RASVASOTA

Tammikuun teema on perinteisesti ollut painonhallinta/laihdutus-painotteinen. Kukin media on omalla tyylillään käsitellyt aihetta. Kuuminta kissanhännänvetoa on käyty karppauksen puolesta ja vastaan. Tunnelma on ollut kuin asemasodassa. Onneksi tuli pressanvaalit niin sai lehdistökin jotain muuta puitavaa.

Puolitoista vuotta sitten päätin repäistä itseni irti vanhoista ruokailutavoista ja hypätä tuntemattomaan. Luin pari Antti Heikkilän kirjoittamaa kirjaa ja päädyin niiden siivittämänä kokeilemaan matala-hiilihydraattista ruokavaliota. Luovuin täysin light-maailmasta. Siinä uskossa olin elänyt viimeiset 20 vuotta. Ja sinä aikana myös hankkinut mittavan ylipainoni. Voisiko tästä siis päätellä, että light-tuotteet ja rasvattomuus lihottavat?
Niinpä uskaltauduin lorauttamaan salaattiin reilulla kädellä öljyä, paistamaan kalan voissa ja syömään pähkinöitä ilman huonoa omaatuntoa. Rakastan kookoksen makua ja tuoksua missä muodossa tahansa ja onnekseni luin kylmäpuristetun kookosöljyn ketoosia edistävistä vaikutuksista elimistössä ja hankin sitä ison pönikän kaappiin, muiden öljypullojen viereen. Nykyään paistan siinä kanafileet ja kasvikset, otan lusikallisen sellaisenaan kahvin kanssa ”makeannälkään” tai kiireessä jumppaan lähtiessä, jos en ole ehtinyt ruokailla järkevään aikaan ennen treenejä.

Viime kesänä ystäväni totesi, että olen karppaaja. Kysyin, että mitä se tarkoittaa. Saatuani selityksen - joka lienee nyt jo selvää pässinlihaa jokaiselle suomalaiselle, kampesin vastaan. Syön kyllä paljon kasviksia, pähkinöitä ja marjoja, en juurikaan hedelmiä, en säästele rasvankäyttöä, juon mieluiten raakamaitoa, kala, liha ja kananmunat maistuvat, viljat olen käytännössä jättänyt kokonaan, suklaa on tummaa…muttamutta…itselleni on jotenkin ikävä sivukaiku sanalla karppaus. Ikään kuin pitäisi julistautua kovien rasvojen suurkuluttajaksi. Itse yritän kuunnella omaa oloa. Välillä kroppa huutaa tuhtia liha-papu-pataa paksulla juustokuorrutuksella, toisinaan taas värikäs salaatti on jumalten ruokaa. Juoksen karkuun kaikkia kategorisointeja, nyt varsinkin, kun jaksan juosta kauan ja kauas.

Tämän viikon pähkinä on kuitenkin, että äänestäisikö Saulia vai Pekkaa…on kuin valitsisi oliivi-ja rypsiöljyn väliltä…

Kommentit (12)

Satu

Hei,

Onnittelut elämäntapamuutoksesta! Näytät todella upealta!

P.S Valintahan on tietysti oliiviöljy:)

Mari

Hei Raakel!

En tiennyt lainkaan, että sinulla on tällainen elämäntaparemontti menossa, ja hämmästyin Jussi-gaalassa otettua kuvaa katsoessani uutta olemustasi. Näytät upealta. Olet todella todella kaunis! Voin vain kuvitella, miten hyvä olo sinulla on. Hienoa, että kirjoitat aiheesta, se varmasti inspiroi monia. Tsemppiä jatkoon!

samis

Moi,

oli vaan ihan pakko tulla kehumaan. Näytät kerta kaikkiaan upealta ja varmasti olosikin on sellainen. Hienosti olet elämäntapamuutoksessasi onnistunut. Aurinkoisia talvipäiviä - keleistä huolimatta! :)

Vinkeistä kiitollinen

Hei.

Kuten aiemmat kirjoittajat ovat jo sanoneet, näytät uudessa olemuksessasi upealta, vaikka kaunis olet aina ennenkin ollut. Kun näin uusia kuviasi, lähdin heti etsimään jotain haastatteluasi, jossa kertoisit miten oikein olet onnistunut.

No, täällä voi ainakin seurata miten nykyään hoidat itseäsi. Voisitko silti jossain blogikirjoituksessasi vähän avata, miten oikein pääsit alkuun kunnonkohotuksessasi? Itse painin kilojeni kanssa ja suurin ongelmani on kunnon huonontuminen niin, etten uskalla enää mennä millekään jumppatunnille, kun voimat loppuisivat varmaan jo ennen puoltaväliä. Miten siis aloitit?

Kiitos ja mukavia jumppia :)

Jaksu

Hei,Onnea upeasta saavutuksesta. Aivan kuten edellinen kirjoittaja, niin olisin myös kiinnostunut, että miten olet aloittanut ja päässyt vauhtiin ruokailun puolesta.

Tanttaralla

Ihanaa, että jaat elämäntaparemonttisi vaiheita/ohjeita upeaan oloon ja vielä upeampaan olemukseen meidän kanssamme. Yhdyn täysillä Karoliinan kommenttiin "Olet idolini"! Jään innolla seuraamaan jatkoa blogillesi, jota oli ilo lukea... :D

Mirsu

Aivan loistava muodonmuutos! Itse olen aloitin kuukausi sitten kuntoremontin, vielä ei tulokset näy, muuta kuin siinä, että on enemmän virtaa. Sinun mahtavan pudotuksen ansiosta sain kyllä puhtia ja uskoa lopputulokseen.

Marjut Järvinen

Nyt en ehdi muuta kirjoittaa: Näytät Raakkel ihanalta, vaalealta keijulta! Olit aiemminkin kaunis mutta nyt näytät vielä terveeltäkin! Haluaisin näyttää samalta!
Maiju

Tuksu

Oletko reagoinut Raksu mitenkään näihin uusiin tietoihin, jotka kertovat eläinrasvojen vaarallisuudesta?

Aikku

Hei Raakel,
olen vilpittömästi iloinen puolestasi. Muistan, kun olit Elämä pelissä -ohjelmassa, vai mikä se nyt olikaan, missä asetit itsellesi tavoitteen laihtua tai ainakin parantaa silloista olemustasi, missä ei mielestäni ollut mitään vikaa, paitsi, että ylipaino käy ennemmin tai myöhemmin terveyden päälle, kuten kaikki tiedämme. Sydän ei kestä, polvet prakaa ja vähän muutkin paikat...

Aikasi ei ollut silloin, se tuli myöhemmin. Olen aidosti liikuttunut ja ilahtunut saavutuksestasi. Eihän näissä aioissa ole mitään ihmeellistä, se vaan vaatii ryhtymistä, päättää tehdä ja pitää päätöksestä kiinni. Hyvät työt palkitaan, ei aina välttämättä muiden taholta, vaan siitä suunnasta, mikä merkitsee eniten; oma keho ja mieli kiittää ja vie eteenpäin.

Olet innoittanut monia. Sun saavutus on sitä luokkaa, että jos ei tästä esimerkistä ryhdy itse toimiin, niin ei mistään. :)
Mulla on tullut 20-25 kg sitten vuoden 2010. Olin elämän tilanteessa missä pitkät yöunet jäi 2 vuoden ajan liian lyhyeiksi. Valvominen lihottaa, aivot tarvitsee lepoa, siinä ei ole mitään uutta.
Mutta siihen tilaan on helppo jäädä. Tarvitsen saman potkun kuin sinä, että mahtuisin muutaman vuoden takaisiin lempivaatteisiini. Muista voisikin sitten tuunata staileja juttuja. ;)

Rasvasta puheen ollen. Oli aika ennen kevyttuotteita ja ihmiset olivat keskimäärin hoikempia. Äitini oli ruoka-alan ammattilainen, hän tiesi missä mentiin. Mitä me käytettiin ennen kuin oli flooraa. Voita. Aivan ja kunnon juustoja, täyttä maitoa, marjoja, kasviksia, hedelmiä, kunnollista lihaa. Vähemmän hiilareita enemmä ravintoa ja protskua.
Kevyttuotteet muutti kaiken, eikä todellakaan hyvään suuntaan.
Kookosöljyssä paistettiin munkit ja muut.
Viisautta on siis palata aikaan, kun kevyttuotteita ei ollut. Minä olen ainakin todennut tämän ainoaksi vaihtoehdoksi. Eineksiä en ole syönyt koskaan, ne on pääosin roskaruokaa. Olen kotoa käsin oppinut, että vain itse valmistettu ruoka oikeista aineista on se mitä kannattaa syödä. Ja einekset maistuvat pahalle, ei voi mitään. ;)

Karppauksesta puheen ollen. Mielestäni 1970-80 ruokavalio kotona muistutti enemmän karppausta kuin mitään muuta. Hämmästyin, kun luin karppaamisesta. Eihän siitä ollut mitään sen kummempaa. Maalaiset sukulaiseni, jotka elivät pisimpään kuin muut sukulaiseni ja olivat terveempiä kuin me kaupungissa asuvat. Fyysinen kuormitus tuli työn myötä luonnollisesti, ravinto oli aitoa tavaraa, karjalanpaisteineen. Mitä tästä opimme. Kannattaa katsoa taaksepäin, sieltä usein löytyy vastauksia. :)
Minäkin olen tunnesyöjä, murehdin ja suren asiat ruokaan. Tosin tunnesyöntini on myös sidottu kausiin. Tulee banaanihimo, sitä voi kestää 4 viikkoa ja syön lopulta kilon bansku-rahkaa, bansku-raejuustoa, bansku-AB-piimää smoothien muodossa. Kun kehoni sanoo ei banskuja enää, kysyn mitä sitten tilalle ja aina saan vastauksen.
Äitini jakoi rakkautta ruualla. Itselläni on ollut vähän sama vika. Vaikka eihän ruuan tarjoaminen oli vika, paitsi os sitä tarjoaa itselle palon enemmän kuin muille. ;)

Kookosöljystä puheenollen. Se on iskemätön herkku ja tekee hyvää myös hiuksille, ulkoisestikin käytettynä. Se ja hyvälaatuinen oliiviöljy.

Anteeksi, kun näin pitkästi höpötin. Olen niin iloinen puolestasi ja aion imaista sun kokemukset takaraivooni, jotta joku olisi kannustamassa minua aina, kun loppuu into. Pääni sisällä on ihana Raakel kertomassa, että se homma toimii, jatka vaan ja pidä myös lomaa treeneistä ja muista.
Kiitos ihaNainen. ?

Vierailija

Hyvältähän tuo sun syömisesi kuulostaa. Suosittelen siltil lukemaan muutakin kuin Heikkilää, esim. ravitsemusasiantuntija Juhana Harjun kirja Ravintoa sydämelle. Siitä opin mm. sen, että kananmunatkaan eivät ole mitään jokapäivänruokaa, vaikka meille on tässä viime vuosina toitotettu, että ne eivät nosta kolesterolia. 

Kun on jonkun ruokavalion itselleen luonut ja toteaa, että se toimii yhdessä asiassa (esim. laihduttaminen, hyvä vireystila), ei pidä silti sulkea silmiään ruuan näkymättömiltä vaikutuksilta. Niiltä, jotka tulevat esiin esim. aivohalvauksena, sydänkohtauksena ym. Esimerkiksi puolella sydänkohtauksen saaneista on hyvät rasva-arvot. Jos rasva-arvot ovat hyvät ja ne on hankittu popsimalla surutta eläinrasvaa, niin kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä tutkimustieto sanoo heikkilän paasaamasta karppaustyylistä.

Eikös muuten jossain sanottukin, että suomalainen karppaustyyli on ihan oma lukunsa, vain meikäläisillä leveysasteilla ollaan sitä mieltä, että kovat rasvat ovat tosi hyvää apetta karpatessa. Syödäänhän kovia rasvoja paljon esim. Ranskassakin, jossa on yhtä alhaiset sydäninfarktimäärät kuin esim. Japanissa, mutta Ranskassa  ruokavalioon sisältyy rasvan haittoja lieventäviä tekijöitä, joita meillä taas ei liiemmin harrasteta ELI punaviinin juominen. 

Monimutkaisiahan nämä asiat ovat, kun pitäisi laihtua, olla kylläinen ja samalla ajatella terveyttään. 

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat