
Ystävyys, elämän suola
Koskaan ei voi liikaa kertoa rakastavansa. Perhettä, ystäviä ja tyyppejä, jotka osuvat elämän taipaleelle eri syistä ja eri etapeille. Mitä olisi elämä ilman jokaista teitä? Aika synkkää ja ikävää. Viikonloppuna sai oikein virallisesti juhlia ystävyyttä ja rakkautta. Mikäpä olisikaan mukavampaa kuin tehdä se rakkaiden ystävien ja perheen kera. Ruokaa, juhlalientä ja sympatiaa. Puhetta, naurua ja liikutusta. Ja kutkuttavan ihania suunnitelmia tulevista kohtaamisista. Maalla, merellä ja ilmassa. Tiettyjen ihmisten kanssa sitä vaan on helppo innostua. Ystävyys on lahja. Sitä siis vaalikaamme!
Tartar-pihvien myllytys käynnissä. Liha on tuoretta suomalaista pihvikarjan palapaistia. Eli ei riiputettua lihaa. Jauhettuna se on suussa sulavaa ja pehmeää.
Alkudrinksuihin limeä ja väriksi veriappelsiinia
Pakasteen kätköistä lyötyi vielä pussillinen kesän kultaa. Kanterellit, porkkanasilppu, kevätsipuli sekä ripaus sahramia ja maustepippuria.
"Tartar-baarissa" sai jokainen koota itse oman annoksensa. Liha, sipuli, kapris ja kanamuna + suola ja pippuri
Päivän teeman mukainen pihvin muoto
A table! Bon appetit!
Jälkkäri, mansikat, marenki ja kermavaahto
Kiitos rakkaat ystävät myös kuvista! Emäntä ei taas itse muistanut niitä räpsiä. Vieläkin hyvä mieli ja suu hymyssä.
Vaikka flunssa vaivaakin jo toista viikkoa. Aurinkoinen ilma houkuttelisi ulkoilemaan, mutta nyt ei auta kuin nauttia säteistä sohvan pohjalla.
Tosin aamulla kävin buranan voimin tekemässä Studio55-ohjelman. Thank God for make-up!
Nyt taas lepoa ja villasukkia.
Aurinkoa ja rakkautta jokaiselle!
Vautsi taas kerran. Ihailen tuota teidän pitkää pöytää, kattausta ja kynttilöitä. Ja tosiaan hienoa, kun on tupa täynnä ihmisiä. Itselleen läheisiä ja tärkeitä.
Jos olisin ollut juhlissasi, niin oman tartarpihvini olisin tosin laittanut reippaasti paistinpannulle, tiristänyt oliiviöljyssä molemmilta puolilta kauniin ruskeaksi ja mussuttanut menemään. Mutta tämä on vain pieni makuasia : - )
Kikka