Kommentit (1)

Vierailija

Itselläni pitkittynyt stressi, se että elämäntilanne oli liian kuormittava, johti unettomuuteen joka pahensi stressiä. Siihen kun lisättiin laiska itsekäs mies, sekä oma täydellisyyden tavoittelu omassa toiminnassani, niin olinkin jo aika pohjalla.
Raivosin pikkuasioista. Mies jätti. Suku alko auttaa lastenhoidossa itse hankin apua unettomuuteen. Ja nyt olo on paljon parempi. Edelleen toki tempperamenttinen kuin olen saatan välillä suuttua niin että huudankin, mutta entä sitte, eipä nuo 11v ja 15 v nuoret asiasta hätkähdä, vanhempi joskus on huomauttanut että oot vissiin nukkunu huonosti. Yleensä siinä vaiheessa tulee todettua että totta niin olenkin,anteeksi. Ja homma on sillä selvä.
Aiemmin otin todella raskaasti jos menetin hermoni.. sit tajusin että ei mun tarvii olla täydellinen, hyvä riittää. Joskus saa ärsyyntyä eikä kukaan siihe kuole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat