Kirjoitukset avainsanalla balance

Vesimeloni, mansikka, minttu, feta, saksanpähkinä-salaatti, serrano-kinkkua sekä höyrytettyjä keltaisia papuja
Vesimeloni, mansikka, minttu, feta, saksanpähkinä-salaatti, serrano-kinkkua sekä höyrytettyjä keltaisia papuja

Lempparitreenejä, tuoretta ruokaa ja hemmotelua

Eka työviikko takana. Aika kiva boogie. Mosambikissa pääasiassa leivällä eletyn viikon jälkeen olen taas saanut rutkasti kaikkea ihanaa tuoretta - kasviksia, marjoja, hedelmiä. Aamuin, lounaalla ja illoin. Energiatasot alkaa taas olemaan kohdillaan. Ja mikä parasta, olen päässyt kaikkiin lemppari-jumppiin! Kropassa tuntuu autuaat kirvelyt ja maitohapot siellä sun täällä. Tunnen olevani elossa! Toki on treenatessa tuntunut rankalta. Combat-tunnin jälkeen en ollut varma itkenkö vai nauranko, niin perusteellisesti otti kunnon päälle. Mutta voittaja-fiilis oli mahtava! Itsekseni en ikinä saa vastaavaa endorfiini-känniä päälle. Tarvitsen ohjaajaa ja kavereita ja rakasta Feeniks-salia! Fustra-treenin tanakoittama kehon hallinta tekee muistakin jumpista jotenkin rankempia. Elisa-ohjaaja tuntuu istuvan olkapäällä kuiskimassa: aktivoi alavatsa, napa selkärankaan, kylkikaaret kiinni, lavat alas, niska ja olkapäät rennoksi...Sitä taitaa pikkuhiljaa oppia itsekin käskyttämään kehoaan tarkemmin. Tämän koin Pilates-tunnilla. Vatsan syvien lihasten tutina oli melkoista jo alkumetreillä. Muutes hei, olin unohtanut osteri-liikkeen ylivoimaisuuden lonkan syvimpien aukikiertäjien vahvistajina. Alla olevassa kuvassa tosin en pidä kantapäitä yhdessä. Virhe :-) Kantapäät yhdessä liike on paljon kiperämpi ja aukikierto tehostuu.

Viikkoon mahtui kävelyä, Balancea, Combattia, pilatesta, Fustraa ja vielä sitä parasta herkkua eli tanssia. Anna palaa tanssikoulun syyskausi on startannut ja pääsin chachan huumaan. Vaikka kyllä oli kankiaa alkuun...mutta niin ihanaa! Tanssi tekee hyvää naiseudelle! Ja koko ihmisyydelle! Ehkä mun sisäänpäin töpöttelevät jalkaterätkin taas jossain vaiheessa tottelee aivojen käskytystä uloskierrosta... Muistakaahan ihmiset rakkaat harrastaa itselle mieluisia lajeja. Jokaiselle varmasti löytyy omansa! Silloin into pysyy yllä ja treenistä nauttii myös sielu! Itse en kuulu siihen liikkuja-rotuun, joka treenaa muokatakseen kehoa tai liikkuisi edes tavoitteellisesti. Haluan nauttia treenistä! En tietty tietentahtoen halua treenata väärin ja polttaa kynttilää molemmista päistä. Sitä suuremmalla syyllä sen minkä teen, teen mieleisten lajien parissa.

Liikunnan riemun energisöimänä eivät aamuherätyksetkään klo 5 ole oikeastaan tuntuneet lainkaan pahoilta. Huomenta Suomen pesti siis tuntuu enemmän kuin mielekkäältä. 

Eilen sain herättelyä myös kasvojen kesä-korppu-iholle. Ihana treeni-kaverini helli hoitola Midaksessa erilaisin seerumein ja taivaallisin hieronta--ottein. Sain Bioline Lifting Code-hoidon. Hoidon päätteeksi tuntui, kuin naama olisi taas mukana menossa. Joustavana ja pehmeänä. Miten sitä unohtaakin hoitaa ihoaan...yksi sama naama koko elämän ja ei muka ehdi...kotihoidossakin olisi meikäläisellä parantamisen varaa...en edes kehtaa tunnustaa miten laiskasti kaapissa olevia purnukoita tulee availtua...kumma kun ne ei sieltä käsin tehoa...

Nyt viikonlopun viettoon perheen kanssa. Tänään on treeneistä välipäivä. Tiedossa leffa-ilta! Mässyksi kuivattuja omena-lastuja.

Peace and Love! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

1/6 | 

Vautsi mikä ohjelma! Tässähän laihtuu itsekin jo pelkkää jumppaohjelmaa lukiessa. Itse lähdin kuntosalille ekaa kertaa sitten 80-90 luvun taitteen. Ostin kortin juuri kesäkuun viimeisinä, viileinä päivinä. Sitten tulivat helteet, mutta pakotin itseni salille. Ensimmäiset kerrat olivat tervan juontia, 2 min. kuntopyörää levelillä 5 sai lihakset maitohapoille ja hien pintaan. Itse laitteet tuntuivat väkinäisiltä ja liikkeet vierailta.

Nyt ollaan jo tilanteessa 3 min. kuntopyörää + 3 min. stepperiä molemmat levelillä 7 ja lihaksilla on muisti palautunut kuntolaitteissa. Todella hyvältä tuntuu nyt. Kun nollasta aloittaa niin kehitys on nopeaa. Ihana tunne, kun jotenkin "hahmottaa kehon äärirajat". Vaikea selittää paremmin.

Anteeksi, ei ole tarkoitus pitää mitään varjoblogia omista kuntoiluistani täällä, mutta olen vain niin innoissani.

Tervetuloa takaisin kirjoittelemaan kesätauon jälkeen. Afrikan matka kuulosti mielenkiintoiselta.

Kikka

3/6 | 

Moi,

 

kiva kun olet taas palannut blogisi pariin, palaan siis minäkin lukemaan ja kommentoimaan. Ja on täälläkin reenattu; koko kesä 10 tuntia treeniä/viikko, niistä 6 aerobista ja 4 lihaskuntotreeniä. Niin on senttejä kadonnut, vyötärö löytynyt, askel keventynyt ja  vaatekaappi mennyt tänä vuonna uusiksi! Peilistä katsoo aivan eri tyyppi kuin vuosi sitten elämäntaparemonttini alussa, kiloja jäänyt huima määrä matkan varrelle. Vielä olisi kuitenkin muutama kilo karistettavana, mutta niille annan aikaa; eivät ole hetkessä tulleet ja kai ne viimeiset on jotenkin tiukemmassa - näin ainakin moni väittää.

Ihanaa alkavaa syksyä, mahtavia reenejä ja iloista mieltä meille kaikille!

Terveisin,

M - vielä 4 kg jäljellä

4/6 | 

M,

Aivan mahtava viesti! Onnea hurjasti! Ja malttia, jotta muutoksesta tulee pysyvä! Olen ylpeä susta!

t. Raxu

6/6 | 

M: Juu, kunnioitusta herättävät tuntimäärät ja varsinkin, kun oli helteinen kesä. Täytynee itsekin lisätä jotakin aerobista liikuntaa. Ohjatuille tunneille on kova kynnys, kun kunto on vieläkin huono ja koordinaatio sitäkin huonompaa. Tsemppiä viimeiseen rutistukseen!

Kikka

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mönkijä kuskaa emäntää
Mönkijä kuskaa emäntää

Endorfiini

Nyt on pakko hehkuttaa endorfiinin ylivoimaa! 

Lauantaina painuin kotisalille testaamaan Kick-boxingia. Parin kanssa vuoron perään toisella nyrkkeilyhanskat toisella suojukset...mikähän niitten nimi oli...en muista...meno oli jokatapuksessa mahtavaa. Ensin hakattiin hymyssä suin suoria ja koukkuja, pikkuhiljaa irvistys naamalla ja apinanraivo irti. Sama myös potkujen kanssa. Syke oli tapissa ja polte kohillaan. Ohjaaja yllytti painamaan täysillä. Että mä nautin! Varsinkin tunnin jälkeisestä kokovartalo-tärinästä ja autuaasta, rennosta täyttymyksen tunteesta, minkä tiukka endorfiini-paukku sai aikaiseksi. Olin niin kaivannut sitä. Tänään sitten pihahommien jälkeen jatkoin uhoilua Combat - CXWorx - Balance-setillä. Vanha rakas sunnuntai-setti, joka oli ollut tauolla tanssikisan ajan. Rakastan sitä totaali-tyhjennys-fiilistä, mikä valtaa kehon ja mielen triplatunnin loppu-rentoutuksessa. Hymy tulee syvältä! Muistin tänään kerrankin laittaa sykemittarin ranteeseen. 2h 40min, 831kcal poltettuna, keskisyke 112, huippu 163. Hupsan...

Kyllä maistui kotona ruoka ja sauna. 

Taas huomaan, miten vaikeaa on kokea täydellistä rentoutta ilman kovaa fyysistä rääkkiä. Haastetta siis tällä tontilla todellakin piisaa...

Huomenna onkin erilaisen nautinnon vuoro. Aamupäivä treenejä oman huipun tanssi-ope Jani Rasimuksen kanssa. JEE! Ja sitten tanssikeikalle yhdessä. Vielä enemmän JEE!! Eikä minne tahansa... kutsu kävi Kansallisoopperan Teetansseihin. Eli jos huomenna maanantaina olette vailla ohjelmaa Helsingissä, tervetuloa Oopperalle klo 15! Siellä tanssittaa kansaa salonkiorkesteri ja me polkastaan jalalla koreasti siinä välillä :-)

Hyvää viikon aloitusta kaikille!

Roger and Out 

Kommentit (13)

2/13 | 

Maku rakelin blogista mennyt, keltainen neste noussut päähän. Kauanko häille vielä tästä hyvästä maksetaan. 

3/13 | 

Tuntuu, että Raxun elämä on auvoa, ihanuutta ja hehkutusta täynnään ja hienoahan se on :) Mietin vain, että onko painonhallintasi oikeasti sitä nykyään, sillä mitään vaikeutta ei sillä saralla taida enää ollakkaan? Oman painonhallinnankin kannalta kiinnostaisi nimenomaan ne vaikeudet, mieliteot, houkutusten vastustamiset, arjen ruokailutilanteiden järjestäminen kiireen keskellä yms. tilanteet ja millä keinoin niistä selvisit. Kuitenkin hyvinvointiblogihan tämä on ja omaankin hyvään oloon olisi hauskaa saada täältä kenties hyviä vinkkejä. Ollaan samaa ikäluokkaakin :) Kaikilla meillä ei ole mahdollisuutta/halua tietenkään olla koko päivää salilla tai osallistua tanssikisaan vaan itse pidän perheen kanssa aikaa monesti tärkeämpänä. Jumppaatko Raxu ikinä esim. kotona, että saisit olla perheesi parissa siten enemmän?

Tuntuu harmillisesti, että nykyään blogisi jää ulkokultaiseksi eikä oikein kosketa sillä lailla kuin ennen. Ja surukseni olen huomannut, ettet jaksa enää vastata lukijoidesi kysymyksiin :( 

Hyvää jatkoa kuitenkin ja tsemppiä eteenpäinkin painonhallinnassasi! Haluaisin seurata taivaltasi eteenpäinkin ja toivoisin ettet tee tästä blogista kiiltokuvamainosta vaan kertoisit myös niistä arjen pulmista painonhallinnassa ja etenkin selviytymiskeinoista! Ps. Myös ilonhetket ja onnistumiset painonhallinnassa olisi hauska jakaa, muttet kommentoinut mitenkään esim. valtavaa hoikistumista tanssikisassa. Eikö se tuntunut mahtavalta ja ihanalta ilonaiheelta? Olisi ollut ihanaa jakaa nekin onnentunteet kanssasi :) 

4/13 | 

Miksei täällä ole molempiin suuntiin (onko ikinä ollutkaan?) tämä blogin pito, eikö blogisti voisi vastata kommentteihin kun ei niitä sentään kymmeniä tule eikä se arkinen työntekokaan näytä joka hetkeä päivästä täyttävän.

 

Kaipailisin edelleen vihjeitä painonhallintaan NORMAALEIN keinoin, siis kun pitää käydä 40-55h vkossa työssä, ei siis tanssisalilla samoja tuntimääriä. Kuinka siihen parhaiten saisi esim. muutakin liikuntaa mahdutettua kuin hyöty, joka kyllä työmatkoilla 1,5,h/pv on hallinnassa mutta kun voimaharjoitteluakin haluaisin...nyt tuntuu että Raksun elämä poikkeaa suurimman osan meistä lukijoiden vastaavasta niin radikaalisti ettei yhtymäkohtia enää oikein mitenkään löydy.

5/13 | 

Hyvin te valittajat kuitenkin edelleen jaksatte seurata tätä blogia... luulisi olevan tärkeämpää tekemistäkin, eräänlaista masokismia kai tuokin...

6/13 | 

Juu mä ainakin haluaisin jatkaa tämän blogin seuraamista, kun siihen jäi koukkuun ja itsekin sain siitä tsemppiä omaan muutokseen:) Vaikka kritiikkiä tuossa annoinkin. Toivottavasti se tuli rakentavassa mielessä ja siten, että raxu voisit tuoda esille myös sitä puolta, miten selviät vaikeista hetkistä painonhallinnassa. Ei siis vain sellasta kiiltokuvaa ja hattaraa, vaikka sitäkin elämä onneksi välillä on.

Korostan vielä, että minä ainakin haluan kaikkea hyvää taipaleellesi!

8/13 | 

Mihin raxu meitä taviksia enää tarvitsee? Hän kirjoitti ja tanssi itsensä tähtiin. Odotellaan seuraavaa kirjaa....ja hallitaan painoa.

9/13 | 

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 06:42"]

Hyvin te valittajat kuitenkin edelleen jaksatte seurata tätä blogia... luulisi olevan tärkeämpää tekemistäkin, eräänlaista masokismia kai tuokin...

Onkin emmekä valita vaan kritisoimme, kuten sinäkin....

10/13 | 

Hei, Minustakin olisi taas mukavaa jos Raakel vastailisi kysymyksiin mitä tulee, sillä tavalla lukijoiden mielnkiinto pysyy yllä ja arvostuskin, Hannan elämä on ihanaa blogi on esimerkki hyvästä kanssa käymisestä lukijoiden kanssa.

11/13 | 

Rakkaat blogini seuraajat!

Kiitos jokaiselle aktiivisesta kommentoinnista. Parin viimeisen kuukauden aikana en tosiaan ole kaikkiin viesteihin vastannut, osittain poikkeuksellisen kiireisen ajanjakson ja osittain viestien paljouden vuoksi. Pahoittelen sitä! Sen kohdalla kritiikki on varsin ymmärrettävää. Lupaan taas vastailla säännöllisesti! 

Mitä tulee sitten muutamaan arvioon arjesta vieraantumiseen, niin tämä syksyhän oli todella poikkeuksellinen. Tällaista tuskin enää osuu kohdalle. Olisi ollut oikeastaan todella vaikeaa kirjoittaa muusta kuin tanssista ja sen nostamista tuntemuksista. Ja kun kysytte ruokapuolesta sekä mieliteoista ja  niiden voittamisesta niin pakko tunnustaa, että tämän syksyn aikana en ole ehtinyt edes huomata ruokaa...paitsi nopeasti hotkaisten jotain treenitauolla ja illalla kotiin tultua. Ikinä ennen en ole moista kokenut. Siinäkin mielessä siis poikkeus-syksy. Tein jo elokuussa "diilin" perheen kanssa, että tämän syksyn he hoitavat kodin ja ruokapuolen. Tämä oli koko porukan mielestä enemmän kuin kohtuullista. Näin pystyin omistautumaa tanssille sekä toisen kirjan kirjoittamiselle. Muuten olisivat tunnit vuorokaudesta loppuneet. Samoin mamman voimat. Kisan jälkeen olen jakanut ajatuksia arkeen paluusta, treeneistä rakkaalla kotisalilla jne. Toki vietän myös aikaa perheen kanssa. Olen kotona, teemme kotiaskareita yhdessä, kokataan, katsotaan leffoja, ulkoillaan porukalla. Kotona jumppaaminen ei ole mun juttu. Ei vaan tapahdu. 

SItten pyyntö jakaa fiiliksiä tanssin vaikutuksesta kehoon - hoikistumisesta. en ole siitä oikein halunnut kirjoittaa, koska koin itse tanssimisen niin voimakkaasti. Toki on kiva, että uuma kaventui huomattavasti...varmastikin erityyppisen, pitkäkestoisen treenin ansiosta. Se oli itselleni yllätys. Mutta suurin yllätys oli kuitenkin tanssin nostattamat fiilikset kehossa. Tuntui, kuin olisi käynyt läpi syväterapian :-)

BLogini tarkoitus on alusta saakka ollut jakaa kanssanne tuntemuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät hyvinvontiin, kehoon ja mieleen. Muut työkuviot eivät siis varsinaisesti tähän liity, siksi en niistä tässä foorumissa puhu. 

Lupaan postailla niin ruoka - kuin liikunta-kokemuksiani jatkossakin. Arjesta ja juhlasta. 

Kiitos kun saan jakaa taipaletta kanssanne!!

<3

Raxu

13/13 | 

Tää on niin mahtava blogi!

Sitten, kun aika  on sopiva niin toivottavasti voti vielä jakaa meidän kanssa nämä uudet kehosi muutokset! =)

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat