elämän muutos

Vierailija

olen 20 vuotias nainen ja aloittanut opiskelut lähimmässä kaupungissa kotipaikkakunnaltani.Käyn viikottain kotipaikkakunnalla mutta mulla on ihan hirveä ikävä kotiin ja kotipaikkakunnan ihmisiä . täällä on niin yksinäinen olo ja kokoajan omissa maailmoissa etten pysy opiskelussakaan ollenkaan mukana eikä koulusta ole tullu kavereita. Poikaystävän kanssa kyllä asun mutta hän on niin paljon töissä.. mitä voisin tehä ko täällä olo ahdistaa? muuttaa kotipaikkakunnalle josta vanhat ystävät on kuitenki lähteny? :( itsenäistymään pitäis alkaa mutta tuntuu ettei se onnistu vaikka olen 20v

Kommentit (5)

Vierailija

Muistan omalta opiskeluajltani, että en ollut koskaan elämässäni ollut niin yksinäinen kuin ekana syksynäni. Ajattelin myös usein, että paluu vanhaan olisi helpoin ratkaisu. Kuitenkin jo alkutalvesta elämä muuttui. Sain uusia ystäviä, kun menin mukaan järjestötoimintaan. Muista että ystävystyminen ei tapahdu hetkessä. Nyt jälkeenpäin ajatellen tuo opiskelun alun yksinäisyys teki hyvää. Aloin aivan toisella tavalla arvostaa seuraa, ja olen sen jälkeen pitänyt huolen, etten jää yksin ellen sitä itse halua. Joten yritä jaksaa, kaikki muuttuu paremmaksi.

Vierailija

Onko aivan hullua miettiä vaihtoa korkeakoulusta ammattikouluun samalle alalle? eihän kaikista ole kertakaikkiaan lukemaan niin paljon.. itse olen ujo ja mietin että voinko työskennellä edes alalla, mutta ala on ainoa joka sisällöltään kiinnostaa. opiskelu olis keveämpää mutta tulevaisuutta ajatellen luultavasti huonompi vaihtoehto, toisaalta voihan aina kouluttautua sitten lisää kun on kypsempi ja varmempi omasta tekemisestä? :/ elämän tilanne tuntuu nyt vain tosi hankalalata että pitäiskö nyt vain olla tekemättä hätiköityjä päätöksiä ?..?

Vierailija

Pohditko vielä tätä juttuasi vai joko olet tehnyt ratkaisusi asian suhteen? Olet varmasti jo saanut monenlaisia neuvoja mutta tässä vielä yksi.
Olen kohta viisikymppinen, paljon kokenut ja elämää nähnyt "täti".
Ja uskallan antaa vinkin; EI OLE YHTÄÄN HULLUA VAIHTAA AMMATTIKOULUUN jos sinusta siltä tuntuu!!! Nyt voit hankkia ammatin ja perustutkinnon, et jää ihan tyhjän päälle kellumaan.l Saat alalta työkokemusta ja voit todeta onko tämä sinun juttusi. Jos tykkäät alasta niin aina voi opiskella lisää. Jos taas toteat että väärä ala, ei ollenkaan oma juttu, niin et ole satsannut liikaa vaan voit vaihtaa alaa ja tehdä jotain uutta.
Olen itse monen tutkinnon kautta löytänyt oman juttuni ja nyt tiedän että on kannattanut uskaltaa. Akateeminen tutkinto ei ole itseisarvo elämässä, vaan tyytyväisyys siihen mitä tekee.
ONNEA ja uskallusta sinulle nuori ihminen! Ole rohkea ja toteuta unelmasi. Perustutkinnon jälkeen koko maailma on auki, avaa siipesi ja lennä!!!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat