Sekaisin kahvista
Sydän läpättää, niskassa tykyttää, olo on hermostunut. Tuntuu kuin joku seuraisi tai vähintään kyttäisi niskan takana hönkien. Kädet tärisee ja ajatus laukkaa niin, ettei kerkeä mukaan. Ei, en puhu mielenhäiriöstä vaan kahvin yliannostuksesta.
Pari kulunutta viikkoa on ollut työntäyteisiä ja kirjoittamishommia on tullut painettua myöhään yöhön, kahvin voimalla. Kroppa on kaivannut vastapainoksi treenejä ja jumppaan lähtiessäkin on tullut hörpättyä kahvia, että jaksaisi.
Sain samaan aikaan koekäyttöön ystävältä espressomasiinan ja maidonvaahdottimen eli tuli vielä herkuteltuakin kaffella ja maisteltua eri vahvuisia podeja.
Perjantaina päätin rauhoittaa tilannetta ja juoda vain kaksi kuppia aamulla. Olin jo alkuillasta niin vetelänä, että sohvanpohja imaisi välittömästi tehomuokkaus-tunnin päälle. Nukuin 12 tuntia putkeen. Nyt tasoittelen tilannetta ja juon kyllä aamukahvin ja kupillisen alkuiltapäivästä, mutta jatkuva kahvin kanssa lotraus saa riittää. Väsymystä voi poikkeustilanteessa siirtää kupillisella, muttei viikkotolkulla. Muuten menee palautumiseen liian monta päivää ja liian monta päänsärkylääkettä. Pillerin vältin eilen rauhallisella kävelylenkillä hauvelin kanssa. Aurinko paistoi, ruska oli kauneimmillaan ja tuuli putsasi ajatuksia.
Tänään aion huumata itseni taas endorfiini-paukuilla. Pump + combat, voiko paremmin viikonlopun lopettaa ?
Tekstejäsi on kiva lukea, toivottavasti jatkat samaan malliin. Ja onko sinulta tulossa kirjakin?
Mami, kiitos palautteestasi! Se piristi päivää :-)
Kirja tosiaan tulossa helmikuussa. Kerron myöhemmin blogissa enemmän.
Mukavaa syksyä sulle!
T. Raxu