Kommentit (13)

Vierailija

Tsemppiä ! Ja hyvä homma että vaikka nuori oletkin niin et ole lähtenyt niihin "pikaihmekuureihin" vaan olet ottanut tommosen viksun näkösen ruokavalion :)

Vierailija

Ruisleipä aiheuttaa niin monelle ikäviä suolisto-oireita, että sen sisällyttäminen päivittäiseen dieettiin on varsin arveluttavaa. Kourallinen manteleita leivän tilalle, niin dieetin makrojakaumakin muuttuu nälänhallinnan kannalta optimaalisemmaksi.

Vierailija

Hyviä rasvoja:

Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).

EI margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä),eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.

Hyvää rasvaatulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.

Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta.Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.

 

Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta.  2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.

 

Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?

Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä.  Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata muilla kasvikunnan tuotteilla.

Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Eli yksinkertaistettuna: Aikuinen tarvitsee hyvää rasvaa ja proteiinia n. 80 grammaa päivässä sekä vähintään 500 grammaa kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja). Kaikissa kasvikunnan tuotteissa on kuituja, joten sitä kansallisruokaamme "ruisleipää" EI kukaan tarvitse kuidun takia.

Vierailija

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk  (10–20% läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk,  kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1 (joidenkin tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.
 
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

Kaikkein huonoin tilanne on maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Vierailija

tää on kyllä ihan hyvä dieetti mutta dieetti tulee kalliiksi kun joka päivä eri ruokaa sitä ei voi hyödyntää seuraavina päivinä ja ruuan valmistus määrät kuitenkin 4-5 annosta per ateria

Vierailija

Tässä dieetissä on aivan liikaa turhakkeita. Suklaa tai myslit eivät kyllä kuulu laihduttajan lautaselle, 2 viikon laihiksen jaksaa kuka tahansa ilman suklaan+muun mässyn puputtamista. Ruisleipäkään ei ole pakollinen, kasviksista saa kuitua ja puuroa kun syö niin reilulla kädellä leseitä sekaan.

Muutenkin toi kalorimäärä on ihan liian iso jos henkilö ei kykene liikuntaa harrastamaan. Itselläni on lapset pieniä eikä todellakaan ole yhtään ylimääräistä tuntia vuorokauteen ilmestymässä, vuorotyö vaatii veronsa joten on pakko nukkuakin joskus. Energiantarve on alle 1300kcal itselläni, alle 30v naisella rauhallisessa toimistotyössä sikäli että en liiku. Ei tuolla ruokavaliolla laihdu, päinvastoin! Huonoja ohjeita...

Vierailija
Vierailija

Tässä dieetissä on aivan liikaa turhakkeita. Suklaa tai myslit eivät kyllä kuulu laihduttajan lautaselle, 2 viikon laihiksen jaksaa kuka tahansa ilman suklaan+muun mässyn puputtamista. Ruisleipäkään ei ole pakollinen, kasviksista saa kuitua ja puuroa kun syö niin reilulla kädellä leseitä sekaan.

Muutenkin toi kalorimäärä on ihan liian iso jos henkilö ei kykene liikuntaa harrastamaan. Itselläni on lapset pieniä eikä todellakaan ole yhtään ylimääräistä tuntia vuorokauteen ilmestymässä, vuorotyö vaatii veronsa joten on pakko nukkuakin joskus. Energiantarve on alle 1300kcal itselläni, alle 30v naisella rauhallisessa toimistotyössä sikäli että en liiku. Ei tuolla ruokavaliolla laihdu, päinvastoin! Huonoja ohjeita...

Hah vai liikaa? Itse syön n.2000kcal päivässä ja laihdun. Tietty eroa on se että minä nostan takamustani sohvalta ja omaan lihaksiakin. Olen kahden pienen lapsen normaalipainoinen äiti ja omaa aikaa ei oikeastaan ole yhtään. Aamuyöllä voi käydä lenkillä ja muutenkin omaa järkeään saa ja voi käyttää. Ei maailma voi pyöriä yhdentyyppisen ihmisen mukaan.

 

Vierailija

itse syön aamuisin pähkinäsiemensekoitusta 2 rkl, n.2dl valion teollisuusrahkaa ja marjoja sekä 3rkl kokonaisia tattrisuurimoit (turvotettu) tai 1dl kaurahiutaleita = muumikuppi. onko se liikaa!!?? muuten syön tuon kalataista, mutta 17 jälkeen en syö mitään ellei ole nälkä. olenkos painottanut aamupalan väärin.

Vierailija

Ihme, jos paino tippuu näillä ruokaohjeilla pysyvästi. Aikuinen ihminen ei tarvitse hiilihydraatteja pääasiallisena energian lähteenä, etenkin jos tarkoituksena on pudottaa painoa. Paras tapa on noudattaa LCHF ruokavaliota, jossa rasvan syönti on sallittua ja itse asiassa avain laihdutukseen. Jos sen vielä yhdistää 16/8 dieettin, jolloin syödään vain kaksi ateriaa päivässä kahdeksan ja 16 tunnin väliajoin niin paino alkaa tippua. Parasta tässä dieetissä on että nälän tunnetta ei ole ja veren sokeri pysyy tasapainossa, kun kroppa on tottunut käyttämään rasvareserviään.

Kehotan seuraamaan ruotsalaislääkärin Andreas Eenfeldtin bloggia. Mielenkiintoista kuinka moni diabetespotilas (kakkostyyppinen) on pystynyt vähentämään tai peräti lopettamaan insuliininkäyttöä LCHF (Low Calory High Fat) dieetin avulla. Mielenkiintoista on myös kanadalaissen Dr Jason Fungin esitelmät diabeteksen syistä. Tärkeää ei ole pelkästään mitä syö vain myös kuinka usein syö (ja tällä ei tarkoiteta että aikuinen ihminen napostelee ruokaa kaiken päivää). Kuka ihme on keksinyt että välipalat ovat tarpeelisia? Voisiko olla näin, että elintarviketeollisuus eli ne jotka myyvät kyseisiä tuotteita?

 

Vierailija

Näin glykeemistä kuormaa tulkitaan:

GK 0–10: Syö huoletta.

GK 11–19: Nauti yhdessä proteiinien kanssa, niin glykeeminen kuorma alenee.

GK yli 20: Nauti vain harkiten.

 

Ruisleivän GI on 58 ja hiilihydraattia on 100 grammassa leipää 49 grammaa.

Ranskanleivän GI on 70 ja hiilihydraattia on 100 grammassa leipää 50 grammaa.

Perunan GI on 50 ja hiilihydraattia on 100 grammassa perunaa 13 grammaa.

Tumman keitetyn riisin GI on 55 ja hiilihydraattia on 100 grammassa riisiä 29 grammaa.

 

Kaikki viljat, peruna ja riisi omaavat korkean GI:n sekä sisältävät runsaasti hiilihydraatteja.

 

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat sokeriksi ja läskiksi, jos et niitä kuluta.

 

Viralliset ravitsemussuositukset yli 2 vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta 40%  pitää tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen naisen n. 70kg ravinnossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia.

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 25 grammaa proteiinia, yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.

Lihasvoimaharjoittelu lisää proteiinin tarvetta!
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/lihasvoimaharjoittelu-lisaa-proteiinin-tarvetta/#.VbnjrvmqZqj

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Lähde:  Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)

Tämä suositus ei täyty mitenkään edes laitosruokailussa.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa mikropuurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä :(

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle. 

Ullis

Onhan näitä kivoja laihdutusohjeita, mutta kun on ruokaongelmainen niin vaikea soveltaa. Ensinnäkin vatsani ei kestä raakoja vihanneksia, salaatit saa vatsani aivan kuralle. Kasvikset syötävä kypsennettyinä.Lisäksi paljon allergioita, päällimmäisenä vilja allergia, ruis, vehnä, kaura ja ohra. Sitten vielä erilaisille siemenille, pellavansieme ja auringonkukan ja sinapinsiemen, joten gluteiinittomista valmisleivistäkään ei paljon löydy.maitotuotteet myös vaihtuneet maidottomiksi. Olisippa kiva päästä ammattilaisen suunnittelemalle dietille, olisi suunnittelijalle haastetta, itse olen väsynyt jo mitä söisi, ja sen näkee, paino senkus nousee.

Sami Sundvik

Ja Gefilus. Koska Valio.

Tuosta kun laskee montako Valion tuotetta eri muodoissa listasta löytyy, niin onhan se vähän kornia että väitetään ravitsemusterapeuttien olevan absoluuttisen puolueettomia :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat