DHA (Dokosaheksaeenihappo), C22:6n-3. On pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. DHA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä. Tai merilevävalmisteesta.
EPA (Eikosapentaeenihappo), C20:5n-3. On pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. EPA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä. Tai merilevävalmisteesta.
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta n. 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä. Verikokeiden perusteella useiden suomalaisten Omega-6 ja Omega-3 rasvahappojen suhde on 20:1, siis voimakkaasti tulehdusta lisäävä. Optimaalinen olisi 2:1.
Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä hermostolle, terveydelle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Ne vaikuttavat sydämen, ihon, verisuonien, aivojen, kudosten, elinten, rauhasten – itse asiassa, jokaisen solun toimintaan. Ne ovat mm. osa solukalvon rakennetta ja pitävät solukalvon joustavana ja estävät haitallisia aineita pääsemästä solun sisään. Solukalvon toimiessaan normaalisti solu laskee ulos “kuona-aineet” ja pitää sisällään tarvittavan määrän nestettä sekä ravintoaineita toimiakseen hyvin. Mikäli solukalvo ei toimi optimaalisesti se estää soluja kommunikoimasta keskenään. Tämä altistaa sairauksille, hidastuneelle paranemiselle, tulehduksille ja vaikuttaa jopa geenien toimintaan.
Mites olis kalaöljy?
DHA (Dokosaheksaeenihappo), C22:6n-3. On pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. DHA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä. Tai merilevävalmisteesta.
EPA (Eikosapentaeenihappo), C20:5n-3. On pitkäketjuinen Omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. EPA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä. Tai merilevävalmisteesta.
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta n. 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä. Verikokeiden perusteella useiden suomalaisten Omega-6 ja Omega-3 rasvahappojen suhde on 20:1, siis voimakkaasti tulehdusta lisäävä. Optimaalinen olisi 2:1.
Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä hermostolle, terveydelle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Ne vaikuttavat sydämen, ihon, verisuonien, aivojen, kudosten, elinten, rauhasten – itse asiassa, jokaisen solun toimintaan. Ne ovat mm. osa solukalvon rakennetta ja pitävät solukalvon joustavana ja estävät haitallisia aineita pääsemästä solun sisään. Solukalvon toimiessaan normaalisti solu laskee ulos “kuona-aineet” ja pitää sisällään tarvittavan määrän nestettä sekä ravintoaineita toimiakseen hyvin. Mikäli solukalvo ei toimi optimaalisesti se estää soluja kommunikoimasta keskenään. Tämä altistaa sairauksille, hidastuneelle paranemiselle, tulehduksille ja vaikuttaa jopa geenien toimintaan.