Siipi maassa

Luulin alkuviikosta selättäneeni ikävän hermopinteen vasemman puolen yläselässä ja menin hymyssä suin treenaamaan. Mikä onni, kun sai crossing + pump-tunnilla kunnon sykkeen ja hien pintaan. Keskityin lapatuen pitämiseen ja valitsin tankoon maltillisemmat painot kuin pitkään aikaan, jotten turhaan ärsyttäisi selän tilannetta. Autuas endorfiini-imu veti mukaansa ja jäin myös combat-tunnille. Sanoin itselleni, että kun pidän lapatuen kunnolla tiukkana, pysyy kipu poissa. Lapatuki piti, mutta pomppiminen sattui. Niinpä alensin askelta ja myös iskujen terävyyttä, enkä nostanut vasenta kättä ylös vaan vedin toispuoleisesti yhdellä kädellä ”vastustajan pään polveeni”.
Seuraavana päivänä menin elämäni ensimmäiselle Step-tunnille. Siis en tanssi-step, vaan step-lauta. Rakastamani Attack on muuttumassa Stepiksi ja päätin opetella nauttimaan tästä uudesta lajista. Itkin Attackin rankkuuden ja sen jälkeisen euforian perään, mutta konkarit vakuuttelivat Stepin olevan aivan yhtä tehokasta, ellei peräti tehokkaampaakin. Polvet ja lonkat ehkä pääsevät vaan vähemmällä tärähtelyllä ja se ei voi olla tällaiselle lonkkavammaiselle ainakaan huono asia. Riemukas oli tunti hymysuisen Sini-ohjaajan ja täyden salillisen huumassa. Treenivaatteet oli likomärät ja olo autuas.
Paitsi seuraavana aamuna. Vasemman käden sormet ja käsivarsi puutuneena ja järkyttävä kipu niin lavassa, rinnassa ja kainalon alitse koko käsivarressa. Säikähdys oli melkoinen. S.O.S.-puhelu osteopaatille ja kurinpalautustahan sieltä tuli. Jumppakielto. Kaikenlaisen rasituksen kielto. Kovin ponnistus saa olla vessassa käynti. Sekin saattaa olla liikaa…

Itku on päässyt monta kertaa. Niin paljon kun olin odottanut arjen alun myötä kunnon treenien rutiinia. Viikko on ollut työntäyteinen. Olisin todella kaivannut iltaisin jumppa-nollausta. Sen sijaan olen kivun kourissa maannut sohvalla ja katsonut telkkaria. Tavallaan ihan mukavaa vaihtelua sekin. Seurana on ollut ekan kouluviikon lamaannuttama kuopus ja yllättäen esikoinen, josta olen joutunut ”aikuisuudesta” huolimatta ottamaan taas kopin. Ehkä tällä vastenmielisellä pakkolevolla olikin jokin tarkoitus. Nyt äitiä on ainakin todella tarvittu täällä kotirintamalla.

Viikkoon on mahtunut myös pizza-ilta. Jos hätkähdätte, että nytkö Raxun elämänmuutos sitten lopahti, niin ei huolta. Perhe söi peruspizzaa ja itselleni tuunasin EasyDiet-pizzatarpeista ainakin yhtä herkullisen version. Pohja hetkeksi uuniin, bolognese-kuorrutusmassaan lisäsin valkosipulia, yrttejä, paistettua jauhelihaa, tomaattia ja juustoraastetta. Ulkonäkö oli tosin vähän mössömäinen, mutta maku mainio. Eikä jälki-ähkystä tietoakaan. Muutoin olen feidaillut pussikuuriani pikkuhiljaa, syönyt reiluja salaattilounaita ja lisännyt proteiinin lähteitä ja varsinkin marjoja ja pähkinöitä aterioihin. Ne hieman ahdistavat kesähötöt vyötäisiltä on nyt selätetty. Eli korjausliike toimi.
Mutta miten ihmeessä pärjään ilman treenejä??? Mitä teen kun pinnaa kiristää ja kroppa huutaa helpotusta???

Kommentit (6)

Marika

Hei Raxu! Nauti siitä esikoisen "kotivierailusta" ja vaikka ihanasta puutarhasta! Auringon paistaessa voit vaikka heittäytyä ihan vaan palvomaan Heliosta :D Kyllä se kroppa siitä palautuu kun annat sille vähän armoa. Nähdään taas jumpissa pian! Itse olen vihdoinkin selättänyt laiskamadon ja laittanut itseni ensi viikosta lähtien taas tunneille! Kyllä kroppa osaa antaa meille osviittaa siitä mitä pitää tehdä! Aurinkoisia loppukesän päiviä sulle!!

Leena Vallin

Suosittelen kokeilemaan LymphaTouch-hoitoa kipuongelmaasi. Yst. terv. Leena Vallin (kipusairaanhoitaja Porvoosta).

Kati

Kiitti vinkistä tosta pizzasta, oon miettinyt et voiko olla hyvää, pitää testata :) Ja sit siihen pahempaan, voi ei oon t o d e l l a pahoillani sun puolesta kun nyt toi liikuntakielto. Toivottavasti pääset mahdollisimman pian jatkamaan. Hirveesti nyt voimia ja hermoja tohon tilanteeseen!!

Onnittelut myös "kurinpalautuksesta" noi pussithan on mukava ratkasu ja just tollai rennommin, että uskaltaa lisätä sitä protskua niihin. Mut näin se vaan oon että pakko heti ottaa niskasta kiinni, muuten lähtee mopo keulimaan, nimim. kokemusta hyvinkin rutkasti.

Nyt tosiaan hirveesti tsemppiä ja nauti soffailusta parhaassa seurassa :)

-Kati-

emmi

Tääl kas Katin sanoilla temppaamassa sua:)
Liikunta on niin kivaa kaikinpuolin terapeuttista,nyt
on keksittävä jotain muuta,eikö voi uida,kävellä.Voimahalit.

Katariina

No voihan iso säikähdys !!! Todella pelottavia tuollaiset oireet ja ne on pakko ottaa vakavasti ja kuunnella lääkärin ohjeita tarkkaan.

Nyt menee hetkeksi terveys kaiken hyödyllisen liikunnan edelle. Koska hyödyllinen liikunta voisi olla nyt kohtalokasta, se kannattaa jättää suosiolla jäihin.

Laita sen sijaan itsellesi hemmotteluhoitoa, suolakylpyä jaloille ja naamiota kasvoille ja ihania kesäporkkanoita suuhun. Haaveile itsesi kauas kuumalle aurinkorannalle ja leiju riippumatossa huolesi ja kipusi pois. Ajattele loppuelämääsi valmiiksi ja hemmottele lapsiasi äidin kauniilla sanoilla, supattele miehesi korvaan kivoja asioita ja katsele kaunista kotiasi. Anna aivoillesi aikaa olla ja älä ajattele mitään, puhdista itsesi syksyn putoavia lehtiä varten. Ja sun lihakset ei katoa minnekään, vaikka taukoa tulisi useampi kuukausi. Asiat, joita ei voi muuttaa, on vain parempi hyväksyä.

Sitä paremmalle se sitten taas maistuu kun pääset takaisin.

Ps.mä en ollut yhtään huolissani sun pizzasta, satunnaiset herkuttelut kuuluvat elämään, mutta tuosta kunnon ruuasta saa niin paljon enempi virtaa, että pizzat ja sipsit alkaa olla vain kaukaisia muistoja, kirsikkatomaatit ja rahka tuoreilla marjoilla voittaa 6-0. Voittoisia päiviä sinne soffan mutkaan.

raakel lignell

Hei kaikki ihanat!
Luin vähän takautuvasti teidän kommentit vasta nyt. Olette kertakaikkisen mahtavia!!! KIITOS <3

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat