Eikö flunssa helpota? Eroon puolikuntoisuudesta
klo 20:41 | 26.2.2018
Miten katkaista flunssaputki ja pysyä terveenä? Immunologian professori Seppo Meri ja virusopin professori Ilkka Julkunen vastaavat.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen.
Miksi kukaan ei kerro, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan? Ai niin, siitä ei saa rahaa eikä vetäviä klikkiotsikoita.
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.
90 prosenttia ihmisen vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa. Kunnon ruokaa ja riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.
Yksi tärkeä asia puolustuskyvyn parantamiseen on maitohappobakteerit, joka unohdetaan melkein joka artikkelista.
Syömällä niitä säännöllisesti, vaihdellen tuotemerkkejä, olen saanut vastustuskykyäni nousemaan huomattavasti aikaisempaan verrattuna, jolloin olin jatkuvasti hengitysteiden tulehduskierteessä. Söin lääkärin määräämiä tulehduskipulääkkeitä niin paljon että sain vatsahaavan.
Nykyään syön sekä D-vitamiinia että probiootteja päivittäin enkä sairasta flunssia tai vatsatauteja kuin ehkä kerran vuodessa jonkun.
Syöthän D-vitamiinia?
Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia (onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa) saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.
EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.
Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.
Normaali apteekin tai marketin probiootti kasvatetaan suojatusti laboratoriossa, pakastekuivataan ja laitetaan makeutusainetta evääksi imeskelypilleriin. Seurauksena on melkoinen "die off rate", eli lukema paljonko bakteereista on kuollut siinä vaiheessa kun laitat sen suuhun, verrattuna valmistushetkeen. Usein tämä on jopa 90%. Saat siis vain 10% "elossa" olevia bakteereita jotka ottavat kovasti turpaan vatsahapoiltasi eivätkä pääse ohutsuoleen asti elävinä. Apua näistä ei ole.