Sielunruokaa

Katselen keittiön pöydällä ruusumerta. Kiitoskukkia ihanilta ystäviltä. Eileniltainen keikka Porvoon Taidetehtaalla oli puhdistava kokemus. Oli luksusta saada nousta arjen yläpuolelle soittamalla yhdessä rakkaiden, taitavien muusikkoystävien ja Nicken kanssa täpötäydelle salille. Itselleni koskettavinta oli oma Greta -tytär, joka lauloi itsensä kaikkien sydämiin ja suorastaan räjäytti potin ?
Uskalsin siis tarttua taas viuluun kolmen kuukauden ”paaston” jälkeen. Tuntuu, kuin olisin taas luonut nahkani. Niska kyllä kiukkuaa vähän, mutta eiköhän se muutamassa päivässä unohda vanhan vaivan. Keikan päätteeksi ehdimme nauttimaan ystävien parhaassa seurassa myös kehutun Sinne-ravintolan antimista: Mustajuurikeittoa jättiravunpyrstöllä, cashew-pähkinöillä ja tryffeliyljyllä, suussasulavaa poronpotkaa katajanmarjakastikkeella ja jälkkäriksi kanelitangolla maustettua creme bruleeta, kookos sorbeeta ja ananasta. Nuoriso tilasi hampurilaiset – ja millaiset hampurilaiset... melkein annoskateus iski… Hehkutuksen paikka! Suosittelen!

Niskajumituksen lisäksi kropassa kirvelee mukavasti maitohapot. Varsi on tällä viikolla saanut vähän erilaista ärsykettä. Ihmeellistä, miten erilaiselta tutut tunnit tuntuvat eri järjestyksessä ja erityisesti aamulla vedettynä. Kyllä oma keho on loputon tutustumiskohde…nyt pääsen lepyttelemään sitä Roomaan…tiedossa muutama päivä autuasta lomaa kuopuksen ja puolison kanssa. Saas nähdä, tekeekö mieli pastaa tai pizzaa…

Kommentit (3)

Toinen Tarja

Hei Raxu!
Tervehdys sinulle pitkästä aikaa. Minne aika katoaa? Luin sinun edelliset kirjoitukset ja tajusin viimeksi olleeni linjoilla joskus syyskuussa!! Liikaa töitä, liikaa stressiä, liikaa vastuuta ja aivan liian vähän aikaa itsehoitoon!

No, olen käynyt kuntosalilla nyt 4x ja jokainen kerta on vihjannut minulle, että juuri tätä kehoni on ollut vailla. Hiki on valunut jo lämmittelyvaiheessa, puhumattakaan muissa laitteissa. Paikat ei ole kipeytyneet, ihme, vaikka toistoja olen tehnyt 30-60x3 kierrosta eli 90-180. Toisaalta olen aloittanut varovasti, sillä sohvalta ei nousta heti satasen vauhtiin.

Mikä sai minut liikkeelle? Pelko! Paha mieli ja tosi huono olo. Ja monet pienet asiat, jotka ovat saaneet varoituskellon kilkattamaan. Mielessä kummittelee labra ja työterveyshoitaja, hui! Päivä, jolloin kauhea, pelottava ja äkäinen työterveyshoitaja lukee madonluvut, on lähellä! Mutta minäpä olen varautunut- olen lisännyt liikuntaa, syön aika fiksusti ja suunnitellut pitkän puolustuspuheen, ei se minua kampita!

Vakavasti sanoen, nyt on korkea aika herätä.Toivottavasti ei ole myöhäistä vaan edes jotain hyvää löytyy kabrakokeesta. Sehän tässä enää puuttuisi, että kolesteroli ja sokerit olisivat koholla. Mutta ketäpä siitä syyttäisi?

Kaikkea hyvää kaikille,
se toinen Tarja

Maiju Seppälä

Kuulostaa ihanalle, nautinnollista lomaa! Jätskikään ei kait ole siellä kovin pahaa ;=)

emmi

Heippa!
Pikkasen siistii hei,yhet pääsee Roomaan,siellä on ainakin lämpimämpää kun täällä,nauttikaa ja ei kai yksi tai kaksi pizzaa ole maailman loppu jos ei tule tukehtumis kohtausta(allergia):)Matka kuulumisia odotellen.

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat