Meneekö meiltä kaikilta muisti?

muistisairaus muisti dementia

Muistisairausepidemia uhkaa meitä kaikkia. Mitä jokainen voi tehdä aivojensa suojaamiseksi? Vastaamassa asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu THL:stä.Lue koko juttu

Kommentit (3)

Vierailija

Onko kyseessä III-tyypin diabetes eli elintapasairaus? Näin ainakin tämänhetkinen tukimustieto kertoo.

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo.fi

Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- D- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, kylmäpuristettuja kasviöljyjä (oliiviöljy, kookosöljy, vehnänalkioöljy), pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa lähes 100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa tai riisiä.

Ja lisäravinteena pitää syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen toimintaan.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Riittävä D-vitamiinin saanti sekä hyvin rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnoille. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiinireseptoreita.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. 

Liiku kohtuudella ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo ja uni.

Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Vierailija

Sairauden taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus.

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo.fi

Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- D- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa lähes 100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, viljaa tai riisiä.

Ja ravintolisänä on hyvä syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen toimintaan.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg päivässä ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg päivässä. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Riittävä D-vitamiinin sekä hyvien rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnoille. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiini reseptoreita.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. 

Liiku kohtuudella (ihan arkiliikunta riittää) ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo, rentoutuminen ja uni.

Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Kuulostiko liian helpolta?

Asiantuntija

Kirjoittajan ja "Vierailijan" tietoja pitää vähän täydentää.
Omega 3 rasvojen, fosfolipidien ja D-vitamiinin ohella tärkein suolistoa suojaava asia on normaali verensokerin tason.

Sohvissa istuvat ja hiilihydraatteja nassuttelevat eläkeläiset hankkivat itselleen tämän "kolmannen sokeritaudin" ihan tietämättömyyttään tai ajattelemattomuuttaan, tietysti ylipainon lisäksi.
Jo vuosikymmeniä ennen varsinaista muistisairautta (ei koske parkinssonia), henkilön muisti, uuden oppiminen, henkinen virkeys, liikentoiminnot ja muut aivotoiminnot ovat jo alkaneet havaittavasti rappeutua.

Nykytiedon mukaan suoliston tulehtuneisuus, joka johtuu pääasiasta liian vähänstä kuidusta, stressistä, ruuan lisäaineista, D-vitamiinin puutteesta, liikunnan puutteesta, kasassa istumisesta (ruoka ei suolessa liiku) ja muistakin hivenravinteiden puutteesta, muodostaa suuren riskin sekundäärisesti myös aivojen terveydelle. Perinteisellä elintavoilla elävillä Japanin Okinavanaisilla ei ole dementiaa juuri ollenkaan, vaikka eläisivät 100 - vuotiaiksi, mutta heilläkin sitä esiintyy aivan muiden tapaan, kun ovat muuttaneet läntisiin teollisuusmaihin (kuten Suomi) ja omaksuneet näiden huonot elintavat.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat