Vitamiineilla taistoon väsymystä vastaan

klo 21:01 | 13.3.2018
Vitamiineilla taistellaan suurta pimeän kauden peikkoa, väsymystä vastaan. Reilu puolet Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä monivitamiinia.Lue koko juttu
Vitamiineilla taistellaan suurta pimeän kauden peikkoa, väsymystä vastaan. Reilu puolet Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä monivitamiinia.Lue koko juttu
Ladataan...
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta tulee jos ravinnossa on liian vähän Seleeniä, Jodia, Sinkkiä, Kuparia, Magnesiumia sekä D-vitamiinia. Näiden hivenaineiden ja D-vitamiinin puute on yleistä suomalaisilla. Pelkästään D-vitamiinin puutostila voi johtaa kilpirauhasen autoimmuunisairauden syntyyn.
Suomalaisten jodin saanti ravinnosta on vähentynyt lähes kolmannekseen siitä, mitä se oli parhaimmillaan 1960-luvulla.
Jodin puutostilat aiheuttavat terveysongelmia lähes kaikkialla maailmassa. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että koko maailman väestöstä noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia.
Eli ei nää sairaudet ihan taivaasta tipu. Toki on sairauksia, joihin ei voi edes ravinnolla vaikuttaa, mutta ne eivät ole lisääntyneet.
Raudanpuuteanemian ja D-vitamiinin puutostilan oireet sekoitetaan usein kilpirauhasen vajaatoiminnan oireisiin, joten vaadi näiden mittaus. ÄLÄ syö rautaa ilman todettua anemiaa ja varastoraudan seurantaa.
Näiden kuukausihinnaksi tulee alle 10 euroa, joten ei ole rahasta kiinni terveyden ylläpito.
Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä. Myös ravintoainepuutoksista johtuvia oireita ja sairauksia hoidetaan yleensä lievittämällä oireita haitallisilla lääkkeillä, kun pitäisi hoitaa oireen syytä. Elämme 2000-lukua ja sairauksien hoito on monesti kuin keskiajalta.
Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksista parantumisten ja immuunivasteen kanssa.
Toki lääketiede on kehittynyt huimasti viimeisen 100 vuoden aikana ja moni sairaus joka ennen tappoi, pystytään tänä päivänä ehkäisemään tai parantamaan.
Esim. saadakseen ravinnosta riittävästi pitkäketjuisia Omega 3 rasvahappoja (EPA ja DHA), pitäisi rasvaista kalaa syödä 4 annosta joka viikko.
D-vitamiinia saadakseen pitäisi asua päiväntasaajalla ja olla päivällä iho paljaana auringossa. Eli käytännössä ravintolisänä täytyy aivan kaikkien syödä D-vitamiinia.
Kolmasosa hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii ajoittain raudan puutteesta. Lapsista joka neljäs.
Folaatin puute on yleistä kaikissa ikäryhmissä.
B12-vitamiinin puutteesta kärsii joka viides 50 vuotta täyttänyt.
Noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia.
K2-vitamiini on tärkeä luustolle ja verisuoniterveydelle.
Noin 30 % ei saa tarpeeksi magnesiumia.
Hankkikaa labrakokeilla tietoa vitamiinien tasoista ja niin selviää paljonko ja mitä pitää purkista ottaa.