Ojentajat täristen ekan pump-sauvalenkin kimpussa
Ojentajat täristen ekan pump-sauvalenkin kimpussa

Kesän eka sauvominen suoritettu

Eileniltainen sauvakävely pumppu-vastus-sauvoilla tuntuu mukavasti ojentajissa edelleen. Tähän saakka sauvat ovat nojailleet venevajan nurkkaan, eilen sään ollessa tuulinen ja raikas, päätin ottaa ne viimein käyttöön. Enpä olisi uskonut, että sauvominen voi tuntua juoksua vaikeammalta. Taukoa toki on sauvomisesta viime syksystä saakka...moneen kertaan teki mieli napata kepit kainaloon ja pistää hölkäksi...en antanut periksi, vaikka ojentajissa poltteli ja askellus tuntui näin alkuun töksähtelevältä. Muistan, että niin se on tuntunut ennenkin, kunnes muutaman kerran jälkeen löytyy oma luonteva rytmi. Seuraavan sauvalenkin taidan kokeilla perus-sauvoilla, jotka myös kuuliaisesti odottavan vajan nurkassa.

Muistakaapa muutes ilmoittatutua ilmaiseen Sauvakävelytapahtumaan Töölönlahdella Helsingissä 11.8.! Ohessa linkki:

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/uutta/lahdetaan_kavelemaan

Sauvomisen päälle tein vähän vatsarutistuksia ja kyykkyjä sekä sopivasti hollilla olevilla painoilla hauikset. Ja pitkästä aikaa venyttelin päälle. Kosteat, leppeät löylyt päälle ja uni olikin syvempää kuin pitkään aikaan.

Mökillä vallitsee muutenkin uskomaton rauha, meitä täällä paikalla vain neljä tyyppiä ja Vera-hauva. Melkoinen hiljentyminen viikonlopun 12 henkeen ja kolemeen koiraan, joista kaksi oli pentuja...ihanaahan sekin on, mutta kyllä maistui eilinen hiljaisuus aurinkotuolissa kirjan kanssa. Taas yksi ihana kirja loppui, yhyy... Jään odottamaan esikoiskirjailijan seuraavaa teosta!

Nyt vuorossa joka kesän vakio ties miten monen vuoden ajan: Donna Leonin uusin dekkari. Eihän niissä juurikaan dekkaria ole, siksi jaksankin niitä lukea... rakastan Venetsian sekä ruokien kuvauksia, mainion ylikomisario Brunettin tyyppiä sekä hänen skarppia, haastavaa Paola-vaimoaan.

Ulkona tuulee napakasti, myöhäisen aamiaisen jälkeen on tiukan punttitreenin vuoro. Pitkästä aikaa voikin vetää päälle treenikamat, eikä pelkkiä bikinejä :-)

Aijuu, kerronpa vielä loppuun  verensokeri-piikki-humauksen: loman alkuviikot elelin rennosti niin ruoan kuin liikkumisen suhteen. Siis söin ja tein mitä mieli teki. Viime viikolla päätin taas saada viereystilaani ylös vajottuani melko totaaliseen koomaan. Olin viikon täysin ilman sokereita ja viljoja, olo alkoi kohentumaan päivä päivältä. Sunnuntaina laiton kahvipöytään esille torilta hamstraamaani pistaasi-halvaa, joka pursuu hunajaa. Nautin sitä melkoisen kimpaleen. Koko illan huippasi omituisesti. Päivittelin perheelle, että mikä kumma mulla on kun päässä pyörii ja väsyttää niin sikana. Tajusin vasta seuraavana aamuna, että taisipa verensokeri räjähtää taivaisiin ja siitä varmaan edellisen illan "känni" johtui. Nyt jo elämä taas raiteillaan :-)

Kommentit (4)

Vierailija

Kiitos näistä kirjoituksistasi, niitä on aina niin ilo lukea. Kesä aikaan seuraan näitä mökiltä käsin puhelimesta ja tekisi aina mieli kommentoida ja kiitellä, mutta puhelimestani ei jostain syystä saa sitä tehtyä. Joten piti heti kotona käydessä käydä kommentoimassa. En ole kuulutkaan pumppuvastus sauvoista, mutta varmasti on tehokasta, sopisi minun alleilleni loistavasti, täytyy muistaa kesän jälkeen harkita.Loistavaa kesän jatkoa ja jatkan kirjoittamistesi seurailua päivittäin!

Vierailija

Millainen tuo Appelsiininkuorten katu on? Katselin sitä kaupassa, mutta takakannen tekstiä ei käytännössä ollut ollenkaan ja kirja jäi ostamatta.

Kiitos blogista, seuraan sitä jatkuvasti ja oma kirjasi on tarkkaan luettu ;) 

Terveisin Henna (pian -30 kg)

Vierailija

Kiitos kun kommentoit ja seuraat blogiani!! On piristävää saada tällainen viesti!! Ihanaa kesän jatkoa! Meikäläinenkin vielä mökkeilee tovin ennen paluuta arkeen. Nautitaan <3

Henna, 

Onnea tuhannesti sun upeasta saavutuksesta!! Wau! Appelsiinikuorten katu oli koskettava kuvaus pakistanilais-taustaisista ihmisistä Amerikassa: pojan kasvutarina uskonnon, kulttuurin, suvun pyörityksessä. Kaunis tarina! Oikein sopivaa kesäluettavaa!

T. Raxu

Vierailija

Tutustun juuri kirjaasi. Se tulla tupsahti Hyvän terveyden tilaajalahjana ;) Olen kahdesti laihduttanut n.50 kiloa...ensin teinivuoden kilot (108kg:sta -> 58kg) ja myöhemmin kortisonin kiroukset (minulla on reuma,92kg:sta-> 50kg) Nyt täytys saada n. 10 kiloa pois,kamalan vaikeaa :D Sairaus ei salli rajua liikuntaa,jumppia tms. kahden koiran kanssa kävelen paljon.

Kaksi kysymystä: saitko "paikkasi" kiinteytymään eikä yhtään ns. löysää jäänyt? Itse jumppasin  innolla tämän toisen laihdutuksen aikana,mutta silti jäi nahkaa roikkumaan :(

Ja...

 

Kiinnostaa nuo sauvat,miten ne eroaa ns. tavallisista kävelysauvoista?

Ihanaa kesää,sitä on kai vielä jäljellä....? t. Maarit

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat