoa seurattavaa mutta rajansa kaikella! Mitä seuraavaksi, Raxu presidentiksi? ;D Kunhan ei nouse neste hattuun, sillä kannattaa miettiä sitä millaisen valtaisan, vuosia jatkuvan juhlinnan aihe on se että lihavaksi itsensä syönyt ihminen palauttaa kehonsa lähemmäs normitilaa?!? Eikö kuulostakin hieman naurettavalta kun asian ilmaisee tätä kautta. Saavutusta en vähättele mutta on päästy pois jostain ikävästä jonne oli itse tieten tahtoen hankkiuduttu...hm.

11/11 | 

Surullista on se, että tämä "itsensä lihavaksi syöminen" on suoranainen kansantauti monien muiden rinnalla, vaikea ongelma, jonka syyt ja seuraukset maksavat yhteiskunnalle.Ja kukaan meistä ei syö piruuttaan! Rahaa palaa ongelman ratkaisuyrityksiin, silti epäonnistumisia enemmän kuin onnistumisia Raxun tapaan. Sen takia on huippuhienoa ja tärkeää, että asia on tätä kautta saanut positiivista nostetta ja konkreettinen onnistuminen matkalla olleine vaikeuksineen on meidän kaikkien luettavissa ja nähtävissä kuvien ja kirjoitusten kautta, vrt.ostos-TV:n tyyliiin lankkuvatsaksi kuukaudessa.

Tiedän ihmisiä, itseni mukaan lukien, jotka oikeasti saavat esim. juuri tästä blogista selkärankaa ja ankkuria omaan projektiinsa. Hehkutus, kauneus ja tietty luxus myös Raxun omassa arjessa verrattuna meidän monien arkeen on päinvastoin kiehtovaa ja mielenkiintoista arjen pakoa  kotihellojen ääreen. Kaikilla meillä on omat naurettavat turhamaisuutemme, tällä areenalla tapaamme me tästä jutusta tykkäävät, kukin saa valita omat fooruminsa pahoittamatta toisten mieltä. Katkeruuteenkin voi kuolla!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jiven kimppuun Janin kanssa
Jiven kimppuun Janin kanssa

Uskalsinpas!

   Eilinen päivä oli täynnä jännitystä. Jive kasasi viikon aikana useita pilviä taivaalle: pomppu, kimmoisuus, jalkaterien asento, polvien ojennus... Koreografia oli tosi mieleinen, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta miten saisin sinne pyörityksen keskelle sen itse jiven tikkaavan tiukkuuden ja sykkivän keinunnan? Treenattiin uudelleen ja uudelleen ja taas uudelleen. Harjoitustunteja taisi viime viikolla kertyä reilut 30. Muutaman itkunkin tirautin. Tähänkö nämä ihanat tanssi-opiskelut nyt sitten loppuvat??

Ennen studiolle menoa kerjäsin vielä opettajan treenaamaan aamulla hermojeni rauhoitteeksi. Se kannatti! Päivä meikissä ja kammattavana sujui jo kohtalaisessa mielenrauhassa.

                   

Ponnari ojennuksessa jiven kimppuun! Hilkka Stenberg ja Raili Hulkkonen loihtivat taas arkisesta treeni-mammasta tanssijan.

         

Oman parin kainalossa taittui pahin panikointi yhteiseksi odotukseksi.

Ennen lavalle astelua päätin  antaa palaa ihan täysillä, menköön kintut sitten minne tahansa. Nurkkaan varmanpäälle tepastelu. Tuntui, että biisi ja syke vei sekä hymyilevä Jani, jonka jiven rinnalla superpallokin on kesy. Tanssiessa oli ihan mieletön draivi päällä! Nautin ihan täpöillä! 

                                                                                                                 

Tajuttoman hieno tuomaripalaute vapautti naurut selkäytimestä

Backstagella helpottuneena oman vedon jälkeen. Harri takana vielä jänskättää omaa vuoroaan.

Nyt on myös ensimmäinen kamottava hetki koettu, jolloin eka pari joutui lähtemään kisasta. Nyyh. Kukaan ei haluaisi luopua tästä huumasta eikä kenenkään soisi joutuvan lähtemään. Mutta kova on pelin henki. Siksi nautinkin jokaisesta sekunnista treenatessa. Vaikka tänään tosi väsyneenä... huomenna taas uusi aamu ja uutta virtaa. Tämän viikon teema taas jotain ihan muuta. Liitelyä...

Onnellinen ja kiitollinen,  kun saan jakaa tämän riemun kanssanne

Kommentit (8)

1/8 | 

Upea tanssi Raksu. Kiitos hyvästä luennosta Nasta Fiilis tapahtumassa viime la Järvenpää-talolla. Terv. Tarja;)

2/8 | 

Upeaa Raxu! Olet jo löytänyt sisälläsi ulospääsyä odotelleen tanssijan. Toivottavasti saat jatkaa mahdollisimman pitkään kisassa :)

T. Marianne

3/8 | 

Mahtavaa Raakel, hyvinhän sä vedät niitä. Ei muuta kuin uutta tanssia kehiin!

t. Ella

 

4/8 | 

Kyllä veditte hienosti! Sinusta näki,että nautit vaikka kyseessä oli vaikea tanssi!!! Lykkyä pyttyyn jatkossakin!!!  t. Maarit

5/8 | 

Aivan hieno tanssi. Jostain syystä sympatiat ovat juuri kisan ihanien naisten, Raxun ja Sari Havaksen, puolella. Onnea paljon ja tsemppiä jatkotansseihin. Mielenkiinnolla odotellaan!

Kikka

6/8 | 

Hyvin vedetty! Ihanaa nähdä sinut mukana. Ai, että minä nautin kotisohvallakin. Kikan kanssa samaa mieltä: Sympatiat Raxun ja Sari Havaksen puolella täälläkin!

Minsku

7/8 | 

anu56

Moikka Raxu!

Mulla olisi sulle sellainen kysymys että kun sinä pudotit painoasi niin tuliko sulle koskaan sellaista eteen et paino ei putoakaa tai että se nousee?

Mitä sinä silloin teit?

Terveisin;Annukka

8/8 | 

Kiitos kaikki mahtavasta kannustuksesta!! SItä tarvitaan edelleen, koska tahti kovenee ja kukaan ei ole turvassa ja kaikki haluaisivat niin saada jatkaa tanssi-matkan hurmosta. Tanssitte kanssani!

Annukka, mulla paino jysähti reiluksi kuukaudeksi paikalleen noin 30 kg_n pudotuksen kohdalla. Sehän ei tietty mikään ihme kun painoa oli jo lähtenyt niin hurjasti eikä kukaan ole robotti. Mutta mulla se junnasitod.näköisimmin siitä syystä, että oli jumppaillut vähän liikaa ja jättänyt levon liian vähälle sekä syönyt samalla liian vähän. Kun sitten skarppasin taas ruokapuolta kuntoon ja söin vaikka väkisin paljon kasviksia joka aterialla ja riittäväsäti öljyjä ja proteiinia niin paino humpsahti taas laskuun aika rivakastikin. EN tiedä, mikä sinun tilanteesi on, mutta mikäli syöt monipuolsesti, terveellisesti, säännöllisesti ja tarpeeksi sekä liikut sopivasti niin kyllä keho jossain vaiheessa taas antaa periksi. Muista riittävä lepo, koska stressaantuneena ei takuulla paino putoa,päinvastoin. Ihanaa syksyä sinulle!!

<3

Raxu

Pukkarissa hetki ennen ekaa tanhua, pulssi miljoona
Pukkarissa hetki ennen ekaa tanhua, pulssi miljoona

Miten voi ihminen olla näin onnessaan?

Musiikki, sen luoma haikea, romanttinen, viipyilevä tunnelma. Tanssipari Jani Rasimuksen syli. Meidän yhteinen tunnetila. Valssausta, keinuntaa, hetkittäin jopa liitoa. Sitten onnellinen, kiitollinen ja helpottunut olo. Suorastaan euforinen. Ajatella, että sain kokea sen. Surffin. 

 

Etukäteen olin nimittäin eniten pelännyt omaa reaktiotani suoraan lähetykseen: jäädynkö ja lamaannun täysin? Unohdanko kaiken? 

H-hetkeä edelsi monta paniikin hetkeä, vähän liiankin monta. Jalan asentoa, nilkkaa, polvea, keskivartaloa, yläkropan luonnotonta asentoa, askeleita, pyörimistä, hiertymiä, kipuja sekä virheita, virheitä ja virheitä. Turhaumaa ja epäuskoa. Ja ennenkaikkea jännitystä, joka aina lyhensi askelta, supisti asentoa ja teki kaikesta suorittamista, jolla ei ollut tanssimisen kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Toki myös miljoona naurua ja innon hetkeä, oivalluksen riemua. Opettajien ja varsinkin oman parin palvontaa. Koko osallistuja-porukan välillä hysteerisen hervotonta läppää. 

Nyt taas taistelu uuden tanssin kimpussa. Toistoja toistojen perään, armotonta kiukkua kun ei koivet tottele. Kyynelten nielemistä. Kun oma tunne tekemisestä falskaa...luulee tekevänsä, mutta peilikuva ja opettajan katse paljastaa karun totuuden. Ei ole kintut yhdessä eikä varsinkaan nilkat ojennuksessa eikä jalkaterät ulospäin...ja sunnuntai uhkaavasti lähestyy...

Silti nautin ihan hulluna! En tiedä mihin vertaisin sitä tunnetta, jonka tanssiessa saan. Olisko Elämän Kevät? :-)

Kiitollisena siis joka rakkulasta ja opettajan raipasta. Helppoa ei ole, mutta jokainen edistysaskel on voitto ja opettajan hymy mannaa! Ja sunnutaina on taas uskallettava päästää irti kaikesta ja antaa vaan mennä. Tanssia! 

Kommentit (7)

1/7 | 

Tanssi on aivan ihanaa liikuntaa. Lähdette Nicken kanssa ensi kesänä koluamaan lavoja;voin kertoa,että hiki virtaa ja tulee hyvä mieli ja naistenhaulla äksöniä :D nauti joka hetkestä <3

2/7 | 

Kaikki niin tuttua vielä 15 vuoden tanssiharrastuksen jälkeen. Aloitin harrastukseni yli 40 vuotiaana, joten ikäkin nyt vaikuttaa omalla roolillaan. Silti en anna periksi. :D Elokuussa Vuokatti Dance Festivaaleilla vedettiin muodostelmatanssiesitystä kilpailussa täydellä tunteella. Tanssin tarina sai lopussa kyyneleet silmiin. Siinä se tanssin taika onkin: musiikki, liike, tarina ja tunne. Ja Jani on aivan ihana opettaja ja ihminen. Sinua onnisti. T.Hilkka

5/7 | 

Just katsoin digiboxilta tallennetun tanssinne :D aivan upea!!! Ja puku oli kyllä niin kaunis!!! Tsemiä teille!!!

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat