puolison masennus

Vierailija

Olemme olleet naimisissa lähes 25 v. Mieheni sairastui masennukseen yli vuosi sitten. Olen pyrkinyt tukemaan häntä hyvin paljon, mutta välillä minäkin väsyn. Hän on edistynyt toipumisessaan aika hyvin. Hänellä on lääkitys, jota pitää jatkaa vielä ainakin vuoden. Nyk. tilanne on muuttanut myös suhdettamme monin tavoin. Yhtenä uutena asiana on se, että on vaikea tottua elämään parisuhteessa, jossa ei ole enää läheisyyttä eikä seksiä. Lääkkeet vaikuttavat potenssiin, mutta eihän niiden kait pitäisi viedä läheisyyden tarvetta.
Olen yrittänyt muutaman kerran herättää keskustelua aiheesta, mutta mieheni sanoo vaan, että lääkitys tekee hänet tällaiseksi, koita kestää. Onko muilla kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta? Miten olette selvinneet?

Kommentit (1)

Vierailija

Itse masennuksen sairastaneena voin sanoa,että masennus sairautena aiheuttaa eristäytymistä ja tunteiden "köyhtymistä".Aika itsekeskeinen tauti kyseessä,tulee tuijoteltua omaa napaa,eikä juuri muut tule mieleen.Se johtuu siitä,että tauti todellakkin imee kaiken elinvoiman,on ikääkuin kaaosmaisessa,mustassa pallossa sisällä,josta sitten yrittää kaikin voimin ulos.Hienoa kuitenkin,että olet jaksanut toista tukea,kaikki eivät siihen kykene.Myös sellaisen olen huomannut,että kun sitten jonain kauniina päivänä valoa alkaa näkyä,tunteille muita kohtaan tulee taas tilaa,niin lähestyminen toista kohtaan ei olekkaan välttämättä ihan helppoa.Vaatii rohkeutta ja avoimmuutta,joutuu tavallaan uudestaan opettelemaan yhdessäoloa.Kuitenkin kannattaa vähän vaatiakkin toiselta asioita ja vastuunottoa parisuhdeasioissa,ja tuoda tarpeensa esille selkeästi,kun huomaa toisen olevan jo vahvoilla taudin kulussa.Ja onhan sitä parisuhdeterapiaakin tarjolla,jos niikseen tulee.Lääkityksestä en osaa sanoa,koska en ole niitä käyttänyt kuin hetken ajan.Mutta varmasti vaikuttavat,enempi tai vähempi,ihan kaikkeen.Voimia sinulle ja kaikkea hyvää jatkossa :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat