Kirjoitukset avainsanalla ystävä

Elämä <3
Elämä <3

Intohimoa, liimaa ja laulua

Viikko on ollut poikkeuksellisen täynnä hienoja kohtaamisia ja tuokioita. Ajattelemisen ja sulattelemisen aihetta pitkäksi aikaa. Skaala UMON ja HKO:n Musiikkitalon konsertista ruoka-apu-jonojen kautta biohakkerointiin ja hersyttäviin kahvitreffeihin  1-vuotiaan tytöntyllerön kanssa sekä keskusteluun kilvoittelusta Agricolan kirkossa. Keskusteluja myös vanhenemisesta ja parisuhteen liimasta. Rakkaita ystäviä, uusia ja vanhoja työtovereita, haastateltavina huikeita asiantuntijoita. En koe olevani yleensäkään mikään päätoiminen valittaja, mutta nyt on erityisen kiitollinen ja ihmettelevä mieli koko elämänpiiristä. 

Lounastreffit elämänkumppanin kanssa ihanassa Silvopleessä. Raikasta, maukasta, ravitsevaa raaka-ruokaa. Nam! Tekisipä joku tällaisen lounaan mulle joka päivä!

Puolison lautaselta löytyy myös lämmintä kasvisruokaa

Lääkäri Olli Sovijärvi vieraili Terve Aamussa. Luin hänen Biohakkeri-kirjansa - ravinto, mieli ja uni. Järisyttävän mielenkiintoista tutkimusta ja tietoa ihmisestä kokonaisuutena. Mihin kaikkeen voimmekaan itse vaikuttaa, ottaa vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnistamme. Kuinka trimmata oma keho ja mieli itselle parhaaseen mahdolliseen vireeseen. Levollisesti ja läsnäollen. 

Paljon mietittävää omassa elämässä. Mietintämyssy käynnistyi jo Kaisa Jaakkolan kanssa käydyistä keskusteluista. Ytimenä  tällä hetkellä: stressi on pahin myrkky!! Kaavoitan tällä hetkellä, että mitkä kaikki asiat kuormittavat elämää. Kokonaiskuormitus ratkaisee sitten miten kannattaa esim treenata. Olen vinguttanut liian kovaa saadakseni helpotusta stressiin ja paineisiin. Ja näin itseasiassa pahentanut kortisolin eli stressihormonin määrää kehossa. Ei ihme, että vatsaan kertyy vannetta, vaikka kuinka yrittää tapella kiloja vastaan. Edessä siis taas kerran uudenlainen opettelu. Rennompi ote. Tasapainottaminen. 

Mielenhallinta on se juttu. Kuten Olli totesi, mieli itse on mielenhallinna suurin vihollinen. Mieltä siis täytyy harjaannuttaa rauhoittumiseen, keskittymiseen ja oppimiseen. Ajatuksin ja teoin. Innon, inspiraation ja intohimon säilyttäminen lienee myös avaintekijä pitkän eliniän saavuttamiseksi. Tämä konkretisoitui mainitsemassani Helsingin Kaupunginorkesterin ja UMO jazzorchestran konsertissa. Illan tähtenä oli ranskalainen 83-vuotias legenda Michel Legrand. Kaikki muistavat ainakin Cherbourgin sateenvarjot. Maestro on säveltänyt huiman tuotannon, taskussa mm 3 Oscaria. Charmikas vanhus istui flyygelin takana ja soitti sielunsa kyllyydestä. Olin suuren osan konserttia kananlihalla ja kyynelet silmissä. Lupasin itselleni pitää kiinni intohimosta, mennä kohti unelmia ja ydintä. Haaveilen täyteläisestä vanhuudesta. Haluan myös vanheta yhdessä rakkaan puolison kanssa. Tästä juttelimme myös ihanan pariskunnan, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio kanssa. Mikä liima pitää suhteen kasassa? Totesimme yhteistuumin, että kunnioitus toista kohtaan on A ja O. Jos se häviää niin mitä jää jäljelle?

Kun itse miettii ikään liittyviä haasteita niin kropan kuin sielunkin kannalta niin kyllä on riemastuttavaa saada viettää hetki pikkupalleron seurassa! Rakkaan oman tanssiope Jani Rasimuksen tytöntyllerö Elsa boostasi meikäläisen täyteen iloa. Mikä silmien kirkkaus, avoimuus ja lahjomattomuus! Posket täydellistä pullataikinaa. Aseistariisuva daami! Melkein iski mummokuume...

Viikko tarjosi parastaan myös sään suhteen. Etelään päin antava parveke oli aamutee+hesari-käytössä. Kuvan kaunis sääri kuuluu jälkipolvelle... ;-)

Nyt lähden pöllyyttämään pölyjä elämästä. Teen jotakin, mitä en ole lukiovuosien jälkeen tehnyt. Lähden kuoroharjoituksiin! Kyllä! Nuoruusvuosien kamut päättivät pistää tuulemaan ja niin meitä tapaa tänään 33 keski-iäistä naista. Kultakurkkuja tai ei niin laulu ja nauru raikuu!

Love!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

1/6 | 

Hei!

Olen halunnut monesti kommentoida näihin kirjoituksiisi, mutta se on jäänyt.... Terveys ja siihen vaikuttavat tekijät ovat kovastikin läsnä tässä kiireisessä elämässä. Näitä asioita, joita olet pohtinut ja kirjoittanut näkyviin, ovat olleet lähellä myös omaa elämääni, kun olen yrittänyt saada siitä otetta.... Välillä onnistuen ja sitten taas repsahtaen... Olen siis antanut itselleni jonkin tekosyyn repsahduksiin. Nyt kaiken kasaamineen ja itsensä nostaminen tuntuu jokaisen repsahduksen jälkeen olevan aina vain vaikeampaa. Hyviä syitä olisi vaikka kuinka ja tahtoakin on, mutta sitten tapahtuu taas jotain....

Kiitos hyvistä jutuista ja tsemppiä kevääseen!

t. Satu

 

3/6 | 

Love itsellesi! ;)

 

 

Mutta älä rakas ystävä enää lähde tuohon itsepetokseen että stressi tekee makkaroita vyötärölle...tiedät taatusti paremmin! Ellei sitten "stressi" ole suklaalevyn muodossa. ;D Totuushan on se että kiirettä tai ei, vain ylimääräiset, kuluttamatta jääneet kalorit kroppaan jämähtää.

 

 

Aurinkoista kevättä ja kiitos kivoista aiheista joita Studio55:ssa olet käsitellyt. :)

4/6 | 

Edelliselle: kyllä Raakel on täysin oikeassa mitä tulee stressihormonin vaikutukseen kehossa.

5/6 | 

Uskon, että Raxulla ja meillä kaikilla on hallussa avain tasapainoon, mutta joskus jokainen eksyy tieltä ja ratkeaa ja sitten taas ryhdistäytyy ja taas ratkeaa ja taas ryhdistäytyy...

Onko näin tarkoitus? Ehkä, mutten usko, vaan tarkoitus on lyötää kultainen keskitie, jonka jokainen kulkija itselleen 'sanoittaa'. Sen jälkeen ei tarvinne enää mennä ees ja taas ja taas sinne ja tänne?

T. Kaisla, yks keskitietä etsivä kulkija

6/6 | 

Hei!

Itsekkin on nyt muutaman viikon ajan tullut syötyä pelkästään kasvisruokaa. Olo on keventynyt todella huomattavasti ja tähän kun yhdistää kevät auringon niin ai että, kyllä muuten kulkee! Todella kivoja kirjoituksia tähän asti ollut, toivottavasti ne jatkuvat. :)

T. Olli, ehkä hieman harvemman harvemman lukijakunnan edustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tanssiin kutsu
Tanssiin kutsu

Kohtaamisia

Tällä viikolla olen saanut nauttia ystävistä! Lounaalla, lennossa kadulla, rinnakkain jumpissa, puhelimessa, kahvilla ja tanssien. Ja uuden työn tiimoilta orastavat uudetkin ystävyydet. Parhautta!

On jaettu iloja sekä suruja. Päivitelty elämän menoa, yllätyksiä ja haasteita. Höpötetty, naurettu ja itketty. Pompittu, höyrytty ja hymyilty. 

Eilinen Bootcamp kirvelee lupaavasti olkapäissä ja kankuissa. Kaverin ja ohjaajan kannustamana ei mennyt hukkaan siis. Vaikka loppukirin jalan nostot meinasivatkin jo sakata...ihmeellistä muutes, että kunto ei ole ainakaan laskenut muutaman kuukauden "tauon" aikana...siis tauon kovan sykkeen treenistä. Itseasiassa tuntuu, että päinvastoin. Eli se peruskestävyys-sykkeellä oleva piiiiiitkäkestoinen treeni (= maraton-tanssitreenipäivät) on se salaisuus! Elämä heitti sen näin täytäntöön kun en viisaampiani aiemmin uskonut...

Tänään lounaalla rakkaan blogi-kollega Hanna Sumarin kanssa ravitsimme kaiken ihanan rupattelun lomassa myös massujamme. Maxill-ravintolan lohi-avocado-wasabi-salaatti on jo klassikko ja siksi ei tarvinnut edes miettiä, mitä tilaisi listalta. Räntäsade unohtui kun katselin säteilevää, viisasta, kuplivaa  ystävääni. Piti ottaa meistä kuvakin, mutta sekin unohtui höyrytessä :-) 

Tässä kuitenkin herkku-salaatti:

Maanantaina sain parannella niin tanssin kuin ystävän ikävääni keikalla.

Janin kanssa vetäistiin oopperalla muutaman sadan innokkaan iltapäivä-tanssijan edessä esnin  chacha

  

ja sitten paso doble

  

Oopperan kivilattia meinasi tehdä temput...oli nimittäin liukasta...mutta kuolema tuli onneksi vasta lopussa...

Kiitollisena alkaneesta viikosta,  tosin myös aika väsy...

Aamulla treffit ystävän kanssa, joka lupasi asettaa meikäläisen hierontapöydälle. Ihanaa, kun ystävät huolehtivat. Aina ei itse hoksaa tai suostu hoksaamaan tarpeitaan...

Pidetään huolta toisistamme

Kommentit (6)

1/6 | 

Kuulostaa just niin ihanalle kuin onkin :) !

Tätä me tarvitaan, ihania hetkiä ystävän kanssa, 'kälätystä', asioiden jakamista.

 

2/6 | 

Upea uutinen tuo aamu-TV! Näin pääsemme kuulemaan ja näkemään hyvinvointijuttuja, uskon, että tuot juuri sitä meidän ikäisten naisten kaipaamaa sisältöä telkkuun, mitä yllättävää kyllä tulee aika vähän eli asiallista, oikeaa puhetta terveydestä, kauneudesta, perheestä, hyvinvoinnista, parisuhteesta, lasten koulusta ja vanhempana olosta esim. suhteessa opettajiin, kirjoista, musiikista, jumpista, tanssista, muodista...Tässä muutamaa ajatus joita heti huomasin miettiväni, kun näin sinut aamulla telkussa. 

Studio 55 on ollut aina mukavan leppoisa ja sopivasti asiapitoinen pläjäys vapaapäivien aamuissa.

Olet varmasti sopiva sekoitus "inhimillistä tekijää", "akuuttia", "kirjapiiriä" ja kaikkea ihanaa hömppää . Lämpimästi onnea pestistä!

Ja tuskin tarvinnee sanoakaan:näytit upealta.

Pulla

4/6 | 

Samaa mieltä Pullan kanssa! Vaikka en ole lähelläkään +55 aivan vielä, niin ohjelmaa oon jo katsonut ja nyt varsinkin katson.

 

Ai, että miten hassu olin eilen. Näin sinut Raxu livenä tuolla Sanomatalon kulmassa, mutta "ujostutti" enkä sitten uskaltautunut olleskaan juttusille, vaikka olen kova fanisi. Ens kerralla sitten!

t. Minna

6/6 | 

Kiitos! kyllä tulen ja jatkan blogin lukemista sitä odotellessa! Oiken mukavaa joulun odotusta! Minna

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat