Suojaudu flunssaviruksilta tehokkaasti
klo 20:58 | 14.1.2018
Pitääkö flunssavirukset loitolla D-vitamiini, probiootit vai tulehduskipulääke? Kysyimme asiantuntijalta, miten flunssaa kannattaa ehkäistä.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras flunssan torjuja on valkosipuli on pitkäaikanen kokemus
Altistumme viruksille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen.
Miksi kukaan ei kerro syksyllä, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan? Ai niin, siitä ei saa rahaa eikä vetäviä klikkiotsikoita.
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.
90 prosenttia ihmisen vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa. Kunnon ruokaa ja riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.
Keuhkokuume on yleisin influenssan mahdollinen jälkitauti. Keuhkokuumeen saa myös ilman influenssaa. Se voi olla kohtalokas, jos tupakoi tai on muuten heikko vastustuskyky. Tupakoitsijan keuhkot ovat vaarallisen myrkyttyneet tupakassa olevista myrkyistä, että mahdolliset antibiootit eivät keuhkokuumeen bakteereihin välttämättä tehoa. Siten ihminen kuolee keuhkokuumeeseen, vaikka itse syyllinen on tupakointi ja huono vastustuskyky.
2.
Brittitutkijat ovat selvittäneet urheilijoiden D-vitamiinistatuksen yhteyttä ylähengitystieinfektiohin. Tutkimukseen osallistui 225 urheilijaa, joiden verestä mitattiin S-D-25 4 kk:n talviharjoittelukaudella. Urheilijat jaettiin S-D-25:n perusteella kolmeen ryhmään: alle 30 nmol/l (vakava puutostila), 30-50 nmol/l (puutostila) ja yli 120 nmol/l (normaali). Mitä pienempi S-D-25, sitä useammin oli infektioita ja sitä kauemmin ne kestivät. Urheilijan ihanteellinen S-D-25 lienee > 120 nmol/l. Sen saavuttaminen edellyttää Suomessa yleensä 50-100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä.
He CS, Handzlik M, Fraser WD et al. Influence of vitamin D status on respiratory infection incidence and immune function during 4 months of winter training in endurance sport athletes. Exercise Immunology Review. 2013;19:86-101.
2.
Nyt flunssakautena kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että saa riittävästi D-vitamiinia. Matalat D-vitamiinitasot on tutkimuksissa yhdistetty suurempaan flunssan ja influenssan riskiin. D-vitamiini on ehkäissyt ylähengitysteiden infektioita sellaisissa tutkimuksissa, joissa tutkittavien alkutilanteen D-vitamiinitasot ovat olleet matalia.
Japanilaisilla koululaisilla, jotka saivat 30µg D-vitamiinia päivässä, oli 42 prosenttia pienempi influenssa A:han sairastumisen riski verrattuna lumevalmistetta saaneisiin:
Urashima M, et al. Randomized trial of vitamin D supplementation to prevent seasonal influenza A in schoolchildren. Am J Clin Nutr 91:1255-1260.