Voiko vitamiineilla nujertaa flunssan?
klo 21:24 | 7.3.2018
C-vitamiini kantaa mainetta flunssan hätistäjänä. C-vitamiinilla ei kuitenkaan ole todettuja vaikutuksia viruksiin. Sen sijaan sinkistä taitaa olla flunssaviruksille vastusta.Lue koko juttu
Ei ole tarvinnut sairastaa flunssia,kun olen käyttänyt seuraavanlaisia vitamiineja ja antioksidantteja päivittäin.
C-vitamini (1000 mg),B12 (600 µg),B6 (23 mg),D-vitamiini (125 µg),B1 (40 mg),B2 (28 mg),B3 (80 mg),B7 (80 µg),B5 (45 mg),Folaattia (400 µg),Magnesium (375 mg),Alfalipoiinia,Astaksantiinia (4 mg),Seleeniä ja omega-3.Että tällainen sekoitus.Verikokeissa maksa-arvot kohdallaan D-vitamiini verestä mitattuna 97 nmol/l ja S-B12-TC2 175 pmol/l.
Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen.
Miksi kukaan ei kerro, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan?
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.
90 prosenttia ihmisen vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa. Kunnon ruokaa ja riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.
Keuhkokuume on yleisin influenssan mahdollinen jälkitauti. Keuhkokuumeen saa myös ilman influenssaa. Se voi olla kohtalokas, jos tupakoi tai on muuten heikko vastustuskyky. Tupakoitsijan keuhkot ovat vaarallisen myrkyttyneet tupakassa olevista myrkyistä, että mahdolliset antibiootit eivät keuhkokuumeen bakteereihin välttämättä tehoa. Siten ihminen kuolee keuhkokuumeeseen, vaikka itse syyllinen on tupakointi ja huono vastustuskyky.
Ei ole tarvinnut sairastaa flunssaa 4:ään vuoteen kun olen ottanut joka syksy influenssa rokotteen. Lisäksi, jos kurkku tuntuu vähänkin karhealta, otan Wick DayMed kompi -jouman. Sitä saa tilattua Amazon.de verkkokaupasta. Aiemmin oli flunssa joka talvinen riesa.
Influenssa ja flunssa ovat eri sairauksia.
Jos syö monipuolista kotiruoka, vaan D-vit n. 100µg riittää, kesällä vaan vanhuksille ja sisätilassa oleskeville.
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille ja oireille.
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta tulee jos ravinnossa on liian vähän seleeniä, jodia, rautaa, sinkkiä, magnesiumia sekä D-vitamiinia. Näiden hivenaineiden ja D-vitamiinin puute on yleistä suomalaisilla. Pelkästään D-vitamiinin puutostila voi johtaa kilpirauhasen autoimmuunisairauden syntyyn.
Suomen väestöstä noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia, rautaa ja seleeniä.
Eli ei nää sairaudet ihan taivaasta tipu. Toki on sairauksia, joihin ei voi edes ravinnolla vaikuttaa, mutta ne eivät ole lisääntyneet.
Raudan ja D-vitamiinin puutostilan oireet sekoitetaan usein masennukseen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan oireisiin, joten vaadi näiden mittaus. ÄLÄ syö rautaa ilman todettua raudan puutosta ja varastoraudan (ferritiini) seurantaa.
Näiden kuukausihinnaksi tulee alle 10 euroa, joten ei ole rahasta kiinni terveyden ylläpito.
Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä. Myös ravintoainepuutoksista johtuvia oireita ja sairauksia hoidetaan yleensä lievittämällä oireita haitallisilla lääkkeillä, kun pitäisi hoitaa oireen syytä. Elämme 2000-lukua ja sairauksien hoito on monesti kuin keskiajalta.
Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksista parantumisten ja immuunivasteen kanssa.
Toki lääketiede on kehittynyt huimasti viimeisen 100 vuoden aikana ja moni sairaus joka ennen tappoi, pystytään tänä päivänä ehkäisemään tai parantamaan.