Maallikkodefibrillaatio työpaikalle?

Vierailija

Lieneekö Hyvä Terveys -foorumin lukijat perehtyneet työpaikkojen maallikkodefibrillaattoriin? Kyseessä on tärkeä asia, jolla on merkitystä sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen hoidossa. Ohessa laatimani artikkeli, jonka tarkoituksena on avata asiaa maallikkoauttajille. Ns. neuvovan defibrillaattorin käyttö on nykyisin osa ihan tavallista EA1 -ensiapukurssia, mutta mitä laite oikein tekee ja mikä merkitys sillä on? Tänä vuonna aiheesta on ilmestynyt runsaasti kansainvälistä tutkimusta laadukkaissa julkaisuissa ja asia tuntuu olevan pinnalla tutkimuspiireissä.

Defibrillaattorit ovat alkaneet yleistyä työpaikoilla ja Suomen Punainen Risti esittelee maallikkodefibrillaattorin ensiapukurssilaisille EA1:llä. Mistä oikein on kysymys ja pitäisikö työpaikan, julkisten kohteiden, urheilutilojen jne. ensiapuvarustukseen sisällyttää ns. maallikkodefibrillaattori?

Suomessa sairaalan ulkopuolella tapahtuu sydänpysähdyksiä noin 5000 kappaletta vuodessa. Selviytyminen sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä on alhainen, vain n. 2-5 prosenttia selviytyy. Muualla pohjoismaissa on verraten runsaasti ns. maallikkodefibrillaattoreita julkisissa kohteissa ja työpaikoilla. Mikäli laitetta voidaan käyttää 3-5 minuutin kuluessa sydänpysähdyksestä, selviytymisprosentit kasvavat 49-74 prosentiin. Ero selviytymisprosentin huomattavassa nousussa johtuu aikaviiveen lyhentymisestä. Sydänpysähdyksessä jokainen minuutti on ratkaiseva.

Sydänpysähdyksessä minuutit ratkaisevat
Äkillisessä sydänpysähdyksessä sydän on värinätilassa, eikä sydämen sähköiset impulssit toimi normaalisti. Tämä tila ”korjataan” defibrilloimalla, jolloin sähköllä pyritään palauttamaan sydämen pumppausrytmi. Painelu-puhalluselvytyksellä voidaan keinotekoisesti ylläpitää verenkiertoa, mutta sen teho on vain 25% sydämen omasta pumppaustehosta. Elvytyksen avulla voidaan ostaa lisäaikaa, mutta sillä ei yleensä saada sydämen pumppaustoimintaa palautumaan. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen viiveminuutti joka kuluu defibrillaatioiskun auttamiseen, heikentävät selviytymistä 10-12 prosenttiyksikköä. Sydänkohtauksen havaitsemisesta siihen, että ensivaste ja ambulanssin henkilökunta ovat saapuneet paikalla, menee lähes aina yli viisi minuuttia 

Defibrillaattorilaitteet

Defibrillaattori on tarkoitettu sydänpysähdyksen hoitamiseen. Laitteet ovat kannettavia, noin 3-3,5 kg painoisia liikuteltavia ”salkkuja”. Defibrillaattorissa on käyttövoimana akku tai paristot, joiden käyttöikä on noin 4-5 vuotta. Lisäksi laitteessa on kytkettynä kertakäyttöiset liimakiinnitteiset ns. defibrillointielektrodit, jotka kytketään autettavalle kuvaohjeiden mukaisesti. Yleensä defibrillaattoreita ei tarvitse ladata, vaan ne toimivat itsenäisinä yksiköinä niin kauan kuin akussa tai paristossa riittää virtaa. Isku annetaan iskupainikkeella laitteen havaitessa iskettävän rytmin. Mikäli laitetta käytettäisiin virheellisesti henkilölle, jonka sydän pumppaa, ei laite anna mahdollisuutta antaa iskua.

Laitetta käytetään siis aina, kun joudutaan elvyttämään. Perinteisesti defibrillaattori on tullut ambulanssin mukana kohteeseen, mutta viiveet voivat olla pitkiä ja ensimmäiset minuutit ovat kaikkein ratkaisevimmat potilaan selviytymisen kannalta. Sydämen pumppaustoiminnan häiriinnyttyä happea ei kulje elimistössä ja aivot kärsivät nopeasti hapenpuutteesta.  

Maallikkodefibrillaattoria kutsutaan neuvovaksi defibrillaattoriksi

Maallikkoefibrillaattori ohjeistaa auttajaa ääniohjein asettamaan laitteen liimaelektrodit autettavalle. Tämän jälkeen laite analysoi potilaan rytmin ja tarvittaessa ohjeistaa auttajaa antamaan sähköiskun autettavalle. Laitteet myös opastavat auttajaa toimimaan vaihe vaiheelta oikein ja suorittamaan painelu-puhalluselvytystä. Suomesta on tiedossa jo useita onnistumisia kansalaisdefibrilaattoreilla ja onnistumisten ansiosta sydänpysähdyksen kokeneen ihmisen elämä on voinut jatkua normaalina.

Tekniikan kehittymisen myötä defibrillaattorit ovat nykyään pienikokoisia, hinnat kohtuullisia (n. 2000 euroa) ja käyttö on helppoa. Laite neuvoo puheohjauksella, miten sitä käytetään.  Vastoin yleistä käsitystä defibrillaattorilla ei voi aiheuttaa haittaa, koska laite analysoi itse tarvitseeko potilaalle antaa defibrillaatiohoitoa vai ei ja se antaa sähköiskun vain, jos ihmisellä on iskua vaativa rytmi. Suomen lainsäädäntö ei estä laitteiden maallikkokäyttöä, vaikka käyttäjällä ei olisi laitteen käyttöön koulutusta. Defibrillaattorin käyttökoulutus on kuitenkin suositeltavaa ja yleensä laitetoimittajat antavat laitteen työpaikalle käyttökoulutuksen sen hankinnan yhteydessä.

Jos työpaikan henkilökunnan keski-ikä on korkeahko, työpaikalla on paljon henkilökuntaa tai työpaikan sijainti on kauempana keskuksesta, laitteen hankintaa kannattaa harkita.

Kirjoittaja on maallikkodefibrillaattoreita maahantuovan yrityksen toimitusjohtaja

Artikkelin kirjoittaja: 

Marko Parviainen
sähköposti: marko.parviainen@merplast.fi

Lisätietoja: http://www.defibrillaattori.eu

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat