Raju rakastaja

Kun tarttuu viulun varteen 6-vuotiaana, soittaa enenevässä määrin koko kasvuikänsä ja nuoren aikuisuuden, ei liene ihmeellistä, että niska ja selkä huutavat hoosiannaa. Raskaudet, imetykset ja lasten kanniskelut päälle ja kestojumi olikin melkoinen. Kinusin aina ja kaikilta vähän hierontaa Silti en koskaan saanut kunnon kipinää selättää vaivoja vastamyrkyllä, jumpalla. Kaikkeen tottuu, huonoonkin oloon. Se tuntuu jopa tutun turvalliselta. Herranjestas, eihän sitä ikinä tiedä, mitä tapahtuisi, jos olo helpottaisi eikä koko ajan särkisi jostain kohtaa…

Viulun päivittäisen vingutuksen lopetin kymmenisen vuotta sitten, mutta eihän lihaksiston kramppi siitä mitenkään omalla painollaan toennut. Vasta nykyisen jumppailun myötä olen kokenut ahaa-elämyksiä: tältäkö voi tuntua kehossa, kun ei varsinaisesti tunnu miltään? Siis kun ei pakota tai kiristä sieltä ja täältä jatkuvasti. Hakeutuessani lonkan kiukuttelun vuoksi Somatic Studiolle fysioterapeutti-guru Genen väänneltäväksi, hän totesi ensi vilkaisulla, että viulunsoitto näkyy kehossani. Eikä tietty positiivisina muutoksina. Niitä vuosikymmenien jumeja olen nyt pikkuhiljaa taistellut pois, välillä rääkillä, välillä lempeästi houkutellen, kehoni rajoja etsien ja maanitellen. Kilpikonnan kyhmy niskassa on muisto vain, punnerrus suorastaan nautinnollista – ainakin ryhmän imussa, eikä sheikatessa iske enää puukko kylkiluiden väliin. Kun vielä muistaa rentouttaa kiristäviä leukaperiä, saattaa olo ajoittain olla jopa leijuva.

Tänä talvena olen pitkästä aikaa taas soitellut viulua. Se on maistunut ja tuonut iloa elämään. Tuntuu, kuin palaisi juurilleen.
Perjantaina meillä oli keikka Musiikkitalolla ja niin sitä taas mentiin fiiliksellä. Viulu totteli ja antoi sieluni soida, mutta aiaiai…kropan kustannuksella. Leukaperä hellänä ja turvoksissa, niskaa ja vasenta lapaluuta kiristi taas ikävän tuttuun tapaan…vanhat kollegat sanoisivat nyt, että harjoituksen puutetta. Niin totta. Mutta sen verran raju rakastaja tämä elämäni ensimmäinen mielitietty on, että säännöstelen vastakin sen kaulailua.

Onneksi tämänpäiväinen zumba ja venyttely palautti jäsenet taas paikoilleen. Kanelilla sekä tuoreella salvialla höystetty lihapata voiteli sisukset ja perheen seura sielun.
Uusi viikko saa taas alkaa!

Kommentit (21)

emmi

Hei,moi!

Wau katoin kuvan eka nopsasti enkä lukenut tekstia,ja luulin blondin olevan Linda:)Luulisi että nauttii esiintymisestä vieläkin enemmän kun on fyysisesti paremmassa kunnossa.Kivaa vikkoa sinne myös.emmi

susa

Hei,

mulle ei ole auennut ihan kokonaisuudessaan aiotko lopun elämääsi olla ilman hiilareita ja hedelmiä?? En veetuile vaan kysyn vilpittömästi kuinka monta hedelmillä lihonnutta ihmistä maailmanhistoria tuntee? Nämä on niitä käsittämättömiä juttuja joita karppaamisessa en vaan voi tajuta ja olisi hienoa jos joku sitä noudattava jaksaisi valaista tietämättömän tiedonpolkua. :)

Pelkäätkö että jos siirryt normi-ihmisen liikuntamääriin niin jo elettyäsi 45 v. lihoat kaiken takaisin? Koska ehkä siinä tapauksessa kilojen pudotus olisi kannattanut tehdä tavalla jota oikeasti kykenee noudattamaan vuosikymmenienkin päähän. 15 tai yli tuntia ohjattua liikuntaa viikossa ei sitä taida olla ja myöntänet sen itsekin. ;)

Katariina

Hei Raxu !
Luin juuri uuden artikkelin Me Naisista ja ihailuni sua kohtaan kasvaa koko ajan. Ymmärrän ja tunnen sun sanasi samalla tavalla. Olet järkyttävän kaunis ja upea nainen. Jos kehtaisin, niin tunnustaisin, että sinun kuvasi on ollut lompakossani tsemppikuvana vuoden alusta. No tunnustan, olet mun elämäntapa-idoli.

Arvaat kai, että elämäntaparemonttia tehdään täälläkin. Terveellisen ruokavalion avulla ja hurjan paljon liikuntaa. Urakka on 49 kiloa, josta nyt takana 9. Eikä alun jälkeen yhtään hankalaa päivää. Ei nälkää, ei kipua, ei pahaa oloa. Energiaa vaikka pienelle komppanialle, ja koukussa liikuntaan ihan lopullisesti.

Uskon, että tällä systeemillä voi jatkaa koko loppuelämän. Niinkuin sanoit, aika on vain nyt oikea.
Mahtavaa kevättä !!!

Josefiina

Minäkin haluaisin tietää noista liikuntamääristä vrt.Susa. Miten ehdit harrastaa noin paljon liikuntaa viikossa...? Eli mitä teetkään nykyään työksesi? Työtilanne vaikuttaisi mahdollistavan liikunnan määrän...? Varmaan monet meistä naisista painiskelee tässä kolmiossa työ-perhe-vapaa-aika/harrastukset ja olisi mielenkiintoista kuulla millainen viisasten kivi sinulla on tuon liikunnan harrastamisen määrään. Ja kysyn ihan puhtaasta uteliaisuudesta, ilman vinoilua. Itse teen lyhennettyä työpäivää ja on lapsia niinkuin sinullakin ja maksimissaan ehdin harrastaa liikuntaa 5-8h/viikko (minusta se on paljon, makuasia tietysti) ja tähänkin lasketaan jo työmatkakävelyt.

raakel lignell

Kiitos taas teille kommentoijille!!

Susa, itselleni on sopinut vhh-ruokavalio tässä elämäntilanteessa, kun halusin saada aikaan selkeän muutoksen. En tiedä, oletko lukenut aiempia blogi-kirjoituksiani, mutta itse en suhtaudu fanaattisesti sen enempää karppaukseen kuin muuhunkaan ravitsemus-teemaan. Uskon, että jokaisen on itse löydettävä se itselle sopivin tapa. Ja omat labratulokseni todistavat, että tämä korjausliike on kohdallani osunut oikeaan. Hedelmiä syön, tosin vähemmän kuin aiemmin. Ja aiemmissa blogeissani olenkin maininnut, että elän nyt vaihetta, jossa haen tasapainoa - eli testaan, minkä verran itseni kannattaa syödä hiilareita ilman hyvän olon menetystä. Sitten niistä likuntamääristä: en ole pitkään aikaan enää mennyt tunneille sen takia, että laihtuisin tai polttaisin kaloreita. Menen sinne, koska nautin liikkumisesta ja ryhmäfiiliksestä! Endorfiini-pössis on itselleni täysin uusi tuttavuus ja näin ollen sen ahmiminen minulle suotakoon ;-)
Laihtuminen on ollut bonus-raita elämäntapamuutokselle. Ei se merkittävin asia. Terveys, vireys ja hyvä olo on pääasia!

Josefiina, freelancerina elän varsin epäsäännöllisten työaikojen kanssa, näin on ollut aina. Oma elämäntilanteenihan on nykyään radikaalisti muuttunut, kun lapset jo itsenäistyviä nuoria aikuisia, kuopusta lukuunottamatta. Eli enää en ole kiinni kuskaus-rumbassa ja näin ollen tunteja on vapautunut omalle harrastamiselle. Ei tämä olisi ollut mahdollista vielä muutama vuosi sitten. Kaikella on aikansa. Ja mainitsemasi 5-8h/viikko ovat jo todella hieno homma! Nauti niistä!!

Katariina, kiitos mahtavan kannustavista sanoistasi!! Ihanaa kuulla, että olet itse myös löytänyt tekemisen meiningin ja riemun! Yhdessä jatketaan! :-)

Emmi & Satu, kiitos teille myös! Sananne kantavat!

Pia

Luin juuri Menaiset lehdestä juttusi ja ei voi kuin ihailla sinua! Kansikuva wau!!!!
lähdinkin kyselemään mistä tuota aloe vera juomaa,ph-jauhetta ja hampunsiemeniä saa,olen aiemminkin niistä kuullut? oli ihana löytää tämä blogi ja jatkossa aion säännöllisesti täällä vierailla.

Aurinkoista kevättä!

emmi

Heippa!

Myös minä suorastaan riemastuin uudesta MN lehdestä ,iloinen kirjoitus.Tuskailen vain tämän leivän kanssa ym.Onko sinulla ennen migreeni kohtausta hiilari makea nälkä?Mulla on ja kun se tulee en jaksa miettiä mitä syö ja varsinkin kun kaapista ei aina löydy" oikeaa" ruokaa,kun on neljä kasvavaa miehen alkua perheessä niin kaapit notkuu taatusti kaikkea,myös kielettyä (lapsetkin kyselee" kokoajan"onks jotain hyvääää).Olen kyllä huomannut kuukauden kokeilujen aikana(hiilariton ruokavaljo) että paino laskee reilusti,mutta aina jostain syystä repsahdus tapahtuu,ärsyttävää.No ajattelin käydä ainakin joka toinen päivä jumpassa ja yritän katsoa mitä suuhun upotan JA TAON PÄÄHÄNI ETTEI OLE KIIRE,VOIPI MENNÄ VAIKKA VUOSI.Mua vain hiukan hävettää ku tää on niin vaikeaa mun kohdalla, vaikka tavoite on vain n.15-20kg ja sulla on mennyt 50kg törkeetä:)mukavaa viikonl.emmi

Laura

Hei taas!
Kiitos aiemmasta kookosöljy-vastauksesta. Naapurikaupungista löytyi luontaistuotekauppa, missä sitä oli myynnissä ja nyt on purkki keittiössä. Niin kovaa hinkua purkille ei ole, että sitä suoraan lusikalla suuhuni laittaisin :) Paistamiseen testaan huomenna wokvihannesten ja broilerin kera. Edelleen muistelen, että olet käyttänyt sitä myös hiuksiin ja vartalollekin (jollakin reissulla aurinkovoiteena?) Kertoisitko siitä, kiitos!

Anna

Hei!

Ja paljon onnea mahtavasta saavutuksesta! Sain todella paljon innostusta itsellenikin, juuri tuollaista tarinaa kaipasin kuultavaksi:)

Mutta saisinko kysyä, pystytkö käymään tunneilla myös päivisin vai aloitatko vasta iltasella jumppasi? Nimittäin, minulla olisi aikaa käydä tässä elämänvaiheessa jumpissa aamupäivisin ja päivisin, muttei niinkään iltaisin. Ja katsoin lähisalilta, että päivisin on lähinnä vain senioriymsjumppia... ELI: onko sinulla suositella jotain hyvää salia täältä Helsingistä, jossa voisi harrastaa jumppia myös päivisin? Kuntosalille en ole oiken lämmennyt...

Kiitos jos ehdit ja jaksat vastata!

Hyvää kevättä,
Anna

emmi

Heippa!

Hei Anna tässä Emmi itse käyn tapanilan erällä , aamulla klo 10-11 on tehokkaita jumppia nimellä "kotiäiti jumpat" ovat aivan "normaaleita" tehokkaita jumppia sinne voi vai ottaa myös mukaan lapsen,iso valtava halli.Myös erällä alkaa muita jumppia klo 17.Uskon että myös mualtakin löytyy,uimahallien yhteydessä on jumppia ym ym.Muutamia vuosia sitten kävin hesan stokkalla kuntokeskuksessa myös päivisin jumpissa.Liikunnan iloa

Saara

Moikka:))

Ihan pakko on onnitella saavutuksestasi:))) siis ihan mieletön muutos :DD Isot Onnittelut siis:DD

Ymmärrän täysin tuon liikunnan riemun löytymisen;) Sille vaan ei voi mitään, että vaikka välillä vähän väsyttääkin, niin jahka salin oven auki saa, väsymykset häviää saman tien ja sitä vaan jaksaisi ja jaksaisi vaikka kuinka ja pitkään huhkia jos missä jumpissa ja humpissa;))

Aurinkoisia päiviä ja ihanaa kesän odotusta:DD

Anna

Kiitos Emmi vastauksesta. Asun täällä keskustassa, joten jostain täältä mielisin löytää paikan. Pitääpä katsastaa Stokkankin tarjonta:)

Anna

Eveliina

Mahtavaa Raakel!

Olen itse pudottanut 7 kiloa Easy Dietilla ja jatkan karppaamisella. Luettuasi sinun juttusi MeNaiset-lehdestä voin todeta, ettei mikään ole mahdotonta!

Kati

Hei Raakel,
Luettuani me naiset-jutun tajusin etsiä blogisi :) Laiton sen heti koneelleni kirjanmerkkisuosikkeihin ja tietenkin luin blogin läpi ja sain valtavasti inspiraatiota. Oon itekin laihduttanut lähes saman verran, ja välillä käyn henkien taistelua, kun tuo "entinen elämä" soffanpohjalla herkkuineen yrittää imaista minut. Juurikin siksi on niin mukavaa lukea tällaisia menestystarinoita ja liikuntainnostusta. Toi liikunta on muuten niinkuin oma lapsi, aiheesta voisi puhua vaikka kuinka kauan. Ihan intona luin mm. sitä sinun viikon treenikalenteria! Ja mielestäni toi sun "pahe" ahmia liikuntatunteja on kyllä aivan maailman paras pahe :) Kiitos siis sinulle, kun viitsit jakaa tätä elämäntaparemontin ilosanomaa, täällä jo innolla odotetaan seuraavaa postausta!

Lintupieni

Moikka Raxu, jostain luin, että olet aloittanut myös kuntosalitreenin. Sanoit, että se on ollut rankkaa. Oletko jatkanut sitä kuitenkin? Olisi kiinnostavaa lukea kokemuksistasi salin puolella. Ja tietenkin myös onnittelut suurenmoisesta muutoksesta! Sinulla on loistava asenne ja olet nyt meille hyvä, positiivinen esikuva.

Nina

Hei! Kiinnostaa tietää noista arvoistasi, koska itselläni myös suvussa ongelmia etenkin rasva-arvojen kanssa. Eli paljon sinulla oli ennen remppaa ja paljon nyt 50 kilon jälkeen kolestroli ym ?
Kiittäen vastauksesta ja ihanaa kevättä toivottaen :))

emmi

Hei!Minäkin olen miettinyt miten se että jättää pois hiilarit auttaa ettei kolestrolit nouse.Aikanaan on todettu että arvot nousee voista ym. ym ,niin miten hiilarit vaikuttaa niihin?Muuttuuko nekin rasvaksi elimistössä eli sitten saa tuplat rasvaa ja arvot nousee????????Tyhmä blondi,ehkä?Ei ymärä,ymärä:)
emmi

raakel lignell

Hei taas ahkerat kommentoijat :-)
Ja TERVETULOA uudet seuralaiset!

Laura, kiva kun löysit kookosöljyn kotiisi. Kyselet ulkoisesta käytöstä. Kesäisin - ja etelänmatkoilla, silloin, kun sitä harvinaista herkkua saa, käytän öljyä aurinkorasvan sijaan - kasvoilla ja kropalla ja välillä sipaisen myös hiusten latvoihin suojaamaan merivedeltä ja auringonpaahteelta. Myös saunaan mennessä oiva naamio hiuksille.

Anna, valitettavasti en tunne Helsingin salien tuntitarjontaa, uskoakseni lähes kaikilta saleilta löytyy tunteja myös päivisin, ainakin isojen ketjujen saleilta. Eli reippaasti vaan googlettamaan eri salien tarjontaa :-)

Pia ja Kati, kiitos ihanista viesteistä!!

Eveliina, onnea hienosta aloituksesta ja zemppiä jatkoon! EasyDiet-tuotteet ovat tosi hyviä, käytän niitä itsekin välillä korvaamaan aterian kiireessä. Ravintoarvot kohdillaan!

Saara, on se jumpan aikainen ja jälkeinen huuma ihan parasta!! Nautitaan :-)

Lintupieni, kuntosalin puolella käyn kerran viikossa, useammin en ole saanut itseäni väännettyä kun ryhmäliikunnan imu on niin ylivoimainen ja annan itseni uskoa, että kerta viikossa riittää, kun vetää kunnon hapotukseen saakka..tai sopivan kirvelevästi senkin yli ;-) ja kehokin kertoo, että punttitreenin hapotus kestää palautua usean päivän ja näin ollen annan kropan palautua. Tosin rehellinen syy on, etten suuremmin vielä ole oppinut tykkäämään punttitreenistä...

Nina ja Emmi ( kiitos muutes Emmi, kun aktiivisesti kommentoit!!!) mun kolesterolit oli lievästi koholla pari vuotta sitten, ei mitään hälyttävää, mutta huono suunta kuitenkin. Nyt sitten arvot enemmän kuin hyvät. Ja mikäli haluatte tietää peruteellisesti ketoosin mekanismeista kehossa, suosittelen, että luette Antti Heikkilän kirjoittmia kirjoja, mikä tahansa niistä antaa käsityksen insuliinin osuudesta niin ylipainoon kuin kolesteroliinkin. Ja Emmi, mun migreenejä edeltää usein myös jonkinlainen makean mieliteko, se tosin radikaalisti helpottanut, kun matalahiilarinen ravinto pitää systtemin tasaisempana. Mutta tuskinpa migreeniä edeltävällä "mässyllä" suurtakaan merkitystä, jos peruspaketti kunnossa. Eli pitkässä juoksussa varmasti hetkittäinen herkuttelu täysin ok. Ei syytä morkkikselle! Ja hei, ei ole syytä vertailla kilomääriä, jokaisella on omat taakkansa, kiloina tai muina ja kaikella on aikansa!! Mulle vaan nyt tuli oikea elämänvaihe, jotta pystyin tällaiseen draiviin.

Ihanaa viikkoa teille kaikille! Palataan taas :-)

T. Raxu

emmi

Hei, moi ja tere taas!

Kiitos vastauksista,Raxsu sulla alkaa olla kiireitä päivitysten kanssa,ku meitä on jo "linjoilla" aika monta:)
Mä olen kanssa 20 vuotta aina välillä kokeillut enenmmän ja vähemmän punttisali treenejä,mut,mut en tunne sitä" omaksi heimoksi".Tuntuu et olen koneissa väärinpäin ja sit alan kyselee niiltä lihaskimpaleilta" et mites täs ollaa?".Alkaa mennä jossain vaihees vitsiksi ja miten tylsää ,niissä on istua:)Ymmärrän et ovat täsmä kiinteyttäjiä ja rasvanpolttajia ,mut pitäis kai olla kaveri mukana,toisaalta sit tulis vain naurettua ja juoruttua.Makeeta kun olis varaa omaan "trimmeriin":)joka ohjais mitä laitat suuhusi ja ohjais/pakottais eri treenejä:)Mun juttu on ohjatut jumpat.Mukavaa viikkoa kaikille.

T.Emmi

mami12

Blogissani on sinulle haaste :) en kyllä tiedä sopiiko tyyliisi vastata siihen mutta laitoin kuitenkin :)

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat