Tanssijaalkaa vipattaa
Tanssijaalkaa vipattaa

Tanssi - ihmelääke

En voi lakata hämmästelemästä tanssin voimaa. Se vaan on niin kokonaisvaltaista. Tietenkin mahtavaa liikuntaa, mutta myös ilmaisukeinona yliveto. Tarkoitan siis tunteiden ulos saantia. Olen saanut nauttia tästä herkusta viime päivinä normaalia enemmän. Ollaan harjoiteltu Jani-open kanssa keikkoja varten. Putsailtu ja muisteltu chachata, paso doblea, freestyleä sekä oikeastaan opeteltu uudestaan foxtrot. Kolmen kuukauden tauko siitä lajista oli pyyhkinyt mielestä suunnilleen kaiken. Mutta toistojen kautta se sieltä taas palautui. Ei nyt ehkä ihan finaalin veroisesti, mutta esitettävään kuntoon kumminkin. Haasteellinen vakio-asentokin löytyi jostain selkäytimestä ilman särkyä ja tuskaa. Kintuista ja syvältä pakaroista löytyi taas lihakset, joita ei selvästikään muuten tule käytettyä. Sopiva maitohappo-tuntuma berberissä tekee tunteen, että on taas kuosissa :-)

Ja sitten keikoille. Viikonloppuna oli varsinainen maraton: ensin Lahden Karismassa muotinäytös kolmeen kertaan, jonka osana myös tanssittiin. Kulissien takana kiireisiä vaatteenvaihtoja, naurua ja höpötystä. Hätäisiä napin availuja ja sulkemisia tärisevin käsin...mikä siinä onkin, että kiireessä ei meinaa hienomotoriikka pelittää.

  meikissä...queen of f*cking everythig-look :-D

 

kolmas veto alkamassa...jaksaajaksaa...hymy ei ainakaan hyydy

 

tanssit vetäistiin muotinäytös-vetimissä, tässä freestyle-numero loppukumarruksia vaille valmis

 

catwalkilta tarttui kainaloon myös "champion-kollega", jäätanssi-prinssi Sauli Koskinen. Charming! Yhdessä todettiin, miten mullistava kokemus niin tanssi kuin jäätanssikin on koko elämälle. 

Sitten olikin kiiru ajella kohti Hämeenlinnan Verkatehdasta ja Konserttitanssiaisia. Sain ihanat tanssi-puvut taas käyttöön! Foxtrot, chacha ja paso doble.

 

Paljettia, variä ja kimallusta piisaa. Kiitos ja kumarrus ompelimon tytöille, jotka käsin ovat jokaisen strassin liimanneet! 

Olipa muutes ilo katsella tanssiaisis-porukkaa, joka oli pukeutunut asiaankuuluvasti ja suuri osa oli selkeästi tanssia pitkään harrastanutta väkeä. Tanssivia pariskuntia. Kaunista! Ja miten mahtavaa oli taas saada tanssia! Siinä hetkessä unohdan kaiken muun, annan musiikin ja yhteisen sykkeen viedä. Käyn jossain kaukana. Yöllä kotiin ajaessa, toki väsyneenä, oli hymy silti leveä. Taisin seuraavan aamunkin herätä se sama smaili naamalla. Ja meikit...niitä en enää jakasanut putsata...aijai...tuhma tyttö.

Ei tanssi-huuma tähän jäänyt. Sunnuntaina suuntasin Play&Dance-tapahtumaan. Ohjaajina Jorma Uotinen, Jukka Haapalainen ja Pekka Katainen. Odotukset olivat korkealla. Jorma aloitti päivän. Pari tuntia vierähti kuin siivillä. Samalla se oli kuitenkin matka aika pitkälle. Tai syvälle. Teimme erilaisia harjoitteita, avauksia. Ei siis varsinaista tanssia, mutta Jorman kanssa ei ole yhtäkään liikettä tai asentoa, joka ei olisi tanssia. Hänen tapansa olla, hengittää, liikkua antoi taas ihan uuden aspektin kaikkeen tekemiseen ja olemiseen. Miten kaikkeen voi puhaltaa henkeä. Miten erilaiselta liike silloin tuntuukin. Syvemmältä, täydemmältä. Rankemmalta. Ei siis hutilointia vaan keskittymistä. Joka hetkeen. On vain NYT. Ja käsittämätöntä, miten keho antoikin periksi. Kinttu nousikin 50cm korkeammalle kuin mitä luulin olevan mahdollista. Kyllä meidän kehon lukot ovat ennenkaikkea mielen lukkoja. Hämmentävintä oli, että pääsi itku pariinkin otteeseen. Siis ihan puun takaa ja varoittamatta. Totesimmekin vieruskaveri Baban kanssa, että taas kuoriutui jokin kerros kehosta ja mielestä. Loputtomalla löytöretkellä siis ollaan!

Euforiaa tunnin jälkeen. Kiitolliset blondit Jorman otteessa!

Jorman tuntien möyhentämänä ja avaamana olikin keho ja mieli otollinen samballe. Jukka Haapalainen, looooovjuu!! Tartteeko sanoa muuta...

Päivä päättyi pilates-konkari Pekka Kataisen power-pilates-tuntiin. Niin oli kaikki mehut otettu ja annettu. Ajelin kotiin itkua pärskien. Onnesta. Kiitollisena elämästä, kehosta, joka tuottaa nautintoa, ystävistä, rakkaista. Siinä tilassa oli helppo rakastaa kaikkea! Kotona odotti innokas bestis Vera, jonka kanssa nautittiin kevään ekat partsi-kaffet

Eilen illalla sain nauttia tanssista, joka oli väkevää, henkeäsalpaavaa ja täynnä tunnetta ja taitoa. Ihania, rakkaita tanssijoita, joiden instrumentit oli putsattu ja viritetty soimaan! Double-tanssiesitys Aleksanterin teatterissa.

Kiitos ja RESPECT

 

 Rakkaat ihmiset, menkää tanssimaan ja tanssitunneille!!

Paluuta ei sen jälkeen ole ;-)

Kommentit (23)

Vierailija

Voi ei,hyvä Raakel,kirjoituksesi ovat hyviä,mutta kun on varsinkin yhdyssanoissa niin paljon kirjoitusvirheitä,että ärtymys herää.Eikö kukaan voisi auttaa näissä kirjoituksissa?

Vierailija

no voi elämä! kuulehan besservisser- tää on blogi!

mene kirjallisuuspiiriisi jos pikkuasiat hiertää. tällä foorumilla tunne on tärkein ei oikeinkirjoitus!

Iloa elämääsi!

Vierailija

Munkin mielestä on lukijoita kohtaan arvostavaa kirjoittaa oikein, ja tämä on ihan hyvää, luettavaa tekstiä. Jotkut blogit ovat niin karseita, ettei viitsi enää edes yrittää lukea. Väsyttävää on myös runsas hymiöiden käyttö joka virkkeessä.

Vierailija

Raxu kuule, voisitko kaiken muun ohella kokeilla mediapaastoa? Suosittelen lämpimästi.

Ritu

Vierailija

En ymmärrä sitä, että ihmiset lukevat blogia, jonka nimi on Raxun remppa ja sitten syyttävät bloggaajaa julkisuushakuisuudesta ja itsensä esille tuomisesta. Ei näitä kai ole kenenkään ihan pakko lukea. Raxuun ei kovin helposti törmää aivan tavallisessa arjessa. Tsemppiä Raxu, luen joskus ja satunnaisesti juttujasi, jotka melkein aina tuovat hyvän mielen.

Vierailija

olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa täydestä sydämestäni. En ymmärrä miksi nämä nipottajat käy itseään kiusaamassa ja lukemassa tätä blogia? Tämä on mielestäni ihan vapaaehtoista. Joillekkin meistä tämä on voimaannuttava paikka ja kiitos siitä. Ne joille ei sovi pysykää herranen aika kaukana täältä "hapattamasta" ilmapiiriä. onneksi positiivisuus on aina kuitenkin niskanpäällä. Hyvä Raxu!

Vierailija

Edelliselle: luulenpa, että monellekaan tämä blogi ei ole ongelma, vaan juuri se Raxuun törmääminen tavallisessa arjessa; hänen kieltämättä runsas ja jatkuva esilläolonsa lehdissä, tv:ssä ym. Pieni maa, jossa vähän julkkiksia, joten helposti tulee yliannostuksen vaara ja alkaa kyllästyttää esim. nyt tämäkin laihdutus-/kuntoiluprojekti. Vaikka kuinka iloitsee toisen onnistumisesta suoden sen lämpimästi hänelle, ei siitä kuitenkaan itse ulkopuolisena jaksa loputtomasti kiinnostua.

Vastaavanlainen tapaus on Maria Jungner; ei liene lehteä, jossa hän ei selvittäisi suhdeongelmiaan. Miten joku voi pitää itseään niin mielenkiintoisena, en käsitä.

Vierailija

En minä alkuunkaan ymmärrä miten jotakuta ärsyttää jonkun ihmisen esillä olo.... Kun tekee julkista työtä, se esilläolo on välttämätöntä. PISTE! Ja jos nyt jotakuta ärsyttää, ei kannata lukea, ostaa lehtiä katsoa tv:tä jne. PISTE!

 

Ihana blogikirjoitus! Tulin hyvälle mielelle, vaikka en ikuna oo tanssitunnilla ollut. Nautin tanssin katsomisesta - ehkä joskus uskaltaudun tunnillekin. Saat Raxu mut hyvälle tuulelle tällä blogilla. VIelä joskus tuun jutskaamaankin, kun näen sut. Tsemppiä elämään ja kaikkea hyvää kevääseen! :-)

Vierailija
Vierailija

Julkista työtä? Eli siis mitä?

 

No esimerkiksi toimittajan hommahan on aika julkista, jos vertaa vaikkapa ihan tavalliseen toimistoduunariin. Aamuteevessäolosiis!

Vierailija

Voi Ziisus sentään.

Mä ymmärrän, ettei kaikkia ihmisiä kiinnosta kaikki ihmiset ja sen, että jotkut lehtijutut voivat ärsyttää. Mutta sitä mä en todellakaan ymmärrä, et mitä hemmettiä tyypit, joita Raxu ärsyttää, pyörivät tällä sivustolla?????

En minä ainakaan lue kenenkään blogia, jos se mua nyppii. Ja tasan varmaan Raxu ei itseään tyrkytä mihinkään juttuun, yhteydenotto tapahtuu toimittajien puolesta ja nehän ottaa yhteyttä niin kauan kuin jutut myyvät.

Raxu, tsemppiä tekemisiisi kaikesta tästä sonnasta huolimatta :) 

Vierailija

Ei varmaan tyrkytäkään, ei. Ja jos jonnekin kysytään, niin kieltäytyähän ei voi...

Vierailija

Ei tässä muuta ongelmaa ole kuin se, että ennen näiltä omaan elämäänsä kyllästyneiltä ihmisten teilaajilta ei kukaan kysynyt mitään. Nyt on sitten helppo tulla esim. jonkun blogiin kertomaan, ettei halua sitä lukea.

Katselin torstaina Jari Sarasvuon viimeistä haastattelua Pressiklubissa. Jarikin lopulta väsyi negatiiviseen julkisuuteen ja lukemattomiin twiitteihin, jossa kateelliset ihmiset purkivat omia pettymyksiään Jarin persoonaan. En minäkään ole koskaan Jarista välittänyt, mutta mikäpä on sen helpompaa kuin sellaisen julkkiksen sivuuttaminen, kenestä ei niin välitä. En ole koskaan tuntenut tarvetta ilmaista huudella Jarille mielipiteitäni omalla nimelläni, saatikka sitten nimimerkin takaa. Hän on tehnyt omaa työtään, elänyt elämäänsä ja on ollut täysin minusta kiinni, miten paljon olen sitä seurannut.

Harhauduin nyt Jariin, mutta oletteko te Raxun arvostelijat koskaan ottaneet huomioon, että meitä on monia, jotka haluamme lukea tätä blogia. Kukaa jaksaa pitää pitkään sellaista blogia pystyssä, joka on täynnä raukkamaisten nimimerkkien heittämää paskaa? Me menetämme ehkä kaikki pian tämän blogin, ellette etsi uutta kanavaa omille ongelmillenne!

Kikka

     

 

 

 

Vierailija

Ei ne ole pelkästään tämän blogin lukijat joiden mielestä joka puolella Raksua on hippasen liikaa!

Se on äkkiä omasta leivästä hänelläkin pois mikäli ei lue yleistä mielipidettä, ts. niitä joiden pitäisi jaksaa häntä telkussa katsella tai kirjoja ostaa!  Säännöstelyä näes, naaman näytölle. Raudan takomien kuumana ei ole ainoa oikea tie, pidemmällekin voisi asioista ajatella ja ainakin koettaa jakaa esillä oloa fiksummin. Aika naivia sanoa että pysykää pois blogista. Raakelhan ELÄÄ julkisuudesta, ihan kirjaimellisesti, tasot jokainen saa itse miettiä mut meinaatko tosissaan että joku maksaisi sinun ketkuttelusta naapurin Janin kanssa alakoulun jumppasalissa vai olisiko tässä jotain tekemistä julkisuuden kanssa? Tykkään Raakelista persoonana hirmuisesti, ja tästä blogistakin, mutta kun jotenkin sisältö on nykyään sitä yhtä ja samaa ihanuuden jauhamista ja niiden asioiden kertaamista jotka joka lehdestä voi lukea.. :O

 

Olisi varmasti hänelle itselleenkin karmeaa muuttua vitsiksi mutta se vaara on olemassa, on ekat sketsit jo tainnut näkyäkin. Toisaalta, osaa ihanasti nauraa itselleen, se ehkä pelastaa paljon.

Vierailija

tää on niin surullista...

meitä on niin helkutin moneen junaan menijöitä! Näitä negatiivisuuden nujertamia ihmisraunioita joita  positiivisuus ja elämänilo- jos sitä joltakulta löytyy- tuntuu tappavan. heitä ärsyttää kun joku on näkyvillä, lehtien palstoilla, tv;ssä..jne.  No ok- olisivatko he onnellisiempia jos ko. henkilö ei olisi näkyvillä?

Tuskin. Mutta monelle, juuri se esillä olo saattaa olla se oljenkorsi miksi kannattaa viel omassa elossaan yrittää sinnitellä eteenpäin!

Raksu- jaksahtan kaikesta huolimatta viedä eteenpäin hyvän elämän ilosanomaa - luulen että säästät tässä yhteiskunnan rahoja monen terapeutin verran.Voimia sinulle - jos vielä jaksat lukea tätä palautepuolta blogissasi. Meitä on kuitenkin valtaosa niitä jotka toivoo Todella, että jaksat jatkaa!

Monelle tuntematonkin tsemppaaja on merkittävin henkilö tällä aikast rankalla matkalla omaan elmäntaparemonttiin!'

olet rakas!

 

Vierailija

Kiitos kaikille ihanille kannustavista viesteistä! Niille toisenlaisille tuskin tarvitsee alkaa selittämään oman ammatin oikeutusta. 

Pidetään kiinni kaikesta hyvästä mitä elämällä on meille jokaiselle tarjota!

Kevään iloa kaikille <3

T. Raxu

Vierailija

Eihän Raxussa mitään vikaa ole, "ongelman" ydin on media, joka halusi itselleen myyvän "tuotteen", joka uppoaa suurelle kansalle. Henkilöiden tuotteistaminen on osa median luonnollista yritystoimintaa. 
Raxu on ilman muuta onnistuja, jonka matkassa kulkeminen tarjoaa kiiltävän illuusion varmasta onnistumisesta...
Kunhan toimin ja teen kuten hän, minusta tulee samanlainen?
Joten ei valiteta, vaan lähdetään kaikki tanssikurssille, sieltä ne loputkin elämänilot varmasti löytyvät!

Vierailija

Kiitos Raxu kommentistasi! Osuit naulan kantaan! Oikein paljon kevään iloa myös sinulle! <3

Minna

Vierailija

Suomi on täynnä kateellisia ihmisiä, ja kateus on rumaa! Mitä se on keneltäkään pois, jos Raxu kertoo onnistumisistaan ja siitä elämänilosta, mitä hän on löytänyt uuden ruokavalion ja liikunnan kautta? Hävetkää kateelliset! Ilmeisesti teillä on niin huono fiilis sen takia, ettette ole itse onnistuneet rempoissanne, ettekä halua, että muutkaan onnistuvat. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toista, keskittykää omiin juttuihinne ja antakaa kaikkien kukkien kukkia! 

Jatka Raxu samaan tahtiin vaan, se jota ärsyttää, pysyköön pois täältä!

Aurinkoista kevättä kaikille!

Vierailija

Suomi on täynnä kateellisia ihmisiä, ja kateus on rumaa! Mitä se on keneltäkään pois, jos Raxu kertoo onnistumisistaan ja siitä elämänilosta, mitä hän on löytänyt uuden ruokavalion ja liikunnan kautta? Hävetkää kateelliset! Ilmeisesti teillä on niin huono fiilis sen takia, ettette ole itse onnistuneet rempoissanne, ettekä halua, että muutkaan onnistuvat. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toista, keskittykää omiin juttuihinne ja antakaa kaikkien kukkien kukkia! 

Jatka Raxu samaan tahtiin vaan, se jota ärsyttää, pysyköön pois täältä!

Aurinkoista kevättä kaikille!

Vierailija

Olin ilahtunut huomatessani, että tanssiaiheinen kirjoitus oli saanut jo peräti 21 kommenttia. Innoissani tulin niitä lukemaan. Mutta kuinka moni niistä edes sivusi blogin aihetta, eli tanssia? Yksi! YKSI! :-o

Vierailija

Suurkiitos vimeisimmästä kommentista!

Itsekin kovasti toivon, että kommentit keskittyisivät kulloisenkn blogin aiheeseen. Silloin saisimme kaikki aiheesta irti enemmän.

Aurinkoa <3

T. Raxu

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat