Luontoterapiaa
Luontoterapiaa

Palikat uusiksi

Kyllä on monisyinen tämä kehon löytöretki. Monesti olen täälläkin valitellut  toisen lonkkani nivelrikkoa ja väärää asentoa. Jokainen askel on sattunut, mutta liikkumattomuss olisi ollut huonoin vaihtoehto. Olen hoidattanut vaivaa säännöllisesti fyssarilla ja sinnitellyt näin ilman keinoniveltä. Tänä syksynä meinasi usko jo loppua. Liikeradat pienenivät ja yösärky esti unet. Combat-tunnin pystyin kuitenkin pomppimaan, tanssitunneilla jotenkin sinnittelin, tosin kipuillen. Joga-liikkeet oli pakko unohtaa, sattui niin, että näköä haittasi. Fustra-treeneissä ihana Ellu-ohjaajani vahtii liikeratoja ja jaksaa vaatia puhdasta suoritusta. Pari päivää on sitten astetta parempi meininki lantionseudussa.  Mutta sitten taas au-au-au. Muutama viikko sitten menin tutustumaan Fascia-training-metodiin. Homma kolahti ja kovaa. Lajin toinen kehittäjä Anne on myös fysioterapeutti ja kankeaa äheltämistäni katseltuaan hän kysyi, että haluaisinko tulla hoitoon. Hän on perehtynyt nimenomaan lihaskalvojen manipulointiin. Mitkä kädet, mikä taito tuntea ja koskettaa ja hoitaa! En voi kyllin hämmästellä, miten iso muutos on jo muutaman hoitokerran jälkeen tapahtunut. Pystyn jo osittain kävelemään kivutta. Pikkuhiljaa alkaa myös totaali-jumissa ollut pakara löytymään. Kipeän puolen pakara-lihas oli nimittäin dead. Siinä kohtaa, missä toisella puolella on pullea lihas, kipeällä puolella on lommo. Nyt kun hermotan olematonta lihasta taas elävien kirjoihin, on kankku maitohapoilla jo muutaman minuutin kävelystä tai crossauksesta. Yhden jalan kyykyistä puhumattakaan. Käsittämätöntä, miten kierossa olen jalkaa käyttänyt ylös ja alas mennessä. Kalvojen alkaessa pehmenemään ja liukumaan, pääsee lihaksetkin taas töihin. Mutta kun oikea puoli reidestä ja lonkanseudulta alkaa hellittää, siirtyy oireilu vasemmalle puolelle lapaan ja kainalon alle. Kropan palikat siis taas hakusessa. Huomaan kuulostelevani ja väänteleväni kehoa tämän tästä. Opettelen sitä uudelleen. Pyrinkin nyt huomioimaan uudet opit kaikessa liikkeessä. Uskon, että lihaskalvo-käsittelyn, Fascia-trainigin, Fustran ja muiden rakkaiden jumppien avulla saan monta vuotta lisää laatuaikaa elämälle ja tanssille. Ennen keinoniveltä. 

Viikko on taas ollut todella intensiivinen. Monenlaisia tv-töitä sekä luento-matka Ouluun. Rakastan muutes oululaisia! Välittömiä, huumorintajuisia ja leppoisa murre vie mukanaan.

 Uutisvuodon kuvauksissa koolla varsinainen Valehtelijoiden klubi

 Tänään on autuas, laiska lepopäivä! Kävin nautinnollisella, rauhallisella kävelyllä rakkaan koiruuden kanssa. Ihana, kostea ilma oli helppoa hengittää ja luonnon väririkkaus hiveli sielua. Latasin akkuja! Nyt ruoan laittoon perheelle: karitsan jauhelihasta pihvejä, kurpitsasosetta inkiväärillä sekä kanelilla maustettuna ja pinaattia höyrytettynä. Illalla sitten sohvan nurkkaan nauttimaan TTK:sta. Läppäri sylissä, jotta saan tehtyä muistiinpanot. Iltalehden tanssituomaroinnin tekstien toimittamisen aikataulut nimittäin sen verran tiukat, että sormet saa sauhuta ja nopsaan. 

Mukavaa sunnuntaita kaikille

Kommentit (3)

Vierailija

Moi Raxu!

 

Rupesin ihan miettimään, että minkähän äjjäyksen=vaikutuksen minun kipeille jaloille tekisi kalvojen käsittely? Välillä on niin kirreet ettei todeksi uskoa. Mietin myös, että olisiko polven kipu yhdeltä osalta kiinni toisaalta lihasten heikkoudesta ja toisaalta kireydestä, epätasapainosta. Ja kulumaa/nivelrikkohan siellä varmaan muhii myös.

Olen käynyt kesästä alkaen 1-3x viikossa kuntosalilla ja se maistuu niin hyvälle. On ihana huomata kehitys, ryhdin muutos, läskin alta tuntuvat lihakset--- olisi kiva vielä joskus nähdä, että mitähän siellä läskisalapuvun alla on piilossa :)

Toivottelen virtaa ja voimaa syksyyn sinulle ja kotiväelle. Ja kaikille niille ihmisille, jotka eivät tuomitse toisia vaan antavat jokaisen olla se mikä on.

 

t. Tarja Savosta vm.67

Vierailija

Heippa,

Terkkuja ja tsemppiä täältäkin. Ihan fantastinen tuo syyskuva. Kaikkein parhainta syksyisissä ilmoissa on tyyneys. Kun ei tuule, niin lämpötilallakaan ei ole väliä, sopivat ulkoiluvaatteet löytyy aina.

Itse haluaisin varoittaa vaivasta nimeltä plantaarifaskiitti. Kyseessä on jalkapohjassa, kantapään etuosassa olevan jännekalvon tulehdustila. Vaiva vaanii kaikkia liikkuvia ihmisiä. Ellet venyttele treenin jälkeen pohjelihaksia huolellisesti, niin ne kiristyvät pikkuhiljaa. Kun meillä synnyttäneillä naisilla on usein vielä jalkaterissä laskeumaa, niin avot. Itse olin viime vuonna maalis-heinäkuun ajan lähes jalaton. Sängystä ylösnouseminen ja ensimmäisten askelten ottaminen faskiittijalalla on helvetillistä. Sitten jalka vetreytyi vähitellen päivän mittaan, ollen kuitenkin koko ajan kipeä. Itselläni vaiva ilmaantui viime vuoden ihanilla keväthangilla, kun hiihdin ahkerasti, enkä venytellyt pohkeita hiihdon päätteeksi. Vaivaan ei ole hoitoa, itselläni oli erilaisia tukia, mutta lopulta jalka parani vain ajan kanssa ja venyttelyllä.

Olin jo unohtanut kyseisen riesan, kun se onkin antanut uudelleen kuulua itsestään käytyäni ahkerasti kuntosalilla. Tätä olen ihmetellyt, kun kuntosalilla sinällään mikään ei käy juuri jalkaterän päälle. Ei ainakaan mikään sellainen, mitä itse teen. Olen kuitenkin saanut vaivan hyvin hallintaan, kun venytän pohkeet huolellisesti treenin jälkeen. Ihan minuutin venyttely riittää. Pääasia, että pohjelihas ei jää käppyrään treenin jälkeen.

Että tällainenkin peikko meillä liikkuvilla.

syysterkuin Kikka

 

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat