Näin ehkäiset muistisairauksia

Näin ehkäiset muistisairauksia

Kuva Shutterstock

Anna aivoille sopivasti näitä neljää, niin ne jaksavat muistaa.Lue koko juttu

Kommentit (5)

Muistisairaustietoharrastaja

Olipa artikkelin ratkaisuluetelo naiivi.

Tässä tulee tärkeät muistisairauksien estäjät:

- Terve veren sokerin taso. Alzheimeria kutsutaan syystäkin kolmanneksi sokeritaudiksi ja Parkinssonia neljänneksi. Ylipaino ja sokeri-viljahiilihydraattipitoinen ruokavalio rappeuttaa nopeasti.

- Terve Suoliston mikrobikanta, joka saadaan juuri noita linolipitoisia ja tulehduttavia siemenöljyjä välttämällä ja runsaalla kuidulla, jota saadaan siemenistä ja muista kasviksista.

- D-vitamiinia 100 tai senioreilla 150 mcg jotta veren taso on kuin aurinkolomalla, joka on terve taso.

- B9 vitamiinia 0.8 mg ja B6 vitamiinia 20 mg seka B12 vitamiinia 1 mg imeskeltynä.

- Liikuntaa tunti päivässä. 

Sosiaalisuus ja älyllisten tehtävien ja musiikin harrastus on hyväksi, mutta em listan asiat pitää myös tehdä.

Ennen muistisairautta aivot alkavat jo rappeutua ja ihmisestä tulee vähän höppänä. Joillakin se jää tähän mutta nyt muistisairaudet ovat kovassa kavussa laiskojen ja lihottavien elintapojen takia. Ilmeisesti kännykkäsäteilu pahentaa tilannetta. 
- istumista tehdään valtavasti ja huonossa asennossa, jolloin verenkierto päähän on hidastunut. Työistuminen pitäisi tehdä keinuvassa keskirakoisessa satulatuolissa hyvässä ryhdissä ja kaulalihakset rentoina säädettävän pöydän ääressä.
1970 luvulla vanhoissa ikäluokissa muistisairaita oli huomattavasti pienempi prosentti kuin nykyään.

Lääkärit puhuvat yleensä pötyä muistisairauksista, koska haluavat lisää potilaita. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Noin 200 000 suomalaista sairastaa muistisairautta, ja määrä on kasvussa.

Kaikki muistisairaudet ovat eteneviä ja johtavat dementiaan. Yleisin on Alzheimerin tauti, jota on noin 70 prosentilla kaikista muistisairaista. Toiseksi yleisimpiä ovat aivoverenkiertosairauden aiheuttamat oireet. Lisäksi on sekamuotoinen muistisairaus, Parkinsonin taudin muistisairaus, päihdedementia ja Lewyn kappale -tauti. 

Elämäntapahoito on tieteellisestikin todettu toimivaksi. Riittävä uni, terveellinen ruokavalio, painon ja alkoholinkäytön hallinta, aivojen aktiivinen käyttö sekä liikunta suojaavat muistisairaudelta ja ovat tärkeitä myös, kun tauti on jo todettu.

Sairauden taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus. Puhutaan myös ns. tyypin 3 diabeteksesta tiedepiireissä.

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo

Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa n. 60-100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, viljaa tai riisiä.

Ja ravintolisänä Suomessa pitää syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin (onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa) puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen terveyteen.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50 µg ja yli 10-vuotiaille 100 µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Riittävä D-vitamiinin sekä hyvien rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnalle. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiini reseptoreita.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. 

Liiku kohtuudella (ihan arkiliikunta riittää) ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo, rentoutuminen ja uni.

Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Vierailija

Statiinien on todettu lisäävän verisuonten kalkkeutumista sekä altistavan tyypin 2 diabetekselle. FDA varoitti jo vuonna 2012 statiinien haittavaikutuksista ihmisten kognitiivisiin toimintoihin. Lääkkeen todettiin aiheuttavan muun muassa muistin menetystä ja sekavuutta.

Ennen statiinilääkityksen määräämistä pitää tiedostaa, että statiini aiheuttaa myös harmaakaihia. Silmäterän kalvot tarvitsevat korkean kolesterolipitoisuuden, jotta eivät sameutuisi. Kun statiini alentaa kolesterolitasoa, silmäterän kalvon läpinäkyvyys alkaa heiketä ja harmaakaihi kehittyä. Matalan kolesterolitason vaikutus harmaakaihin normaalia nopeampaan syntymiseen on todettu sekä eläinkokeissa että ihmistutkimuksissa.

Lihaskipujen lisäksi kolesterolilääkitys vaikuttaa aivotoimintaan – Aivojen magneettikuvaus paljasti merkittävän eron aivotoiminnassa ennen statiinien käyttöä ja käytön aikana.

Tanskalaistutkimus kertoo statiinin aiheuttamista hermostosairauksista. Sen mukaan statiinia korkeintaan kaksi vuotta käyttäneillä oli 14-kertainen riski saada ääreishermostosairaus verrattuna niihin, jotka eivät käytä statiinia. Kun statiinin käyttö oli jatkunut yli kaksi vuotta, riski nousi 26-kertaiseksi.   Lähde: Statiinin uhrit, Atar, 2013

Vierailija

Sen lisäksi että vanhuksia törkeästi ylilääkitään heitä myös aliravitaan.

Suomessa olisi huomattavan paljon vähemmän vanhussairauksia, jos ravitsemus olisi hyvää. 

Tuotantoeläimet saavat vain kuumentamatonta ja täysipainoista ravintoa ja runsaasti kivennäissuoloja vitamiineineen eli ravintolisiä. Sellaista karjankasvattajaa pidettäisiin täysin pöhkönä joka syöttäisi niin vajaaravinteista, puhdistettua ja kuumennettua ravintoa karjalleen kuin me ihmiset syömme, ei antaisi ravintolisiä ja kun karja sairastaa kutsuisi eläinlääkäriä, joka määräisi tarvittavia pakollisia lääkkeitä. Näinhän me ihmiset itsellemme teemme. Se taas johtuu siitä että sairaiden hoitaminen on monille (erityisesti lääketeollisuus) hyvä liiketoimi, mutta terveys ei.

Sen lisäksi että vanhusten ruoka on huonoa eli vajaaravinteista he eivät myöskään saa tarvitsemiaan ravintolisiä. D-vitamiinia 100  µg , magnesiumia, kalan Omega-3 rasvahappoja (EPA ja DHA), folaattia 800 µg, B-vitamiineja (B1, B2, B3, B5, B7 ja B12) ja riittävästi Seleeniä, E-vitamiinia, Sinkkiä ja Jodia, olisivat terveyteen ja hyväkuntoisuuteen erittäin tärkeitä. Mikä hoitokoti tai muu laitos antaa näitä? Tuskin yksikään. 

Heikentyneiden vanhusten eläkkeetkin menevät suurelta osin sairauskuluihin. Näin törkeä hyväksikäyttö vain jatkuu muka asiantuntijoiden myötäsiunauksella. 

Sama ongelma on kaikessa laitosruokailussa (koulut, päiväkodit, sairaalat ja jopa työpaikkaruokalat). Laitosruokailussa yleensäkin "laatu" on sitä että ruuassa on vähän kasviksia, hyviä rasvoja ja proteiinia. Mitä siitä että ruoka ei ole ravitsevaa tai energia tulee lähes pelkästään hiilareista ja haitallisista siemenöljyistä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat