Rajat paukkuen

Super-Saturday nautittuna: testasimme Feeniks-salilla kaikki uudet Les Mills-ohjelmat, joita sitten treenaamme seuraavat 3 kuukautta.
Aamu alkoi vähän hätäisesti, nukuin pommiin, enkä ehtinyt syödä aamiaista. Kahvia vaan naamaan, jumppakamat päälle ja menoksi. Huono juttu, edessä oli nimittäin viisi ja puoli tuntia kovaa treeniä. Pakkasin kassiin kolmet erilaiset tossut, vaihtopaitoja sekä monenmoisia proteiini-ja palautusjuomajauheita, joita aloin naukkailemaan jo ajomatkalla. Voihan tankkauksen hoitaa nestemäisenäkin...eilisen leffaillan aikana olin myös epähuomiossa tyhjentänyt puolen litran jätskipurkin…hups…strawberry-cheesecakemaku…taisin alitajuisesti tankata hiilareita tämän päivän maratonia varten…seliseli…

Aamu ysiltä aloitettiin BodyBalancella, kroppa tärisi lupaavasti jo sen jälkeen. Hellivät, lempeät balance-tunnit ovat muisto vain tämän uuden ohjelman myötä. Pieni epäilys hiipi mieleen, että jaksanko enää ainuttakaan tuntia lisää. Kavereiden into, ohjaaja-Miikan energia sekä oma lempparilaji Attack veivät kuitenkin mennessään. Sykkeet nousivat tappiin, ilme alkoi kirkastumaan ja hymy tuli naamalle väkisinkin.
Kuivan paidan, tossujen vaihdon ja palautusjuoman hotkimisen jälkeen olikin jo kiiru CxWorxin pariin. Feeniksin voimanaiset Noora ja Tutta myhäilivät ohjeistaessaan meitä. Lupasivat ottaa luulot pois. Tiukka kuminauha(kevyemmät oli jo viety kun ehdin saliin…), 5kg paino ja alusta - puoli tuntia piinattiin torsoa edestä ja takaa, sivulta ja keskeltä niin, että tähtiä jo näkyi. Ympäriltä ja omasta suusta kuului huohotusta ja kiljuntaa, mutta periksi ei annettu.
Combattiin vetäisin jalkaan ihanat Rykän tuliterät tossut, edelliset olen kuluttanut enemmän kuin loppuun. Ja kierittelin nyrkkeihin taistelunauhat. Tätä uutta ohjelmaa olin odottanut ehkä eniten. Noora ja Iiro piiskasivat meidät pomppimaan, potkimaan, iskemään ja nyrkkeilemään kuin viimeistä päivää. Tässä kohtaa vatsalihastreenin ollessa vuorossa meinasi jo tulla uskonpuute. Ajattelin, että vedän nyt vaan täysillä. Voinhan tämän tunnin jälkeen jo lopettaa, jos siltä tuntuu.
Body Pumpin imu oli kuitenkin ylivoimainen. Pukuhuoneessa oli tarjolla dopingia - Fitlinen Activize-juomaa. Huitaisin sen ennen pumppia ja hupsista, normaalia isommat painot hujahtivat kuin itsestään tangon päihin ja jaksoinjaksoin painoinpainoin. Itse asiassa aloin olemaan jo niin tanakassa endorfiini-kännissä, että kaikki tuntui vaan mahtavalta, myös polte ja kirvely. Nauratti vaan…hullulla halvat huvit…
Viimeisenä vuorossa olikin silkkaa hauskanpitoa – Sh´bam. Tanssillinen tunti, jolla sai irrotella viimeisetkin jumit kehosta ja mielestä ja antaa vaan mennä Tutan ja Viivin imussa.

Olo ihan voittajan! Vuosi ja 9kk sitten oli kunto nolla. Ja nyt vedin kaiken tämän ja täysillä. Ja mikä parasta, nautin joka hetkestä! Mikä onni saada ylittää omia rajoja ja kokea euforiaa onnistumisesta! Elämän huolet ja murheet tuntuvat taas huomattavasti kevyimmiltä kantaa. Kotimatkalla tankkasin palautusjuomaa ja EasyDiet-proteiinipatukkaa. Nyt 1,5 litran vichypullo jo tyhjennettynä. On aika laittaa ruokaa, lysähtää sohvalle ja viettää tyttöjen leffailta kaksosten parhaassa seurassa.
Älkää pelätkö, huomenna en treenaa vaan nautin kyläilystä Porvoon saaristossa.

Ihmiset rakkaat, haastakaa itsenne ja tulette yllättymään!