Tuulta päin
Tuulta päin

Hengästyttävää menoa

Kävin pitämässä luennon salilliselle erikoislääkäreitä. Aika epätodellinen tehtävä. Mutta kuten tilaaja totesi, he saivat täyden kattauksen sieltä pulpetin toiselta puolelta. Lopun keskusteluissa he halusivat tietää, oliko jokin terveydenhuollon ammattilainen puuttunut jossain vaiheessa ylipainooni. Eipä oikeastaan ollut. Keuhkojen röntgenkuvia katsellessaan lääkäri vain totesi, että rouvalla on niin isot rinnat, että vähän vaikea nähdä keuhkoja... Sain myös kysymyksen: "Mitä olisit halunnut, että lääkäri olisi sanonut / kysynyt kun olit todella suurikokoinen ja huonokuntoinen?" Vaikea kysymys. Olennainen kysymys. Tietoahan ei  itseltäni puuttunut, ainoastaan toteutus. Pitikin siis löytää halu ja uskallus oikeasti ottaa vastuu itsestä. Olisiko lääkärin tai jonkun muun sanomiset vaikuttaneet? En tiedä. Olisin ehkä pystynyt ottamaan vastaan kehoituksen kunnon kohotukseen. Mutta jos lääkäri olisi sanonut, että laihduta itsesi normaalipainoiseksi, olisin varmaankin mennyt kotiin itkua tuhertaen ja lohtu-mussuttanut ja ollut vielä huonommalla fiiliksellä. Tai mistä sitä tietää - ehkä olisin sisuuntunut ja ryhtynyt toimeen. Oma pohjakosketus olemattomankin kunnon romahdettua keuhkokuumeen jäljiltä sekä tajutessani, että annoin lapsille mallia, että äidin kuuluu laiminlyödä itseään olivat ne mun käänteen tehneet viimeiset pisarat. 

Äitiyden haasteista ja paineista kävin myös juttelemassa Sari Helinin "Huono Äiti-talk-showssa". Mukana myös ihana Katri Manninen.

Viikkoon on kasaantunut useampikin luento normi Huomenta Suomi-hommien lisäksi. Tällä viikolla mulla oli töllössä muutes ihania vieraita. Kylli Kukk kävi kertomassa selän huollon tärkeydestä, hengittämisestä sekä lempeästä, ilakoivasta elämänasenteesta. Sain valtavasti taas ajateltavaa. En ollut aiemmin ajatellut, miten suorana selkä on lähes kaikessa, mitä teen. Istun, seison, jumpissakin usein, tanssiessakin enimmäkseen. Selkä kuitenkin huutaa liikettä kuuteen eri suuntaan. Eteen, taakse, sivuille sekä kierrot molempin suuntiin. Muuten välilevyjen sisällä oleva mönjä kuivuu ja alkaa ongelmat. Käykää katsomassa Kyllin selkäjumppa-ohjeita Hyvä Terveys-sivustolta! 

Imitaattori Jarkko Tamminen oli toinen vieraani. Kävin myös katsomassa hänen uskomattoman  Satrs show-esityksen. Uskomattoman kavalkadin Jarkko tekee tyyppejä imitoiden sekä laulu-imitoiden. Häikäisevää! Bändi, tanssijat sekä Laura Voutilainen lisäksi ja viihtyvyys on taattu! Helsingissä shown vikat esitykset tänään, mutta sitten porukka lähtee kiertueelle. Menkää ihmeessä katsomaan!

Näin myös huikean ja yllättävän Hierarchy - tanssiesityksen Aleksanterinteatterissa. Kolme tajuttoman taitavaa tansijaa, jotka jokainen tehneet koreografian toisilleen. Oivaltavaa, monipuolista, leikittelevää, grazyä - ihan parasta!

Tällä viikolla olen pitkästä aikaa saanut nauttia paritanssista. Meillä oli eilen illalla Janin kanssa tanssikeikka Lappeenranta-salissa ja sitä varten on lämmitetty kolme tanssia TTK:sta. Chacha, freestyle sekä Psao Doble. Hermoilin melkoisesti etukäteen, että muistaako mitään ja onko kintut ihan missä sattuu. Mutta treenillä ne askeleet sieltä muistuivat. Voih, miten parasta paritanssi on! Kun saa olla vietävänä. Kun koko viime syksyn hengitti samaan tahtiin, tuntui kuin ei taukoa olisi ollutkaan.  Oli sitäpaitsi hauskaa vetää päälle taas tanssikolttujakin :-)  tanssikorkkarit ei tosn vieläkään tuota suurta nautintoa...

Tässä Janin kanssa harjoituksissa. Kiitollinen oppilas :-)

Nyt poden pientä hotelli-kuolemaa.

Yövyin täällä Lappeenrannassa ja edesä täysi päivä luentoja sekä juontoja. Onneksi ei usein osu yön yli keikkoja. Liekö keski-ikäisyyden merkki, mutta oma sänky on paras paikka. Ennen luentoa ehdin käydä verryttelemässä ulkoilmassa. Taidan tarkastaa Lappeenrannan satama-alueen, joka kuulemma tosi kaunis. Illalla sitten körötellen junalla kotiin. Huomenna nukun piiiitkään!

Hyvää lauantaita kaikille!

Kommentit (7)

Vierailija

Raksu sinä olet kaunis nainen ja muutoksen myötä vaan kaunistunut!

Hyvä kysymys tuo miten terveydenhuollon ammattilaisen pitäisi puuttua ylipainoon. Mielestäni jotenkin pitäisi. 

Itselläni on hyvin ylipainoinen ystävä, jolla on paljon terveysongelmia.

Silti tuntuu että hän ei tee painolleen mitään vaan jatkaa mukavuudenhaluista ja suorastaan laiskaa elämäntyyliä ja herkuttelee. Ja sitten valittaa jatkuvasti eri sairauksistaan ja jotenkin suorastaan syyllistää ympäristöä siitä, miten vaikeaa hänellä on. Olenkin miettinyt että miten puuttua hänen elämäntapoihin, jotka selvästi eivät mitenkään tue terveyttä tai hyvinvointia. Vaikeita asioita, miten tehdä se, loukkaamatta toista. Jotenkin hän on kietoutunut sellaiseen uhrin tai marttyyrin viittaa ja selittelee elämänsä haasteita muiden ihmisten tekemisillä.

Mitä sinä olet itse mieltä, pitäisikö ympäristön vaan seurata tätä passiivisena, myötäelää sitten terveyshaasteet ja vaivat vai puuttua ydinasiaan eli epäterveellisiin elintapoihin ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista?

Kaunista ja valoisaa syksyä sinulle, ihana Raakel!

 

 

 

Vierailija

Kutsu Kylli uuestaan ja ohjelma vois silloin kestää vaikka tunnin, et hä ehti rauhassa kertoa enemmän.

Mukavaa syksyä sulle, oot ihana tsemppari!!

Vierailija

Muiden puuttuminen ylipainoon / huonoon kuntoon / huonoon oloon on tosi kiperä juttu. Kun kukaan muu ei voi haluta toisen puolesta. Toki mielestäni voi ystävälle sanoa, että etkö oikeasti halua enää nauttia kehostasi ja elämästäsi? Jokainen voi ottaa vastuun, olipa haasteet millaisia tahansa. Jokaisella on omat vaikeudet ja heikkoudet, mutta annetuilla pelimerkeillä on mentävä. Toisia tai olosuhtieta voi syyttää loputtomasti, mutta se ei ketään pelasta. Mutta se halu ja päätös täytyy löytyä jokaisen sisimmästä. SItten voi läheiset tukea ja kannustaa, mutta jokainen on oman onnensa seppä. Hienoa, kun kannat huolta ystävästäsi. Tunnistan ystäväsi käytsö-mallin. Juui noin minäkin puolustauduin aiemmin. 

Ihanaa syksyä <3

T. Raxu

Vierailija

...mutta jokainen on oman onnensa seppä.

 

Juuri näin, tuo on niin totta.

Uhrina olo sopii joillekkin, mutta kun sen vastuun omasta

olostaan tajuaa, niin silloin on muutoksen aika.

Kaikille hyvää oloa syksyyn!

Annikki

Vierailija

Vastuu omasta olosta ja USKALLUS tehdä asialle jotain ovat mielestäni kirjoituksen ytimeen osuvimmat pointit. Itse taistelen uskalluksen kanssa, ahdistus aloittaa kun tietää miten iso urakka edessä, ahdistus tulevasta ehkä heikosta ja vaikeasta hetkestä pelottavat ja lösähtäminen takaisin vanhoihin huonoihin tottumuksiin. Ehkäpä pitäisi miettiä vähemmän ja vaan tarttua toimeen.

 

Kiitos Raakel kirjoituksistasi, ammennan niistä voimaa, uskoa ja inspiraatiota.

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat