Näyttää siltä, että karppaus on hyvä laihdutuksen aloittaja mutta huono lihomisen vastustaja?
Näyttää siltä, että karppaus on hyvä laihdutuksen aloittaja mutta huono lihomisen vastustaja?
klo 10:26 | 12.12.2011
Millä perusteella Hyvä Terveys -lehti väittää että karppaus olisi huono lihomisen vastustaja? Onko tästä jotain tutkittua tietoa? Mikäli henkilö pudottaa painoa karppaamalla ja pitäytyy järkevässä karppauksessa myös painonlaskun jälkeen, niin ei henkilö siitä mihinkään takaisin liho.
Joo, oli kyllä ihme propagandaa.
Kyllä mielestäni onkin todella käsittämämöntä, että täysijärkisten karppaajaihmisten kokemuksia ja mielenilmauksia pyritään kaikin mahdollisin keinoin mollaamaan!
En halua kuulla sanaakaan enää jatkossa Matti UUsituvan ja Ursula Schwabin kaltaisten aatteensa prostituoineiden ihmisten suista! Ihmisten todellinen terveys ja hyvinvointi on jossain muualla kuin korruptoituneen Itä-Suomen yliopiston syväkurkkujen lausunnoissa!
Ja please! Jättäkää medikalisointiproffat minusta jatkossa väliin, kun vaaditte ihmisiä lakisääteisiin terveystarkastuksiin! Saattaapi hyvinkin sattua, että teen teitä - valkkotakkisia kukkoja - vastaan Valvira-kantelun!
Alkuperäinen viestiketjun aloittaja tässä. Mieheni on nyt karpannut elokuusta saakka ja paino on pudonnut 13 kiloa. Juuri työpaikan labratulokset saanut käsiinsä ja työterveyshoitajankin mukaan hänellä on käsittämättömän hyvät arvot kaikilta osin. Aikoo mennä ensi vuonna otattamaan vertailutulokset.
Ja meille ei ole ostettu pakettiakaan voita karppauksen takia eikä karppauksen aikana, joten kaikki voipulasta karppaajia syyttävät voivat etsiä syyllisiään muualta.
Joo, voipulasta syytetään karppeja. Miksi? Eiväthän ei-karpit edes saa syödä voita, sillä virallisterveellinen uskonto kieltää sen syntinä. Heidän pitäisi itse asiassa olla karppaajille kiitollisia, mikäli uskovat että voin saatavuus on heikentynyt karppaamisen takia. No niinhän se onkin. Oikea ruoka on taas tulossa muotiin, joten sen polkumyynti on ohi ja riistohinnoittelu edessä.
Voisin kuitenkin suositella myös sinulle voin syömistä. Jos syö kovin vähän hiilihydraatteja, tarvitsee paljon rasvaa, kuten tiedätkin. Ja suuri määrä rasvaa, mikäli merkittävä osa ei tule voista, tarkoittaa käytännössä sitä että tulee käytettyä liikaa ohuita siemenöljyjä. Tämä taas johtaa valtaviin määriin ns. omega-6-rasvoja, joilla on tulehdusta edistävää vaikutusta. Tyydyttynyt rasva kuten voi on turvallinen tapa saada energiaa ja välttää pehmeiden öljyjen liikakäyttöä.
Karppauksesta tehty uusi tutkimus - käy katsoon linkit täältä - http://www.laihduttaminen.com/karppaaminen-ja-diabetes-421
Katsoin tutkimuksen uutisointia ja ihmettelin, mistä he ovat löytäneet 26000 miestä tutkimukseen :).
Lisäksi ei käynyt ilmi, millä keinoin tutkijat ovat arvioineet miesten syöneen. Ovatko he olleet ruokapäiväkirjan varassa vai miten.
Uskoisin, että ne jotka välttelevät hiilihydraatteja, ovat tietoisia joko diabeteksen kohonneesta riskistään sukutaustan tai liikalihavuuden takia.
Mitkä tahot ovat rahoittaneet ao. tutkimuksen ?
Hyviä rasvoja:
Kalat, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada n. 1 g painokiloa (normaali paino) kohti, jotta välttämättömien rasvahappojen saanti turvattaisiin ja tämä ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä". Välttämättömiä rasvahappoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta. Sokerina (hiilihydraatti) nautittu ylimäärä muuttuu elimistössä triglyseriksi, joka varastoituu rasvasoluihin ja lisää siten rasvamassaa kehossa.
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Levittyvä levite:
100g voita
1 dl kylmäpuristettua (luomu) oliiviöljyä
0,5-1 dl vettä
Huoneenlämpöisenä tehosekoittimessa sekoitetaan ainekset keskenään ja eikun nauttimaan. Voi myös käyttää erilaisia yrttejä ja mausteita maustamiseen.
Muita levitteitä: sulatejuusto, tuorejuusto, tomaattisalsa, avokado, pähkinä, manteli jne...
_________________________________________________________________________________________________________________________________
Hyviä hiilihydraatteja:
Kasvikset, hedelmät ja marjat.
Miten verensokerin saa pidettyä tasaisena?
Aloittamalla ruokailu aina proteiinipitoisella ruoalla saadaan maksaan varastoitunut glykogeeni verenkiertoon glykoosiksi (verensokeriksi). Näin vapautunut varastotila saadaan hiilihydraateista tulevan sokerin varastoksi eikä verensokeri nouse. Vähähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia, paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa hiilihydraattien määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvoja.
Tunnettu ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta.
- Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.
D-vitamiinista on viime vuosina tullut eri puolilta maailmaa valtavasti uutta tutkimustietoa, ja jopa vitamiineihin vanhastaan nihkeästi suhtautuneet viranomaisetkin ovat suositelleet D-vitamiinilisiä. Lääkäri Erkki Antilan mielestä jo tehnyt korjaukset D-vitamiinin saantisuosituksiin ovat kuitenkin riittämättömiä, ja samaa hän sanoo myös elintarvikkeiden vitaminisoinnista. D-vitamiinia käytetään edelleen valitettavan varovaisesti, sillä viranomaisten nihkeä suhtautuminen kaikkiin vitamiineihin ja suoranainen pelottelu ovat jääneet kansalaisten muistiin.
- D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja estää osteoporoosia. Mahdollisesti se vähentää osteoporoottista murtumariskiä myös parantamalla tasapainoa – eli kun elimistössä on riittävästi D-vitamiinia, ei tule niin paljon kaatumisia. D-vitamiini ylläpitää immuniteettia ja estää monia vakavia autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tulehduksellisia suolistosairauksia, ykköstyypin diabetesta ja MS-tautia. D-vitamiini torjuu myös monia syöpälajeja ja erityisesti rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpiä.
- D-vitamiini estää myös tuberkuloosia ja influenssaa, ja sopiikin kysyä, miksi influenssaepidemiat kiertävät maapalloa aina sinne, missä on talvi eikä aurinkoa ole näkyvissä. Johtuisiko se D-vitamiinin puutteesta? D-vitamiini torjuu talvimasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä. D-vitamiini ehkäisee myös korkeaa verenpainetta, ja sillä onkin sama toimintamekanismi kuin verenpainelääkkeillä eli se vaikuttaa angiotensiinia hillitsevästi.
Erkki Antila sanoo D-vitamiinin puutoksen olevan maailmanlaajuinen ongelma riippumatta siitä, mikä on kunkin populaation lähtötaso. Meillä pohjoisen ihmisillä se on luonnollisesti hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi koko ajan auringossa oleskeleviin afrikkalaisiin.
- Jos suomalaisten laboratoriotulos mahtuu käytössä olevien meikäläisten D-vitamiinin viitearvojen sisään, ei se silti todista sitä, että asiat ovat kunnossa. Jos koko populaatio on D-vitamiinin puutosalueella, siitä ei ole meille minkäänlaista lohtua.
Paras D-vitamiinin lähde on siis aurinko, ja Erkki Antila suositteleekin potilailleen parinkymmenen minuutin auringonottoa kesä-elokuussa puolenpäivän aikaan. Näin voidaan saada jopa 20 000 kansainvälistä yksikköä (IU tai ky) D-vitamiinia. Antila suosittelee nimenomaan keskipäivän aurinkoa, koska se on silloin kaikkein tehokkainta. Iho ei ehdi vielä tässä ajassa palaa vaan elimistöön hiipuu väkisinkin hyvänolontunne – ja kaiken lisäksi tämä vitamiinihoito on ilmaista.
Erkki Antila toteaa kuitenkin, ettei nykyravinnosta saa riittävästi D-vitamiinia. Pronssikaudella jokainen suomalainen söi päivittäin yli kilon kalaa, mutta vuoden 2006 tilastojen mukaan päiväannos on pudonnut vaivaiseen 40 grammaan. Vuositasolla tämä tekee vain vähän alle 15 kiloa kalaa per henki. Suositus on kuitenkin kahdesta kolmeen kala-ateriaa viikossa.
- Kannattaa kuitenkin katsoa, mitä kalaa syö, Antila huomauttaa. – Painoyksikköä kohden D-vitamiinia on eniten kuhassa, melkein yhtä paljon sitä on siiassa, muikussa on vähän yli puolet siitä mitä kuhassa, silakassa kolme neljäsosaa siitä mitä kuhassa, mutta yllättäen kirjolohessa on D-vitamiinia vain neljäs- tai viidesosaosa siitä mitä kuhassa. On myös havaittu, että kasvatettu lohi sisältää D-vitamiinia vain neljänneksen siitä, mitä villissä lohessa. Tehokasvatuksen huonot puolet näkyvät siis tälläkin alueella.
Lääkäri Erkki Antila pudistelee päätään, kun puhe kääntyy virallisiin D-vitamiinin saantisuosituksiin. Hän sanoo suoraan, että nykyisillä suosituksilla pystytään torjumaan riisitauti ja väärät sääret, mutta niissä ei ole otettu ollenkaan huomioon kautta maailman tehtyjä tutkimuksia tuntuvan D-vitamiinilisäyksen tuomista terveyseduista ja monien eri sairauksien ehkäisymahdollisuuksista.
- Alle 3-vuotiaan D-vitamiinisuositus on 10 mikrogrammaa eli 400 ky, 3-60-vuotiaille se on pudotettu 7,5 mikrogrammaan eli 300 yksikköön, yli 60-vuotiaille ja raskaana oleville se on nostettu samaan kuin kolmivuotiaillekin eli 400 yksikköön.
Antila suosittelee useisiin kansainvälisiin laajoihin tutkimuksiin ja analyyseihin perustuen sopivaksi D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50 mikrogrammaa eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Hän vakuuttaa, ettei mitään yliannostuksen vaaraa ole, vaikka D-vitamiini onkin rasvaliukoinen vitamiini.
- Mitä D-vitamiinin toksisuuteen tulee, voidaan sanoa, että entinen yläraja on nykyinen alaraja. Tällä hetkellä ylärajana pidetään 10 000 ky:n eli 250 mikrogramman päiväannostusta, ja sitäkin vain jatkuvassa käytössä. Akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinilla ei ole lainkaan, ja USA:ssa on monissa laitoksissa vanhuksille annettu 100 000 ky:n injektioita. Tiedän tapauksen, missä pikkulapsi oli juonut kokonaisen D-vitamiinipullon kertakulauksella eikä mitään oireita ilmaantunut. Lääkäri tosin totesi, että ehkä tänä talvena ei tarvita lisää D-vitamiinia.
- On joukko erityistilanteita, missä D-vitamiinin riittävä saanti on erittäin tärkeää. Imettävän äidin tulisi saada vuorokaudessa vähintään 3000 kansainvälistä yksikköä, sillä äidin matala D-vitamiinitaso ohjelmoi sikiön perintötekijöitä väärin, jolloin vielä aikuisiässä lapsi voi altistua tavallista helpommin tietyille sairauksille. Matala D-vitamiinitaso saattaa vaikeuttaa myös sikiön aivojen kehittymistä.
Erkki Antila toteaa monien syöpätutkimusten osoittavan, että D-vitamiinilla on erittäin tärkeä rooli sekä paksusuolisyövän että rintasyövän torjunnassa. Molempien syöpätyyppien esiintyvyys on tutkimuksissa jopa puolittunut niillä, joilla D-vitamiinin saanti on ollut tuntuvasti suosituksia korkeampi.
http://terveyshymy.fi/artikkelit/d-vitamiinin-puutos-on-suuri-terveysriski
"""""""Mieleni on jo kauan tehnyt puuttua lasten ja nuorten syömiseen. Nyt provosoiduin karppauskeskustelusta. Vanhemmat voivat antaa lastensa ravinnoksi karkkeja, sipsejä, ranskalaisia perunoita ja limppareita, eikä asia kiinnosta ketään. Nyt kun puhutaan ns. karppauksesta, on uhattu lasten huostaanotolla, jos lapsille syötetään proteiinipitoisia elintarvikkeita ja kasviksia. Huh, huh.
Eniten minua surettaa kouluruokailu. Asiakkainamme on ollut useita opettajia, joiden velvollisuus on syödä yhdessä lasten kanssa. Kun olemme käyneet läpi opettajien lihavuuden ja väsymyksen syitä, olemme todenneet, että kouluruuassa on liian vähän proteiineja ja liikaa hiilihydraatteja.
Koulussa on tarjolla hyviä salaatteja, mutta perunasta, riisistä, makaronista ja vehnäjauhosta saadaan aivan liikaa hiilihydraatteja ja äärimmäisen vähän terveydelle tärkeitä aineita. Suurin ongelma on kuitenkin vähäinen proteiinin saanti. Ymmärtäähän sen, jos yhtä ateriaa kohden on käytössä 53 senttiä, ei sillä paljon lihaa ja kalaa osteta. Tähän vielä suunnitellaan säästöjä lisäämällä puuropäiviä!
Kun kouluruoka sisältää paljon nopeita hiilihydraatteja ilman proteiinin vastavoimaa, verensokeri nousee korkealle, jolloin lapsi hyppii seinille ja on levoton. Samalla erittyy reippaasti insuliinia, mikä poistaa lähes kaiken sokerin verenkierrosta ja aivot jäävät ilman energiaa, jolloin lapsi sammuu kuin kynttilä. Tällaiseen lapsen toimintaan ei tarvita tv:n tai tietokoneen ääressä valvottuja öitä, siihen riittää huonosti tasapainotettu kouluruoka. Samasta sylttytehtaasta löydämme syyn lasten ja nuorten lihavuudelle.
Mielestäni vastuuseen tulisi saattaa kouluruuasta päättävät tahot, jotka syöttävät lapsille ruokaa, mikä tekee heidät levottomiksi, väsyneiksi ja lihaviksi. Kouluruokailusta lapset saavat mallin myös muuhun ruokailuun ja vanhemmat kuvittelevat lapsensa saavan koulussa ravintosisällöllisesti hyvän aterian. Jos lapsillanne on tällaisia ongelmia, kokeilkaa pari viikkoa omia hyviä eväitä oikeanlaisen kotiruuan kera ja koette ihmeen.
Suosittelisin esim. aamiaiseksi kasvismunakas, ruisleipää ja hedelmä, lounaaksi selkeä pala lihaa tai kalaa, kasviksia ja maitoa, välipalaksi hedelmä ja juustoa, päivälliseksi lounaan kopio sekä iltapalaksi marjoja ja rahkaa. Tätä kutsutaan hyväkarppaukseksi. Maistuis varmaan sullekin."""""""
http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/104597-ravinto-vai...
"""""""Paras lahja lapselle on D-vitamiini!
Kävin äsken taas lauantain kunniaksi D-vitamiinipullollani. Otan D:tä lääkärin määräyksestä enemmän kuin ravintosuositus määrää. D on sairaan tärkeä vitamiini, joka oikeasti on hormoni- eritoten meille napapiirin asukkaille.
D auttaa tulehdustiloihin, reumasairauksiin, syöpien syntyyn, sikiön ja lapsen aivojen kehitykseen, flunssiin, osteoporoosiin ja moneen muuhun oireeseen, joita länsimaisella ihmisellä on. Silti saamme sitä aivan liian vähän. Näistä asioista suuresti tietävä lääkäri Erkki Antila suosittelee D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50 µg eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Katsokaa hyvät ihmiset D-vitamiinipurkkinne kyljestä, että saatte sen verran. Raskaana olevien tulisi hänen mukaansa saada 100µg.
Itselläni on amerikkalainen D-pullo menossa ja siinä suositus on juuri tuo 50µg eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Lääkärin määräyksestä otan sen tuplana. En ole ollut flunssassa sen koommin kuin kuuri alkoi ja reumaattiset oireet ovat nekin muuttuneet hallittavimmaksi. Mutta minusta viis, antakaa lapsillenne ja itsellenne sitä pirun D-vitamiinia!!!! """""""
http://www.huonoaiti.fi/?p=460
Leipä on ravintoköyhää, kallista ja lihottavaa mättöä, jota kukaan ei tarvii.