Kommentit (15)

Vierailija

Moi,

entäs jos tällainen manipuloiva narsisti on isosiskosi? Sisko jolta puuttuu empatia ja omatunto - täysin. Voinko jollakin tapaa katkaista välit? Toki, tämä välien katkaiseminen on mahdotonta koska äitini, isäni ja veljeni ovat asettuneet siskoni puolelle. Jos laitan vastaan tai yritän saada siskoani tuomiolle tekemisistään ja sanomisistaan, minä olen silloin se joka yrittää haastaa vain riitaa ja että minun pitäisi antaa asioiden olla. Teeskentely on tuttua meidän perheessä; mistään negatiivisesta ei saisi sanoa, tai ainakaan mikä liittyy siskooni, hän saa tehdä mitä lystää, sanoa mitä lystää ja ne jotka kyseenalaistaa hänet, on pahoja ihmisiä. Äitini uskoo sokeasti siskoni olevan ihana ja hyvä ihminen. En ihan oikeasti tiedä mitä tehdä. Ja siskoni käytös on vain pahentunut vuosien varrella.

Vierailija

Hei, olen elänyt vastaavan ihmisen kanssa lähes 20-vuotta ( ex puolisoni). Hieno ammatti ja jatkuvat materialistisen tavoittelu, tekivät hänestä nk "hyvän ihmisen" muiden silmissä. Ystäväpiiri karisi ja jäljelle jäi vain muutama, joista oli hyötyä sekä suuret velat. Lopulta olin niin väsynyt, etten jaksanut edes erota. Koitin "hyvänä perheen äitinä lasten vuoksi jaksa" uhraten itseni.

Narsisteja ehkä salaa ihaillaan vai ihaillaanko sittenkään ? 

Vierailija

Olisi kiva tietää miten tämä siskosi on manipuloiva narsisti? Miten hän on juuri sinua kohtaan kelju ja muita kohtaan mukava?

Muutenkin ihmetyttää tämä  kuinka kevyesti ihmiset leimataan narsistiksi.

"hän ei sanonut aamulla huomenta, hän on varmasti narsisti", "hän otti ensimmäisenä kakusta palasen, pakko olla itsekäs narsisti", "hän osti uuden auton, varma merkki:narsisti".. hohoijaa

Vierailija

Isäni oli narsisti ja kärsin vuosia hänestä. Hänen kuolemansa jälkeen olen käsitellyt asiaa terapiassa ja pystynyt pääsemään yli hänen epäoikeudenmukaisesta ja törkeästä kohtelustaan. En kaipaa häntä tippaakaan, tiesin että helvetti päättyy vasta kun toinen meistä kuolee. 

Vierailija

Kyllä sellainen, joka on narsistin kanssa yhdessä elänyt, tietää mitä se narsismi on. Se on jokapäiväistä helvettiä, jossa koko ajan odottaa niitä pieniä hyviä hetkiä jaksaakseen taas eteenpäin, jotta voi taas vakuutella itselleen, että kyllä tämä taas tästä kunhan minä en tee virheitä ja muistan miten olla, niin kyllä se minusta tykkää ja meillä on hyvä olla ja meitä ihaillaan. Eikä sitä edes siinä hetkessä ymmärrä, kuin vasta jälkeenpäin, jos siitä onnistuu irroittautumaan, millaista elämää tuli elettyä.

Vierailija

Mietin onko oma siskonikin? Hän on vanhempieni silmissä täydellinen, vaikka haukkuu koko meidän lapsuuden perheen välillä lyttyyn ja erityisesti lyttää kaikki muiden näkemykset, suunnitelmat ja haaveet. Tekee sen niin, että raivostuu kun joku ehdottaa jotain tai kertoo haaveistaan ja haukkuu täysin lyyttyyn koko idean. Kun kukin vuorollaan puolusteleen näkemystään, hän raivoaan, alkaa itkeä vimmatusti ja kun hänelle yrittää sanoa nätisti, että rauhotuhan jne.. hän alkaa syyllistää muita, että mitä hän nyt on tehnyt ja aina kaikki käännetään hänen syyksi. Ja sitten menee jonnekin itkeä vollottamaan. Sitten onkin koko päivän kestävä migreenikohtaus ja hän täysin marttyyrimäisesti puolustelee itseään ja "säälii" itseään. Ja näiden jo satoja kertaa koettujen kohtaustensa jälkeen, odottaa, että arki ja puuhat jatkuu vaan normaalisti, eikö todellakaan kestä mainita mitään tapahtuneesta tai hänen käytöksestään.

Ja ikää hänellä on 35 vuotta! Ja yrittää myös määrätä nuorempien siskojensa elämää. Mm. isojen ratkaisujen edessä saattanut aloittaa puolen vuoden mykkäkoulu tietystä aiheesta eli vaikka lenkillä kun jutellaan kaikesta avoimesti ja paljon, niin sitten tämän tietyn aiheen  kohdalla lopettaa puhumisen kokonaan ja karvot kiristyneenä katselee muualle. Ei kestä sitä, että me siskot tehdään omia valintoja. Yrittänyt mm. tuputtaa minun miehelleni ammatinvalinta ratkaisuja ja hermostunut taas täysin, kun kerroin ettei sen tyylisiä töitä suunnittele ollenkaan. Ja ihan me siskot ollan korkeasti koulutettuja ja hyvässä elämätilanteessa että ei oo kyse mistään reppanoiden holmoamisesta.

En tiedä mikä häiriö hänelle, oisko narsisti tai muuten epätasapainossa.

Helkatin raskasta!

Jenni

Pahoin pelkään, että ystäväni on oikeasti narsisti. Hänellä on tarve vertailla itseään muihin ja hän on kateellinen jos toisilla menee hyvin. Hän käyttää aikaansa peilin edessä ja myös hakeutuu paikkoihin, joissa tapaa täysin vieraita ihmisiä. Ystäväni puhuu selän takana muuta, kuin mitä kertoo kasvokkain. Hän arvostelee ja ei säästele siinä sanojaan. Hän käyttää läheisiään hyväksi. Haluaisin ymmärtää ja sanoa hänelle, ettei näin saa tehdä. Miten sen saisi kerrottua niin, ettei hän loukkaantuisi minulle?

P

Myös oma siskoni on narsisti. Hän vetää puoleensa miehiä jotka heti suhteen alusta asti ovat ns. tossun alla, alistuvat kaikkeen. Mies ei saa mennä mihinkään ilman siskoni lupaa, ei edes työkeikoille. Jos vähänkin kyseenalaistaa hänen asioitaan niin älytön riita heti tiedossa. Itse katkaisin siskooni välit kokonaan, en vain jaksanut enää sitä arvostelua ja vaatimuksia joita hänellä minua kohtaan oli. Minä olin aina väärässä ja hän täydellinen ja oikeassa. Heti välit katkaistuani hän mustamaalasi minut kaikille sukulaisilleni ja kaiken pahan mitä itse oli tehnyt laittoi minun syykseni. Onneksi sukulaiseni tietävät paremmin eivätkä enää usko mitään mitä tämä henkilö sanoo.

perusTarina

ensin nainen valehtelee rakastavansa ja kertovansa jos joku vaivaa, sitten jättää ilman varotusta seinään, puhelimen välityksellä ja valehtelee vielä kaupan päälle vaikka ja mistä. kun nainen valehtelee suhteessa, jää kiinni ja tästä ei saisi sanoako ja suuttuako, ei ilmeisesti, tämän mukaan olen narsisti kun näin suhteessa pääsi käymään. tilanteiden äittyes riidaks, pyydän saada olla jonkinaikaa omis oloissani et voisin miettiä asiaa ja sen jälkee keskustella rationaallisesti, mut nainen vaa jäkättää et eiku tää pitää puhuu nyt ja vaikka moneen kertaan pyydän et anna mun nyt jumalauta olla rauhas, ei auta vaa jäkä jäkä jäkä ja sit ihmetellää miks keittää kiinni ja haukutaa kaikille kui paska olen. nainen itse haluaa viettää aikaa paljon kotona ja tulla kotiin suoraan töistä, mutta erotessa valehtelee kaikille miten mies on pitänyt vankina kotonaan juujuu vaikka naisen omista kavereista ei suhteen aikana kuulunu juuri yhtikäs mitää eikä nainen itse tehnyt juuri mitään tavatakseen kavereitaan = hienoja kavereita jotka vielä kusettavat toinen toisiaan haha. näköjää myös se et unelmoin menestyväni rakastamani asian kanssa tekee musta narsistin. ilmeisesti ylipäätää se et mua vituttaa ihmisten valehtelu tekee musta narsistin. sitten nainen haukkuu erotessa jokaselle miten vaarallinen narsistisekopää olen ja itsessään ei ole mitään vikaa vaa ottaa uhrin aseman ja hakee kaikkialta sääliä mistä sitä on irti saatavilla. ainiijoo vei se multa vielä sikana fyrkkaa ulkomaanmatkoja myöten rakkauden varjolla, mut itse hyvä kun uhras muhu, ilma et oisin joutunu maksaa takas, euron euroa. ja mä olen narsisti hahahaa nii varmasti juu! miettikää idiootit ennenku alatte jaella noita paskaleimojanne!

Vierailija

Luin tämän ja olen lukenut paljon.. en enää tiedä kumpi meistä on narsisti. tänään hän sanoi että jos tulen hänen tielleen, tunnen sen luissani.. kuitenkin sanoo sen niin rakasvasti. Hän on melkein tappanut minut kuristamalla. viittaus luihin on kyse murtuneisiin kylkiluihini. minulta on murtuneet alimmat kylkiluut kolmelta puolelta. jatkuvaa alistamista ja muokkaamista. mutta mikä on oikein? olen varmasti uhri, mutta mitä jos jätän hänet, olen yksin ja 50 vuotias. Ei maailmassani ole miehiä, jotka olisivat sopivia kumppanikseni. Mutta olemme olleet yhdessä vasta 4 vuotta, mitä tapahtuu kun vuosia tulee 10 ja enemmän. Miten minä muutun. Opiskelen jatkuvasti, miten selviän, vaikka helpoin tie olisi luovuttaa ja olen itsemurhan partaalla. Minulla on kutenkin vielä paljon elämää muualla. Lapset on tärkeimmät, mutta mitä sitten???? olen pariin kertaan jo valmistellut itsemurhaa ja päättänyt ajankohdan. Olen käynyt kaupungin terveyskeskuksen (Uusikaupunki) terapeutilla, mutta hänestä ei ollut apua. En saanut keskusteluapua. Sanoi että muilla menee huonommin, en saanut keskusteluapua tai lääkkeitä. en mitään. Olenko kuitenkin itse narsisiti, koska en pysty enää ajattelemaan mikä on normaalia. olenko omalla mielenhäiriöllä hakenut itselleni normaalia elämää?

TuedanaMillaistaSeOn

Hei! Ota yhteyttä narsistien uhrien Tukeen. Heillä on myös palveleva puhelin, siellä sinua kuunnellaan. Samoin tukiryhmiä heillä on. Ja aiheesta on kirjoja, niistä oppii lisää. Sinun elämäsi ei riipu narsistisesta puolisostasi, luuletko että hän tekisi sinut onnelliseksi ajan kanssa? Tarvitset omaa tilaa ja vapauden olla oma itsesi. Kaikkea hyvää sniun ja alstesi elämään, älä alistu, äläkä anna enää pilata omaa elämääsi. Sinulla on mahdollisuus uuteen alkuun.

minävaan

Hei,

ihmettelen miksi narsisteja koskevissa kirjoituksissa käsitellään yleensä vain narsisteja ja heidän suhdettaan puolisoonsa. Miksei enemmän käsitellä narsistia perheenjäsenenä, esim. sisarena tai vanhempana? Olisi erittäin hyödyllistä tietoa, miten narsistin kanssa eläminen lapsesta asti vaikuttaa ihmiseen. 

Mitentulisitoimia

Totta. Ja narsistinen anoppi... ja omat lapset siinä välissä. Ei tiedä miten toimia. Ahdistaa henkisesti jo kun näkee hänet yllättäen miehen kuvaamalla videolla, iloinen hetki tökkää siihen.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat