Uni ei auta uupumukseen eikä väsymysoireyhtymään
klo 8:07 | 16.1.2019
Jos omassa unirytmissä tai unen määrässä ja nukkumisolosuhteissa ei ole enää korjattavaa, mutta väsymys jatkuu, kannattaa mennä lääkäriin.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, hyvä artikkeli, mutta menepä terveyskeskuslääkärille selittämään, että olet uupunut ja ehkö masentunut. Saat käteesi a4:sen, johon voit ruksia oireet ja seuraavaksi, jos rasteja on tarpeeksi, mielualalääkityksen. Ei mitään ohjeita, neuvoja, kysymyksiä...ja ulos.
Niin,menin tk kertomaan edellämainituista oireista.Hakemaan apua,omat rahkeet eivät riittäneet.
Lääkäri sanoi,mene kirjastoon ja lainaa ,lue kirja.Siinä oli avun saaminen.
Nyt on toimittajalla (ja lääkäreillä) puurot ja vellit menneet sekaisin!
ME/CFS on vakava fyysinen sairaus, ja ”rasitus tuntuu epämiellyttävältä”-lause kyseisen sairauden kohdalla on todellista vähättelyä.
ME/CFS-sairauteen kuuluu hyvin paljon muita oireita, kuin pelkkä väsymys.
Terveyskirjaston tekstin lukemalla toimittaja voisi päivittää tekstinsä niin, että se kertoisi oikeat faktat ME/CFS:stä!
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194
Jälleen kerran niin paljon asiavirheitä. Miksi te edelleen käytätte nimeä väsymysoireyhtymä? Sairaudesta käytetään vakiintuneesti lyhennettä ME/CFS. Sairauden päällimäinen oire ei ole väsymys ja oireet eivät poistu rasitusta lisäämällä. Potilaat kärsivät päällimmäisenä rasituksen jälkeisestä invalidisoivasta uupumuksesta, johon kuuluu lähes poikkeuksetta kognitiivisia ongelmia, pahoinvointia, lihastoiminnan heikkoutta, laaja-alaisia kipuja, kuumetta ja pystyssä olemisen vaikeutta. Lopettakaa sekoittamasta tätä vaikeaa invalidisoivaaa sairautta väsymykseen, koska sillä ei ole mitään tekemistä tämän kyseisen sairauden kanssa. Seuratkaa tutkimuksia ja käyttäkää luotettavia lähteitä ja henkilöitä, jotka osaavat diagnosoida sairauden ja ymmärtävät sen diagnostiset kriteerit. Herätys!!!
Mä olen cfs/me potilas ja en voi kuin huvittuneena pyöritellä päätä, että miten tämä on mahdollista, että edelleenkin tämä sairaus katsotaan olevan tahdosta kiinni.
Että kun vaan harrastat liikuntaa pikkuhiljaa, niin sä paranet.
Mä olin aktiiviurheilija, kun tuli romahdus fyysisesti. Sitä ennen olin vain uupunut, erilaisia kipuja yms, mutta en todellakaan ollut masentunut. Olin juuri rakastunut ja elämässä oli kaikki hyvin.
Olen koko ikäni urheillut. Myös kilpatasolla. Yks päivä en vaan päässytkään portaita ylös, vaan lihaksista loppui virta jo neljän askelman jälkeen. Edellispäivänä kävin ongelmitta hiihtämässä.
Tämä tapahtui 2012. Pikkuhiljaa vointi mennyt huonompaan suuntaan. Ei, en ole edelleenkään masentunut. Liikuntaa yritin väkisin harrastaa vuosien ajan, kunnes oli pakko tunnustaa, että se vaan pahentaa mun tilaa.
Eilen kolasin autopaikan. Meni noin 10min, kevyttä pakkaslunta. Nukuin päälle 3h päikkärit.
Kaupassa käynti vie voimia, ruoanlaitto, suihku yms. Kaikki fyysinen. Tässä sairaudessa on käytössä "varalusikka teoria".
Sen kanssa elämme päivästä toiseen.
Olen ollut vuosia pois työelämästä. Vuodepotilas melkein ympäri vuorokauden. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
Teen asioita, joita rakastan, sen mukaan, miten jaksan. Yleensä yli voimien ja se kostautuu jälkikäteen. Mutta tätä cfs/me elämä on.
Nöyrtymistä vaikeassa sairaudessa.
Tämä julkaisu on suorastaan loukkaava.
Ihan kuin ms-tautia sairastavalle sanottaisiin, että oma syy. Ei muutakun ylös, ulos ja lenkille.
Nyt oli kyllä semmoista huttua julkaistu vakavasta sairaudesta (Myalginen enkefalomyeliitti/krooninen väsymysoireyhtymä), että en oikein tiedä itkiskö vai nauraisi. Minä kun pidin lehteä ihan tasokkaana! Tuollaisten vaiheiden levittäjät pitäisi saada vastuuseen.
Vai yhdistetään selittämättömät väsymysoireet krooniseen väsymysoireyhtymään? Ei ne kyllä siinä vaiheessa ole enää selittämättömiä kun niille kerran on syy, ME/CFS-tauti. Valitettavasti Tuisku ei taida ymmärtää mistä puhuu, kun kertoo rasituksen välttelyn pahentavan oireilua. Perehtyisipä edes sen verran että tietäisi sen olevan ainoa väylä toipua ME/CFS-taudista. Pacing on tuon periaatteen nimi. Toivottavasti kyseinen lääkäri ei kiusaa ME/CFS-potilaita liikkumiseen patistamalla. Siitä kunto voi romahtaa jopa pysyvästi. Kyseessä on nimittäin rasitusintoleranssisairaus.
'Moni alkaa sen vuoksi seurata ja huomioida väsymystään vahvasti ja varoa niitäkin asioita, joita voisi vielä jaksaa tehdä. Lopulta voi mennä tosi huonoon kuntoon, Tuisku kertoo."
Väärin. Suurin osa ME/CFS-potilaista yrittää stempata ja pinnistellä viimeiseen asti ja SIKSI päätyy huonoon kuntoon. Ja mitä enemmän puskee, sitä huonompaan kuntoon menee. Tässä olisi nyt jälleen kerran lääkäreillä vähän peiliin katsomisen paikka siinä miten potilaisiin saa suhtautuvat.
Liikaa tekeminen ja pakottaminen liikkumaan on ne pahentavat tekijät tässä sairaudessa.Ja me todellakin teemme asioita mitä jaksamme tehdä,ja jos emme varo tekemästä liikaa,se kostautuu.Ei ole tällä lääkärillä tarpeeksi tietoa hoitaa meikäläisiä eikä kommentoida,nyt opiskelemaan mars!
Katinka Tuisku, vuosia sitten päätit, että olen kuntoutettavissa parissa kuukaudessa täysin työkykyiseksi. Oma lääkärinikin oli ihmeissään päätöksestäsi, mutta ei uskaltanut sanoa omaa mielipidettään. Onneksi olin jo tarpeeksi kauan kuunnellut teitä ylimielisiä, jumalasta seuraavia lääkäreitä, joten minun ylitseni et kävellyt. Me/cfs diagnoosin sain, ja senkin jälkeen olen jatkanut kaikkea mielenkiintoista tekemistä, silloin kun keho on sallinut. Töihin en enää kyennyt, sen ymmärsivät omalääkärini ja potilasta kuunteleva psykiatri sekä usean alan erikoislääkäri. Mutta et sinä Katinka Tuisku.
On vaarallista, että tuollaisella tietotaidolla varustettu psykiatri pääsee esittämään faktoina omia mielipiteitään, ja määräämään me/cfs sairaille vahingolliseksi todettua hoitoa. Valviralle ilmoitus!
Pitäkää ME/CFS sairaat puolenne, jos joudutte samaan tilanteeseen!
Artikkeli oli kyllä äärimmäisen väärää tietoa suurelta osin, ainoaa hyvää ja asiantuntevaa ovat kommentit joita lukijat ovat kirjoittaneet, kiitos niistä! Artikkelissa fiktiota heitetään faktatietona, vieläpä osaston ylilääkärin suusta, huimaa! Sotkeekohan Katinka Tuisku VÄSYMYSOIREYHTYMÄN ja KROONISEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄN keskenään, siltä ainakin kuulostaa?! Sillä eihän tuota muuten voi perustella, eihän kukaan lääkäri tosissaan enää nykypäivänä anna näin harhaanjohtavia lausumia (valitettavasti tiedän kyllä että näitäkin lääkäreitä on, ajattelin vain antaa Katinka Tuiskulle mahdollisuuden pelastaa kasvonsa tässä...). Fatigue Syndrome - Väsymysoireyhtymä on ICD-luokituksessa F48.0 alla ja Chronic Fatigue Syndrome - Krooninen väsymysoireyhtymä (oikeammin ja kuvaavammin kulkee nimilyhennyksillä CFS, SEID tai ME) on G93.3 alla. Väsymysoireyhtymä on psyykkinen sairaus ja Krooninen väsymysoireyhtymä on neuroimmunologinen sairaus. Vaikka sairauksien nimet muistuttavatkin läheisesti toisiaan ei näin käytännössä kuitenkaan ole. Näillä sairauksilla on huima ero eikä kenenkään, varsinkaan lääkärin, tule (enää nykypäivänä kun asianmukaista tutkimustietoa ja koulutusta on saatavilla) sotkea näitä toisiinsa! Krooninen väsymysoireyhtymä on todella parantumaton sairaus, eikä että sillä ainoastaan olisi sellainen maine niin kuin artikkelissa väitetään. Suurin osa CFS potilaista ei ikinä parane ja palaudu ennalleen, heidän terveytensä yleensä vain heikkenee ajan myötä (arvatenkin nämä harvat jotka "parantuvat CFS:tä" niin heidät on diagnosoitu virheellisesti, sairastavat siis jotain muuta sairautta mistä mahdollista parantua ennalleen). Katinka Tuisku antaa haastattelussaan vahvoja viitteitä siitä ettei hänellä todella ole ammattitaitoa hoitaa KROONISESTA VÄSYMYSOIREYHTYMÄÄ sairastavaa potilasta. Toisaalta, hänhän on psykiatrian alan lääkäri ja tähän ryhmään ei krooninen väsymysoireyhtymä kuulu. Toivon ettei hän oikeasti yritä noilla ohjeilla hoitaa CFS-potilasta tai ohjeistaa muita lääkäreitä hoitamaan CFS-potilaita tällä virheellisellä tavalla, sillä lopulta potilas menee vain huonompaan kuntoon, voi tulla todella pahoja relapseja mistä potilas ei enää kuntoudu. Näin on käynyt kohdallani kun nuorena ja tyhmänä tein mitä useat CFS/SEID/ME perehtymättömät lääkärit pakottivat minut tekemään mitä järjettömämpiä juttuja vaikka kehoni ja mieleni huusi vastaan. Ikinä en enää tästä kuntoudu ennalleen mitä olin ennen noiden osaamattomien lääkäreiden "leikkejä ja kokeiluita" kehollani ja mielelläni. Olen nyt 34-vuotiaana ollut työkyvytön jo 14 vuotta. Valtavasti turhaa kemiaa on vuosikausia pumpattu sisääni, aivan turhaan, sillä niin mielellään Suomessa CFS diagnosoidaan mm. masennukseksi.
Monia kauhutarinoita lääkäreiden yms. suhteen me CFS-potilaat olemme joutuneet todistamaan, joten ethän sinä, Katinka Tuisku, omilla toimillasi lisää meidän kärsimystä kivisellä polullamme?
Ystävällisin terveisin:
Kroonista väsymysoireyhtymää sairastava nainen
Ruotsalaisen oikeuden päätöksen mukaan ME/CFS-potilaita ei voi kuntouttaa vähittäin lisättävällä liikunnalla ja psykoterapialla.
http://psykologtidningen.se/2019/01/17/domstol-me-cfs-ar-inte-behandling...