Kommentit (3)

Vierailija

Onko lihavuusleikkaus tehokkain hoito diabetekseen?

Ei ole. Ei voida leikata 1/2 miljoonaa suomalaista II-tyypin diabeetikkoa.

Lähes 100% on ehkäistävissä elintavoilla ja jo sairastuneet saavat sairautensa remissioon.

Jatkuva liika hiilihydraatti väsyttää haiman ja lopputuloksena on II-tyypin diabetes, painosta riippumatta (näennäisesti hoikallakin voi olla runsaasti tulehdusta aiheuttavaa sisäelinrasvaa).

Lisäämällä hyvien proteiinien, rasvojen ja kasvisten määrää kaikki pystyvät ehkäisemään II-tyypin diabeteksen ja myös kaikki pääsevät siitä eroon ruokavalion avulla. Diabeteksen taustalla on vääränlainen bakteerikanta suolistossa, ja ne muodostavat toksiineja, jotka sitoutuvat tiettyihin geeneihin, joka aktivoi immuunipuolustusta. Myeloperoksidaasin määrä lisääntyy myös huomattavasti, mikä aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen verisuonen sisäseinämään ja aiheuttaa myös kolesterolin hapettumisen. Immuunipuolustus myös aktivoituu ja luurankolihasten aineenvaihdunta heikkenee. Tämä prosessi on taustalla diabeteksen ja aika monen muun autoimmuunisairauksen taustalla. Ennaltaehkäisevää lääkettä ei tarvita vaan oikeanlaista ravintoa.

Tunnetut geenivariantit selittävät nyt vain 10–15 prosenttia II-tyypin diabeteksesta. Epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan. Luonnollisesti genetiikka vaikuttaa esimerkiksi sairauksien esiintyvyyteen, mutta järkevällä ruokavaliolla voidaan joidenkin arvioiden mukaan ”ohittaa” jopa 80 % perintötekijöistä.

Suomessa on n. puoli miljoonaa II-tyypin diabeetikkoa.  II-tyypin diabeteksen arvellaan tuplaantuvan nykyisestä 500 000:sta miljoonaan ihan lähivuosina. Luku on järkyttävä. Siis eihän meillä ole juurikaan yhtään tervettä ihmistä, kun tohon miljoonan lisäksi lasketaan moni muukin sairaus, joka olisi hoidettavissa ja ennaltaehkäistävissä ravinnolla.

Jotain tarttis tehdä eri tavalla kuin tähän asti on tehty.

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. 

Huono ruokavalio aiheuttaa nykyään enemmän terveyshaittoja kuin fyysinen liikkumattomuus, alkoholi ja tupakka yhteensä, kertovat tutkijat urheilulääketieteelliseen British Journal of Sports Medicineen kirjoittamassaan pääkirjoituksessa.

Moni kärsii tietämättään myös erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä sydämen ja luuston hyvinvoinnille. 

Ruokavaliohoito ei tuota mitään, mutta lääkkeet tuottaa. Lääkärit ovat nykyisin pelkkiä pilleriautomaatteja kiitos Käypähoito-ohjeiden.

Hyvällä ruokavaliolla, arkiliikunnalla, riittävällä levolla, rentoutumisella, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen terveydenhoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan.

D-vitamiini on erittäin halpa ja hyvä keino edistää terveyttään. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kroonisesta D-vitamiinin puutteesta ympäri vuoden ja läpi elämän. D-vitamiinin puutos lisää riskiä sairastua II-tyypin diabetekseen. Riittävä D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä. Elimistön D-vitamiinitaso, joka täytyy saavuttaa insuliiniherkkyyden parantamiseksi, on vähintään 80 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseksi aikuinen tarvitsee 50-100µg D-vitamiinia päivässä eli ravinnon muutama mikrogramma D-vitamiinia päivässä ei riitä. Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee II-tyypin diabeteksen riski 25–40 %.

http://personal.inet.fi/koti/magge/diabetes2.htm

.

Vierailija

Ylensyönti on psyykkinen sairaus, johon ei auta, jos leikataan vatsa ja näinollen "pakotetaan" ihminen syömään vähemmän. Jenkeissä tehtiin joskus tutkimus ja lihavuusleikatuista suurin osa oli parin vuoden päästä alkoholisteja tai muiden päihteinen suurkäyttäjiä, koska ne psyykkiset ongelmat, joihin ennen ylensyötiin eivät poistuneet vatsan leikkauksella. 

Lisäksi moni lihoo takaisin, kun maha pikkuhiljaa taas venyy.

Kustannustehokkain hoito olisi ryhmäterapia ylensyömisestä kärsiville. Lisäksi lihavuusleikkauksen jälkeen pieni vatsalaukku täytyy täyttää ravintorikkaalla aidolla ruualla. Tätä aitoa ruokaa voi alkaa syömään jo ennen leikkausta, ja laihtua ja välttää leikkkauksen. Ja lisäksi joutuu imeytymisongelmien takia syömään purkista vaikka mitä ravinnetta. Kauanko pysyy terveenä?  

 ja näinollen ruokavaliosta jätetään pois viljat, peruna, riisit ja sokerit. Tätä ruokavaliota kutsutaan vähähiilihydraattiseksi ruokavalioksi eli VHH. 

VHH (vähähiilihydraattinen ruokavalio, jota myös karppaukseksi kutsutaan) on yli 200 vuotta vanha ruokavalio, jolla saa verensokerin hallintaan, ihminen laihtuu, pysyy hoikkana ja energisenä sekä  pääsee eroon elitapasairauksien oireiden hoitoon käytetyistä "turhista" lääkkeistä (kolesteroli, verenpaine, närästys, nesteenpoisto, II-tyypin diabeteslääkkeet jne...). Media ja virallinen taho sekä heidän edustajansa (mm. viralliset ravitsemusterapeutit) virheellisesti väittävät, että VHH olisi rasva- ja/tai proteiinidieetti, jossa syödään elimistön tarpeisiin nähden liikaa rasvaa ja/tai proteiinia, vaikka näin ei ole.

Miksi?

Kirjastosta löytyy mm. lääkäri Antti Heikkilän kirjoja, joista voi mennä katsomaan, mitä syödään VHH ruokavaliossa. Mutta tämän VHH ruokavalion voi aloittaa jo ennen leikkausta ja näinollen välttää koko leikkauksen.

Leenukka*

Onko lihavuusleikkaus tehokkain hoito diabetekseen - tuskin, koska se on liian iso operaatio massoille, mutta ainakin yksilölle se on tehokas. Olen käynyt sen läpi kolme vuotta sitten ja minusta on meitä lihavuusleikattuja loukkaavaa leimata siihen turvautuneet psyykkisesti sairaiksi. Lihavuusleikkaukseen pääsyyn on tiukat kriteerit. Se on viimeinen keino, kun kaikki muu on kokeiltu. Se tehdään ihmisille, jotka ovat jo monin tavoin yrittäneet ilman pysyvää tulosta. Sitä ennen jokaisen pitää laihduttaa tiukalla dieetillä 5 - 10% painostaan. Leikkausta ei tehdä, jos taustalla on syömishäiriö. 

On myös aikamoinen huitaisu kirjoittaa, että suurin osa leikatuista on parin vuoden päästä alkoholisteja tai päihteitten suurkäyttäjiä. Ei ole. Ei ainakaan Suomessa. Olen vertaisryhmien kautta itse tekemisissä suuren joukon kanssa ja seuraan kyllä alan artikkeleita ja tieteellisiä julkaisuja tarkasti.

Oma tarinani on alkanut kauan sitten. Normaalipainoisesta lukiolaisesta vähitellen stressaavien työvuosien, viiden raskauden ja kiireisen elämän kautta noin 40 kilon ylipainoon. Pieni, jatkuva painonnousu, noin 1 - 2 kg vuodessa ja raskauksien aikana vähän enemmänkin, ei vain talttunut hyvistä yrityksistä huolimatta. Lopulta matkassa olivat diabetes, verenpaine ja uniapnea ja BMI 41. Syytä en ymmärtänyt, mutta yhteiskunnan kustantama terveydenhoitojärjestelmä ei kaikesta huolimatta kelpuuttanut edes leikkausjonoon. Jälkeen päin kuulin, että lähettävä lääkäri ei ollut raportoinut uniapneaa. Olin liian terve! Lainasin rahat ja hankin leikkauksen yksityisesti. Lähes kymppitonnin uhraus ei ollut liikaa terveydestä.

Nyt olen terve. Painoindeksini on normaali, verensokeri on normaali. Jaksan liikkua lastenlasten kanssa, kävellä parinkymmenen kilometrin päivätaipaleita, pyöräillä kymmeniä kilometrejä päivässä, uida, kuntoilla ja nauttia luonnosta. Syön maittavaa, terveellistä ruokaa. Ruokavaliooni kuuluvat hyvät rasvat (avokado, pähkinät, siemenet, öljyt), vähärasvaiset proteiinit, marjat, hedelmät, vihannekset ja juurekset, kokojyvävilja. Annosten koko on normaalia pienempi, mutta kohtuullinen.  Varmuuden vuoksi myös lääkärin suosituksesta kalkkia ja vitamiineja. Parasta on hyvä olo ja terveyden tunne. Uskon saaneeni useita terveitä vuosia lisää. 

Olen ihan samaa mieltä kaikkien terveysintoilijoiden kanssa: Ylipainoa vastaan pitäisi taistella mieluummin ennalta ehkäisevästi. Siitä huolimatta en missään tapauksessa suostu siihen, että meitä kaikkemme tehneitä syyllistetään leikkaukseen hakeutumisesta ja kuvitellaan, että olemme laiskuuttamme tarttuneet johonkin helppoon ratkaisuun. Arvatkaapa miksi en ole kertonut leikkauksestani kuin aivan lähipiirille? Haluan nauttia kovalla hinnalla ja isolla työllä saavuttamastani terveydestä ilman jatkuvaa puolustautumista. Hyvin harvoin osallistun edes mihinkään keskusteluun asiasta. Tsemppiä muille leikatuille! 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat