Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti margariini.
Hakiessaan aikaisempia voin/maitorasvan ja sydäninfarktin välistä suhdetta koskevia tutkimuksia kirjoittajat eivät ole löytäneet ainuttakaan, joka tukisi nyt saatua tulosta. Sellaisia ei ole. Sen sijaan lukuisat tutkimukset osoittavat, ettei rasvaisillakaan maitovalmisteilla tai maitorasvalla/voilla ole yhteyttä miesten lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin, sepelvaltimotautisairastuvuuteen tai -kuolleisuuteen yleensäkään.
Voutilaisen ym. tutkimuksessa voin käyttömäärä perustuu tutkimuksen alussa tehtyyn neljän päivän ruokapäiväkirjan pitoon. 16 vuotta kestäneen tutkimuksen kuluessa ei mahdollisia ruokatottumusten muutoksia ole tarkistettu. Menetelmä sisältää suurta epävarmuutta ja on erityisesti voin/maitorasvan kulutuksen mittarina auttamattomasti vanhentunut. Tosin kirjoittajat toteavat perustelematta, että menetelmä sopii hyvin voin kaltaisten ruoka-aineiden kulutuksen selvittämiseen.
Kuitenkin maitorasvan/voin käyttö voidaan määrittää ihmisen rasvavarannosta, so. verestä tai rasvakudoksesta. Vain maitorasvassa esiintyvät penta- (C15) ja heptadekaanihapot (C17) leimaavat ihmisen rasvakoostumuksen. Määrittämällä nämä rasvahapot saadaan tieto nautitun maitorasvan määrästä. C15/C17-täsmämenetelmällä tehdyt tutkimukset osoittavat, ettei maitorasvalla ole yhteyttä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Päinvastoin, mitä enemmän maitorasvaa on kulutettu, sitä vähäisempi on sydäninfarktin riski. Onkin käsittämätöntä, etteivät Voutilainen ym. ole viitanneet näihin tutkimuksiin.
Vaikuttaa siltä, että nykytutkimuksen menetelmiin ja niiden selkeisiin tuloksiin viittaamatta ja niistä täysin piittaamatta maassamme halutaan pakonomaisesti, mutta epätoivoisesti osoittaa voi/maitorasva haitalliseksi sydämelle.
Lääkärilehti 47/2013 vsk 68 s. 3060
Kaikkien aikojen bluffi: Myytti murtuu – murtuuko THL?
Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi
Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti margariini.
Hakiessaan aikaisempia voin/maitorasvan ja sydäninfarktin välistä suhdetta koskevia tutkimuksia kirjoittajat eivät ole löytäneet ainuttakaan, joka tukisi nyt saatua tulosta. Sellaisia ei ole. Sen sijaan lukuisat tutkimukset osoittavat, ettei rasvaisillakaan maitovalmisteilla tai maitorasvalla/voilla ole yhteyttä miesten lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin, sepelvaltimotautisairastuvuuteen tai -kuolleisuuteen yleensäkään.
Voutilaisen ym. tutkimuksessa voin käyttömäärä perustuu tutkimuksen alussa tehtyyn neljän päivän ruokapäiväkirjan pitoon. 16 vuotta kestäneen tutkimuksen kuluessa ei mahdollisia ruokatottumusten muutoksia ole tarkistettu. Menetelmä sisältää suurta epävarmuutta ja on erityisesti voin/maitorasvan kulutuksen mittarina auttamattomasti vanhentunut. Tosin kirjoittajat toteavat perustelematta, että menetelmä sopii hyvin voin kaltaisten ruoka-aineiden kulutuksen selvittämiseen.
Kuitenkin maitorasvan/voin käyttö voidaan määrittää ihmisen rasvavarannosta, so. verestä tai rasvakudoksesta. Vain maitorasvassa esiintyvät penta- (C15) ja heptadekaanihapot (C17) leimaavat ihmisen rasvakoostumuksen. Määrittämällä nämä rasvahapot saadaan tieto nautitun maitorasvan määrästä. C15/C17-täsmämenetelmällä tehdyt tutkimukset osoittavat, ettei maitorasvalla ole yhteyttä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Päinvastoin, mitä enemmän maitorasvaa on kulutettu, sitä vähäisempi on sydäninfarktin riski. Onkin käsittämätöntä, etteivät Voutilainen ym. ole viitanneet näihin tutkimuksiin.
Vaikuttaa siltä, että nykytutkimuksen menetelmiin ja niiden selkeisiin tuloksiin viittaamatta ja niistä täysin piittaamatta maassamme halutaan pakonomaisesti, mutta epätoivoisesti osoittaa voi/maitorasva haitalliseksi sydämelle.
Lääkärilehti 47/2013 vsk 68 s. 3060
Kaikkien aikojen bluffi: Myytti murtuu – murtuuko THL?
http://lenawiksten.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30368-kaikkien-aikojen-bluffi-myytti-murtuu-%E2%80%93-murtuuko-thl