Pukukopissa ennen treenejä. Kun vielä väsyttää...
Pukukopissa ennen treenejä. Kun vielä väsyttää...

Välillä on pakko puskea väkisin.

   Kummallinen viikko takana. Toisaalta hoidettuna paljon hommia ja treenejä, toisaalta tunne, että elämä vähän kalvon takana. Loppuviikosta väsytti välillä niin että ei meinannut edes käsi nousta. Pahimman väsymyksen päivänä, lähes kolmen tunnin päikkäreiden jälkeen mietin, että vaihdanko suoraan pyjamiin ja jatkan unia aamuun vai vedänkö treenikamat niskaan ja painun salille tekemään totaali-tyhjennyksen. Päädyin jälkimmäiseen. Testasin uutuus-tunnin Grit Plyo, joka kehittää räjähtävää voimaa, ponnistus-vahvuutta ja nopeutta. Totesin taas jo itselleni tutun jutun: vahvuuteni on enemmän voimassa, kestävyydessä ja sitkeydessä kuin nopeudessa ja ketteryydessä. Räjähtävyys pompussa siis saa odottaa...ehkä vuoden käskyttämisen jälkeen alkaa nopeatkin solusäikeet hermottumaan ja superpallo-ominaisuus löytymään. Ehkä... Mahtava treeni se oli jokatapauksessa ja väsymys oli puolessa tunnissa tipotiessään. Jatkoinkin energisen ohjaajan ja huippu-tiimin imussa myös Combat-tunnin. Lopputulemana siis leveä, autuas hymy, kokovartalo-ekstaasi ja virkistynyt mieli. Hikoilun ja tiukan hengästymisen ihmeitä tekevä vaikutus on uskomaton!

Toki tiedän, etten loputtomasti voi pumpata kehoa ääri-suorituksiin saadakseni helpotuksen olotilan. Muuten palaa karrelle. Mutta sopivina annoksina se on vaan niin parasta!!! Nyt tanssitreenien tiivistyessä ja lisääntyessä joudun kyllä säännöstelemään muuta jumppailua kovalla kädellä...vaikka kuinka mieli tekisi mennä nauttimaan tutusta liikkeestä omien treenikamujen kanssa ja tyhjentämään päätä. Tanssiessa kun on aivot koko ajan kuumana. 

Lauantai oli tanhuista välipäivä ja sainkin luvan perään käydä aloittamassa aamun Mäkelänrinteen Kuntostartti-tapahtumassa. Vastapainoksi tanssitreeneille valitsin jumppa-tarjottimelta kahvakuula-tunnin sekä Hot-Joogan, joka olikin taivaallista. Maltoin lopettaa siihen, kehossa ihanan lämmin, vetreä ja voimaantunut olo. 

             

Kuntostartin voimanaiset, edessä Hyvä Terveys-lehden päätoimittaja Taina Risto, takana tämänkin tapahtuman sielu - ja Raxun remppa-kirjan liikunta-asiantuntija Eija Holmala. Kuten kuvasta näkyy, Eija "pomoili" freesinä, me Tainan kanssa hikisen onnellisina jumppien päälle :-)

Tästä portista makkara-taivaaseen!

Iltapäivällä sainkin kokea jotakin ainutlaatuista: rakkaan ystäväni isä - 80-v. opetti makkarantekoa, alusta alkaen. Palvoin komeaa, ikääntyvää gentlemannia, joka rakkaudella ja pieteetillä jauhoi, maustoi, rullasi ja täytti pötkylän toisensa perään. "Perus"makkaraa, bratwurstia sekä chorizoa. Paksuja ja ohuita, pitkiä ja lyhyitä. Muovikuoreen, sian-ja lampaansuoleen. Illan hämärtyessä oli nautinto uskomaton. Tuoreempaa ja parempaa makkaraa en tule koskaan elämässäni saamaan. Kotiintuomisiksi saimme vielä pussillisen mukaan. Tänäänkin saan siis tanssi-treenien päätteeksi grilli-herkkuja! 

Alkavan viikon haaste onkin tasapainon löytäminen treenin ja levon välillä. Vika viikko ennen tanssi-ohjelman suoria lähetyksiä, paniikki alkaa nousta ja siihenkin helpoin apu olisi tappo-rääkki...mutta ehkä pitäisikin mennä vastavirtaan ja keskittyä rentoutumiseen ja lepoon. Rauhoittua. Hengittää. Nukkua.        

 Korkkareista tohjoisia jalkoja hellin taivaallisilla, uusilla Feelmaxin tossuilla. Ne ovat kevyet, joustavat, simuloivat paljasjalka-kävelyä. Kun olen ehtinyt vähän enemmän niillä tassuttelemaan, kerron fiiliksiä. 

Voikaa hyvin

Kommentit (5)

Vierailija

Kyllä noilla tossuilla passaa - nehän on ihan Supermanin viitan värisetkin :) !

Vierailija

Väsyneenä on hyvä lähteä liikkeelle, mutta kannattaa toki miettiä, minkälainen liikkuminen on tilanteeseen sopivaa. Oman kehon ja jaksamisen kuuntelu on tosi tärkeää. Rauhallinen ja pitkä kävelylenkki on monesti hyvä vaihtoehto virkistäjäksi ja kehon ja mielen huoltajaksi.

Oma kokemus on, että kovan stressin alla (työ + läheisen vakava sairastuminen) vaikuttivat kehooni niin, ettei mikään hikiliikunta tuntunut yhtään hyvälle, Tuntui pitkään, ettei voi tehdä mitään, missä syke nousee. Silloin joogasin, kävin venyttelytunneilla ja pitkillä, rauhallisislla kävelylenkeillä. Koitti sitten myös kesälomalla se aika, (kun työstressistä oli päästy ja läheinekin toipunut), että lopulta keho oikein kaipasi hikitreeniä.

Tämä opetti taas, että liikuntaa sen ehdoilla, mitä keho ja mieli kertoo.

Vierailija

Joskus voi olla niinkin, että liikuntasuoritus tuntuu etukäteen ajateltuna jopa vastenmieliseltä ajatukselta, mutta kun vaan pakottaa itsensä liikkeelle, niin jälkeenpäin kroppa kiittää ja mieli virkistyy. Varsinkin, jos mitään fyysistä ongelmaa ei ole ja vastahankaisuus lähtee korvien välistä, niin kannattaa vaan lähteä liikkeelle. Jos kuitenkin tarkoitit sitä, ettei hikiliikunta tuntunut edes jälkikäteen hyvältä, niin silloin se tosiaan on hyvä hetkeksi unohtaa.

Itse tulin tänne taas lukemaan Raxun blogia, kun tuntuu että olen käännekohdassa. Tänään takana 3 kk ja -6,2 kg. Tuntuu, että olen tienhaarassa, jossa valitsen tien: koko homma unohtuu vähitellen ja paino hiipii takaisin tai sitten jatkan sitkeästi eteenpäin. Taidanpa tämän vierailun jälkeen jatkaa vaan eteenpäin : - )

Onnea Raxulle tanssikisaan!

Kikka

 

 

Seuraa 

Olen Raakel Lignell, kulttuurin sekatyöläinen ja täysin hurahtanut elämäntaparemonttiini. Bloggaan kilojen karisemisesta, ravitsemuksesta, liikuntavimmastani ja kaikesta, mitä uusi elämäni on tuonut tullessaan.

 

Seuraa minua Bloglovinissa.

 

Katso Raakel Lignellin ja Patrik Borgin keskusteluvideot:

Onnen tavoittelu laihduttaa

Liian kiltti ei laihdu

Miksi tummaa suklaata voi syödä vain palan

Jumppahulluus pisti kehon koville

 

Kampanjasivut
Tilaa kirja Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa.

Teemat

Blogiarkisto

2013
2011
Joulukuu

Kategoriat